* * *
For English please see here
* * *
Food and Fun- festivaalin pressikierroksella saimme ennakkotietoa Turkuun saapuvista keittiömestareista, mutta toki me ehdimme tutustua paikalliseen ravintolatarjontaankin. Ja kyllä vaan Turku taas kerran osoitti, että ei siin paljo mittä vikka ol!
Turun ravintolakierroksemme käynnistyi kulttimaineeseen nousseesta Kaskiksesta, joka on roikkunut minunkin "to do"- listallani luvattoman pitkään. Paikka on pieni (vain 36 asiakaspaikkaa!) ja aina täynnä. Tällä hetkellä se lieneekin yksi koko maan ylivoimaisesti suosituimpia ravintoloita. Jos siis mielit ruokahassuttelemaan tänne syksyllä, kannattaa pöytävaraus tehdä jo nyt. Ihan oikeasti.
Jos sen sijaan mielit tänne jo kesällä, suosittelen (häpeilemättömänä inside-vinkkinä!) 21. heinäkuuta alkavaa walk in- viikkoa, jolloin pöytävarauksia ei oteta vastaan lainkaan!
Päivän syömingit aloitettiin tällä Kaskiksen klassikkoannoksella. Juuri niin hyvää kuin on näköistäkin. Kesäistä, hentoa ja raikasta.
"Meillä raaka-aineet maistuvat ja näyttävät siltä, miltä kuuluukin", kommentoi asiaa Erik Mansikka. "Meillä mitään moussepalleroita harrasteta!"
Jossain muodossa kalaympyrän nimellä kulkeva annos on ollut listalla ihan alusta saakka. Tällä kertaa siitä löytyi mm. sokerisuolattua siikaa, pieniä perunakakkuja ja pikkelöityjä vihanneksia.
Lounaalle siirryimme Luduun. Tunnelmallinen ympäristö viehätti, mutta lounastarjonta ei rehellisesti juurikaan säväyttänyt (toisaalta, säväyttävätkö lounaslistat koskaan? Paitsi ehkä Juuressa...?)
Paikan à la cartelle antaisin kyllä tilaisuuden koska vaan, ja tämä onkin yksi meidän Food and Fun- kierrokselle miettimiämme ravintoloita (kyllä, luit oikein. Puhuin ravintoloista monikossa...!)
Alkuun saimme kuitenkin varsin onnistunutta gazpachoa, joka oli esimerkillisen tasapainoinen. Jogurtti kevensi sitä entisestään ja siemen-pähkinämuru oli hauska lisä.
Seuraava pysähdyspaikka oli Ravintolalaiva Cindy.
Myönnän: suhtaudun ravintolalaivoihin skeptisesti. Kuivahtaneita saaristolaislimpun viipaleita, huoneenlämpöista vetistä kalakeittoa... ja kymppi viinilasillisesta, joka asuu Alkossa alimmalla hyllyllä ja toisi kotiin ostettaessa kympillä mukaan puolikkaan siskostaankin.
Cindy oli kuitenkin toista. Yleisilme on tosin sellainen niinkuin ravintolalaivoissa kai aina.
Turun ravintolamaailma loistaa yrittäjävetoisilla ravintoloillaan, joilla menee niinkin hyvin, että muutama äsketjun paikkakin on joutunut sulkemaan kannattamattomana. Tunsin hienoista vahingoniloa osuusketjun osattomuutta kohtaan, kunnes muistin, mikä tilanne meillä Helsingissä on. Ei ole keskustassa kadunkulmaa, josta ei kyseistä ketjua löytyisi...
Toinen asia, joka ravintoloita Turussa yhdistää on lähiruoalla ilakointi. Cindy vie senkin tosin ihan uudelle tasolle: heidän ruokalistansa kotimaisuusaste hipoo nimittäin peräti 100 prosenttia.
Ympäri vuoden saatavilla olevat, ja paikallisia tuottajia ylpeästi esittelevät Makumatkamenut kuulostavat todella houkuttelevilta (ilmakuivattua possunniska-prosciuttoa! Ankkakeittoa ankkaconfitilla!) ja kertovat, ettei täällä todellakaan mihinkään puolivillaiseen tyydytä. Listalta löytyy mm. siitepölyä ja hamppujäätelöä.
Myös seuraavan pysähdyspaikan kohdalla jouduin heittämään ennakkoluuloni suoraan Aurajokeen.
Jos on kiinalaisilla Suomessa huono maine, niin eivät italialaiset ravintolatkaan kyllä mielikuvissa juuri juhli. Jo 12 vuotta sitten avattu Sergio's kertoo kuluneina vuosina kilpailun ravintolamaailmassa kovenneen huomattavasti. Turun italialaisravintoloista ei sille kuitenkaan haastajaa löydy. Siinä missä esimerkiksi Osteria Ovo edustaa ronskia ja rustiikkista kotiruokaa (arvostelu täällä!), on Sergio's selkeästi profiloitunut finer dining- paikaksi. Pöytäliinat ovat punarudullisten sijaan ylpeästi valkoiset ja koripäällysteiset chiantipullo-kynttilänjalat sekä muovirypäleköynnökset loistavat poissaolollaan.
Noiden asemasta on sijainti yhdessä joenvarren upeissa vanhoissa taloissa ja näkymät Aurajoelle.
Ja se ruoka? Ehkä asenneilmastonmuutospäiväni kovin yllätys. Katsokaa nyt. Missä italialaisessa ravintolossa olette törmänneet vastaavaan?
Yksi kokeista on muuten varsin hullaantunut suomalaisiin raaka-aineisiin ja esimerkiksi tämä annoksen tähtenä komeilee siika.
Tässä kaunokaisessa puolestaan keimailee marinoitua kuhaa ja basilikasorbettia.
Toki täälläkin ammennetaan italialaisista ruokaperinteistä ("jotka ovat laajat ja vanhat!" ravintolasta muistutetaan), mutta upealla, modernilla tavalla. Tunnistaisitko sinä tämän annoksen Melanzane Parmigiana-klassikoksi?
Tai tätä tiramisuksi? (kyllä - tämä oli niitä päivä jolloin taas muistin, miksi niin rakastan sitä mitä teen...!)
Esillepano on täällä omassa luokassaan, samoin kuin vieraanvaraisuus. Ravintola myös tuo kaikki noin 120 viiniään itse maahan.
Liki kaikki Italian viinialueet ovat edustettuina, ja saatavilla on myös italialaista olutta, ( joskin se saa yhden omistajista irivistämään teatraalisesti. "Olutta? Se on vastoin uskontoani!" ja kaatamaan meille ylpeästi uuden kierroksen Proseccoa. "Valmistettu Lombardiassa! Rakkaudella!")
Soinnun ohi muistan kävelleeni edellisellä Turun-reissullammekin, mutta lähinnä Kalliota muistuttava ulkomuoto ei tuolloin sisälle houkutellut. Meidän häviömme - tämä oli yksi päivän yllättäjistä.
Lyhyt ja ytimekäs lista vaihtuu kahden viikon välein saatavilla olevien raaka-aineiden mukaan, jotka hankitaan torilta. Muutaman vuoden pystyssä olleen ravintolan laajennus valmistui vasta viime vuonna, joten Food and Funissa on ravintola mukana ensimmäistä kertaa. Hieman mummolamaisen ravintolan keittiömestari kertoo linjan olevan modernin skandinaavinen, joskin kyllä täällä tykätään kokeilla kaikkea muutakin.
Tässä esimerkiksi valmistuu varsin trooppinen jälkiruokamme, josta löytyi mm. mascarpone - maitosuklaa- crème brûleeta, ananaskarkkia ja banaanijäätelöä.
Hauskaa ja hyvää.
Päätimme kierroksen Bar 4:ään, joka ansaitsee erikoismaininnan sekin. Hulvaton henkilökunta ja upeat drinkit. Nyt kuuminta ovat sourit - kokeilkaa vaikka Napoleon Carrot Complexia.
Meidän lähiviikkojen ohjelmaamme kuuluu niin Taste of Helsinki kuin Taste of Londonkin (!!!), mutta kyllä me jo kovasti yritämme tehdä päätöksiä syksyn Food and Funinkin suhteen.
Kolme ravintolaa meillä on tarkoitus ottaa kierroksellemme. Kaskis olisi kai itseoikeutettu valinta? Naapurinpoika olisi varmaan hurmioissaan Karu izakayastakin, mutta mikä olisi kolmas? Sergio's? Smör? Vai tuo Ludu? Mitä te suosittelisitte?
Tässä vielä kaikki Food and Funiin osallistuvat ravintolat:
Sointu
_________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
