sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Soppasunnuntai: salmorejo



Niin. Sitä espanjan kieltähän en ole sitten vaivautunut oppimaan. Vetoan siihen, että henkinen kovalevyni on jo ylikuormittunut heprean, jiddishin, arabian, ranskan, ruotsin ja keskivaltakunnan hieroglyfien opiskelun myötä (olisihan se kova paikka joutua myöntämään olevansa laiska...) Niinpä elo Espanjassa tarjoaa välillä hämmentäviäkin hetkiä. 

Toistuvasti löydän itseni ihmettelemästä, miksi itsemurhapommittajille on omistettu niin monia puistoja. Jolloin Herrasmies joutuu kärsivällisesti muistuttamaan, että Parque de Bomberos onkin itseasiassa jotain niinkin epädramaattista kuin paloasema. 

Toinen asia jota pitkään ihmettelin tapasbaarikierroksilla oli salmorejo. Etymologinen analyysinini kun sinnikkäästi väittää sen olevan jotain loheen liittyvää. Mutta ei. Sehän onkin kylmä tomaattikeitto. Sen paljon tunnetumman ja mediaseksikkäämmän gazpachon vähemmän tunnettu andalusialainen tukeva maalaisserkku. Tässä blogissa olettekin jo törmänneet tähän siellä Malagan luksustapasbaarissa

Tästä alunperin Cordobasta kotoisin olevasta keitosta on lihapullien ja kaikkien muiden perinneruokien lailla varmasti reseptejä yhtä paljon kuin on kokkeja, mutta yhteistä kaikille on keitetyllä kananmunalla, serranokinkulla ja toisinaan sipulihakkeluksella tarjoilu.  





Joissain resepteissä mukaan keittoon laitetaan valmistusvaiheessa myös paahdettuja manteleita, sipulia tai jopa vihreää paprikaa. Mutta koska noissa aletaan mielestäni sitten jo lipsua sinne gazpachon suuntaan, niin pitäydyin puristisessa tulkinnassa, eli leipää, tomattia, öljyä, sherryviinietikkaa ja valkosipulia. Niin no, lisäsinhän minä kyllä aurinkokuivattuja tomaatteja vähän tuota tomaattisuutta korostamaan...

Perinteisesti tämä tehdään vanhasta leivästä, jolloin sitä kehotetaan liottamaan vedessä puolesta tunnista tuntiin ja lisäämään leipä sitten (vedestä puristeltuna) blenderiin. Minä käytin suht tuoretta, joten lisäsin sen suoraan tomaattien joukkoon. Mikä tahansa vaalea leipä käy tähän. Minä käytin paahtoleipää, josta leikkasin reunat pois. Mutta eiväthän nekään hukkaan mene - niistä tehdään sitten loppujen kannikoiden kanssa korppujauhoja, joita sitten käytetään vaikka kroketteihin tai simpukkagratiiniin!

Tätä tarjoillaan yleensä alkuruokana jolloin tästä annoksesta tulee 6. Kevyenä lounaana tästä riittää kolmelle.

9 tomaattia
1 iso valkosipulinkynsi
5 pientä paahtoleipäviipaletta ilman kuoria
10 aurinkokuivattua tomaattia
1/4 dl sherryviinietikkaa
1/2 dl öljyä
suolaa, pippuria

Halkaise tomaatit ja kaavi siemenet pois. Laita ne blenderiin valkosipulin, leipäviipaleiden ja sherryviinietikan kanssa ja surruuttele tasaiseksi ja kuohkeaksi. Lisää sitten öljy, joko nauhana kannen aukosta tai lisäten vähän kerrallaan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa öljyä, leipää tai viinietikkaa, mutta tämän on tarkoitus olla aika paksua. Jäähdytä ennen tarjoiulua jääkaapissa ainakin kaksi tuntia. Tarjoile haluamasi guarnicionien kanssa. Parhaiten tähän käy vähän kypsyneempi kinkku. Tai paleta.






Huom. Cordobassa nauttimammassa versiossa on paljon enemmän leipää ja vähemmän tomaattisuutta. Sitä haluavien kannattaa jättää nuo aurinkokuivatut tomaatit pois, tuplata leivän määrä ja lisätä tarvittaessa öljyn määrää.

7 kommenttia :

  1. Hih,meillä polygloteilla menee välillä kielet vähän sekaisin;D
    Tuo on ihana keitto,olen jossain saanut syödä sitä Espanjassa,Pitäiskin joskus tehdä itsekin eli kiitos ohjeesta:)

    VastaaPoista
  2. No on... ja pää kanssa :-) Muissa ohjeissa sherryviinietikkaa laitetaan usein hyvinkin paljon enemmän, mutta itsellä on vielä tuo etikanarvostus hakusessa...

    VastaaPoista
  3. Vaikuttaa herkulliselta. Pidän tomaattikeitoista, ja kesällä voisikin kokeilla tällaista kylmää keittoa.:)

    VastaaPoista
  4. Se loheen viittaava tulee varmaan väristä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. etymologisesti varsin kutkuttava teoria :-)

      Poista
    2. Tein aikalailla ohjeen mukaisena, hyvää tuli, kiitos. Tosin juniori tykkäsi hieman liian valkosipuliseksi.

      Poista