Berenjenas Fritas - uppopaistetut andalusialaiset munakoisot (vegaani, gluteeniton, kosher )

For English please see here

* * * 

Berenjenas Fritas eli uppopaistettu munakoiso on helppo, nopea, gluteeniton ja vegaanillekin sopiva herkku, joka  tuo Andalusian tapasbaarit hetkessä kotikeittiöösi!

* * * 

Ilmojen vaihdellessa räntäsateesta rakeisiin ja sadekuuroista shortsikeleihin, karkaavat ajatukseni Andalusian aurinkoon. Useat teistä tulevat todennäköisesti karkaamaan sinne ihan oikeastikin, eikä ihme. 

Miettikää nyt: loputonta auringonpaistetta, kiireetöntä maleksimista merentuoksuisilla rantabulevardeilla ja varjoisilla tapasbaarikujilla tuntikausia kestäväksi venähtäviä lounaita.

Ilmassa leijuvaa grillatun lihan ja äyriästen tuoksua, täpötäysien terassien lomassa puikkelehtivia tarjoilijoita ja kiikkeriin pikkupöytiin lennähtäviä, toinen toistaan houkuttelevampia annoksia. 

Vielä yksi merkitsevä tyhjiä laseja osoittava ele ja lasi täyttyy taas viilentävästä viinistä. 

Auringon lämpö hehkuu iholla vielä pitkälle iltaan - aivan kuin osa siitä saisi sielunkin hohkaamaan. 

Kyllä siinä kuulkaa ihmisen sielu lepää. Eikä ole hallituskiriiseistä tai talvirenkaiden käyttöönotosta tietoakaan!

Sitä luulisi, että moisissa helteissä uppopaistaminen olisi viimeinen asia, joka ihmisellä tulisi mieleen. Mutta silloin ihminen olisi niin kovin väärässä. Uppopaistamisesta kun Andalusiassa, etenkin Malagan ympäristössä tykätään - ihan locona.

Yksi kummallisimmista tapasklassikoista ovat nämä uppopaistetut munakoisot, jotka voi halutessaan leikata joko kiekoiksi tai näissä kuvissä näkyvän kaltaisiksi pötköiksi.

Munakoisosta on muuten siitäkin kiittäminen arabivalloittajia, jotka sen aikanaan alueelle toivat.

Riisijauho antaa taikinalle entistä enemmän rapeutta, mutta sen sijaan voi toki käyttää tavallista vehnäjauhoakin.

Neljälle

Berenjenas Fritas - andalusialaiset uppopaistetut munakoisot

1 iso munakoiso (400 g)

suolaa

Frityyritaikina:

2 ¾ dl riisijauhoja

2 ½ dl vettä

Uppopaistamiseen:

öljyä

Tarjoiluun:

miel de caña -ruokohunajaa, vaahterasiirappia tai tavallista tummaa siirappia

Leikkaa munakoiso pitkittäin reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nämä puolestaan poikittain saman paksuisiksi, ranskalaisia perunoita muistuttaviksi tangoiksi. Ripottele päälle suolaa ja aseta siivilään itkemään noin puoleksi tunniksi.

Kuivaa munakoisotankojen pinta. Teet sen helpoiten latomalla ne puhtaalle, kuivalle keittiöpyyhkeelle ja painelemalla päällä kevyesti toisella keittiöpyyhkeellä.

Sekoita frityyritaikinan ainekset keskenään paksuksi seokseksi ja kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa 180-asteiseksi. 

Upota munakoisotangot öljyyn muutamassa erässä. Valuta ylimääräinen taikina ja paista tankoja kuumassa öljyssä, kunnes niiden pinta on rapeutunut ja alkaa vähän saada väriä. Sekoita frityyritaikina tasaiseksi aina ennen uutta munakoisoerää.

Valuta paistettuja munakoisoja hetki talouspaperilla ja tarjoile ruokohunaja- tai siirappilorauksen kanssa.

PS. Tämä kirjastanikin löytyvä resepti oli mennyt kokeiluun myös Haarukkavatkain - blogissa!

Ovatko Berenjas Fritas eli uppopaistetut munakoisot jo teillekin tuttu tapasherkku? Onko kellään tullut vielä tehtyä näitä itse?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Ajo Blanco - valkoinen gazpacho (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Valkoinen gazpacho on gazpachoista se alkuperäinen. Ihanan  raikas, kesähelteillä viilentävä  tuttavuus!

* * * 

Gazpachon ja salmorejon lisäksi löytyy Espanjasta vielä kolmaskin kylmänä tarjoiltava keitto: ajo blanco, joka tunnetaan myös valkoisena gazpachona. 

Nuo kylmät keitot ovat ihanan raikkaita ja paikallaan etenkin loppukesästä, kun Andalusian yli pyyhkivät Afrikasta kantautuvat tuulet, joiden ansiosta lämpötila nousee yli neljäänkymmeneen. 

Ilma on kuiva ja kuuma - vielä keskellä yötäkin tuuli puhaltaa sellaisella intensiteetillä, että on kuin hiustenkuivaajassa kävelisi. 

Oma uima-allas on siis kaikkea muuta kuin ylellisyys - se on suorastaan ihmisoikeuskysymys!

Ajonkin raaka-aineet ovat varsin yksinkertaiset: leipää, vettä, valkosipulia ja manteleita. 

Joissain ohjeissa (kuten omassani) käytetään lisäksi viinirypäleitä, jotka raikastavat hapokkuudellaan keittoa enemmän kuin kurkku, toinen yleisesti käytetty raaka-aine. 

Myös vihreä omena toisi tähän kivaa kirpakkuutta ja happamuutta, mutta sitä käyttäessä joutuu nesteen määrää lisäämään. 

Perinteisesti tähänkin käytetään tuota paikallista sherryviinietikkaa, mutta tähän yhteyteen valkoviinietikka sopii mielestäni paremmin. Myös omenaviinietikka toimisi.

Tämä valkoinen versio on itse asiassa se ihan alkuperäinen gazpacho- se tunnetumpi punainen versio kun sai syntynsä vasta conquistadorien tuodessa tomaatin Espanjaan 1500-luvulla. 

Joidenkin teorioiden mukaan tämä on ihan "jo muinaiset roomalaiset"- osastoa ja keiton kerrotaan olevan jäänne roomalaisten tavasta kastaa leipää öljyyn. 

Toisten teorioiden mukaan tämänkin juuret ovat maurilaisajalla ja arabikeittiöiden leipäpohjaisissa sopissa. 

Mene ja tiedä - mutta minä pidän tästä jopa enemmän kuin siitä punaisesta gazpachosta.

neljälle

Ajo Blanco -valkoinen gazpacho

200 g manteleita, yön yli liotettuna (säästä liemi)

3 valkosipulinkynttä

100 g leipää ilman kuoria (noin puolikkaan ranskanleivän sisusta), tarvittaessa gluteenitonta

1 dl oliiviöljyä

1/2 dl valkoviinietikkaa (tai omena- tai sherryviinietikkaa)

225 g vihreitä, siemenettömiä rypäleitä

5 dl manteleiden liotusvettä

1/2 tl suolaa

Tarjoiluun: oliiviöljyä, paahdettuja mantelilastuja, viinirypälelohkoja, ruohosipulia

Valuta mantelit liotusvedestään. Säästä vesi ja käytä sitä keiton ohentamiseen.

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi.

Siivilöi, tarkista maku ja lisää tarvittaessa joko suolaa ja/tai etikkaa. Anna jäähtyä muutama tunti ennen tarjoilua.

Tähän kirjastani peräisin olevaan reseptiin on muuten ihastuttu myös Iltasanomien ja Helsingin Sanomien kirja-arvosteluissa!

Dios mio - enpä olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut näkeväni nimeäni noin säännöllisesti ihan valtakunnan ykkösmedioissa...!

PS. Kirjasta löytyy myös resepti kirsikkagazpachoon (!), blogissa taas jo nähdyt gazpachoreseptit löydät alta. 

- gazpacho
- vesimelonigazpacho
- kurkkugazpacho

Onko ajo blanco eli valkoinen gazpacho teille jo tuttu? Vai onko teillä joku toinen suosikki?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Välimerellinen paprikainen kanakeitto (gluteeniton, kosher, vegaani)

For English please see here

* * *

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista mutta kevyttä ja täynnä Välimeren aurinkoisia makuja!

* * *

Pyryttää ja tuivertaa jotem tekisi mieli jotain lohdullista ja lämmittävää?

Kevään häämöttäessä nurkan takana pitäisi kuitenkin edes vähän keventää?

Ajatukset halajavat Välimeren aurinkoon, mutta lomaan on vielä aikaa niin, että hirvittää ajatellakaan?

Pöydän ääreen on istuutumassa niin gluteenittomia, kosheria pitäviä kuin vegaanejakin ja tarvisi löytää resepti, joka kävisi ihan kaikille?

Hengitä syvään ja rentoudu, koska tässä se on - resepti joka ratkaisee ihan kaikki edellä mainitut ongelmat! 

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista ja täyttävää, mutta kevyttä ja terveellistä. Sen täyteläisyyden salaisuus ei nimittäin piile kermassa, vaan soseutetuissa kikherneissä.

Keitto itsessään on niin kosheria kuin gluteenitonta, mutta saa siitä helposti vegaaninkin. 

Kanan voi halutessaan korvata soijasuikaleilla, jolloin tarvittava määrä (kuivapaino) on 125 gr. 

Mikäli soijakaan ei ruokavalioon sovi, lisää soppaan silloin (isoja valkoisia) papuja. 

3-4 hengelle

Välimerellinen paprikainen kanakeitto:

3 isoa paprikaa

1 tlk kikherneitä, valutettuna

7,5 dl kana (tai kasvis)lientä

2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 punasipuli, ohuelti siivutettuna

1 ½ tl savupaprikaa eli pimentónia (tai tavallista paprikaa)

1 ½ tl suolaa

1 ½ tl mustapippuria

400 gr kanaa (korvattavissa tarvittaessa esim. soijasuikaleilla tai vaikka isoilla valkoisilla pavuilla)

1 rkl tomaattipyrettä

1 tl sokeria

200 gr kirsikkatomaatteja, halkaistuna

½ dl punaviinietikkaa

½ puskaa persiljaa (tai basilikaa), hienonnettuna

paistamiseen: öljyä

tarjoiluun: loput käyttämistäsi yrteistä

Aloita paahtamalla paprikat grillivastuksen alla, kunnes niiden kuori mustuu ja alkaa kuplia. Anna jäähtyä peitettynä, kunnes niitä kestää käsitellä. Kuori (se lähtee helposti irti vetämällä) ja mittaa kaksi paprikaa tehosekoittimeen valutettujen kikherneiden ja kanaliemen kanssa (jätä muutama kikherne tarjoilua varten). Soseuta.

Siivuta kolmas paprika tarjoilua varten. Halutessasi tähän voi käyttää myös kaupassa purkeissa myytäviä valmiiksi paahdettuja paprikoita.

Kuumenna muutama rkl öljyä pinnoitetussa kattilassa ja kuullota sipulia ja valkosipulia keskilämmöllä, kunnes sipuli pehmenee. Lisää savupaprika ja jatka kuullottamista vielä muutama minuutti.

Kuutioi kana muutaman sentin paloiksi ja lisää kattilaan. Ruskista ja mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää tomaattipyre ja sokeri sekä kikherne-kanaliemiseos. Sekoita tasaiseksi ja lisää kirsikkatomaatit sekä paprikasuikaleet. Anna porista keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.

Mausta punaviinietikalla ja yrteillä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria. Annostele tarjoilukulhoihin, ripottele päälle loput yrteistä ja tarjoile. 

Poltteleeko sielläkin kaipuu aurinkoon? Mikä matkakohde vetäisi teitä nyt ihan erityisesti puoleensa?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla vaatii vain muutaman raaka-aineen, mutta kelpaa vähän hienommallekin aterialle!

* * * 

Länsinaapurin lihapadoista nautiskelun jälkeen koitti arki ja oli taas aika palata omaan keittiöön. Motivaatio oli nolla ja (reissun gastro-orgioiden jälkeen) niin oli kyllä pankkitilin saldokin.

Tilannetta ei parantanut sekään, että siinä vaiheessa kun sydänsuruiltani sain ruoan vihdoin pysymään sisälläni, olin suosiolla ulkoistanut koko muonituspuolen ja wolttasin hengenpitimikseni tarvittavat ateriat suoraan sängynpohjalle. 

Ruokabloggarin elämän nurja puoli osa 143.

Kun lopulta päätin edes yrittää ryhdistäytyä, tuntui ettei kädessä pysy kauha eikä kamera. Kovin on katoavaista tuo mainen kunnia.

Onneksi halvalla ja helpollakin saa hyvää aikaiseksi, kuten tämä ihanan kuohkea kermainen karamelisoitu sipulikeitto osoittaa. Kolme jääkaapista löytynyttä raaka-ainetta, ei siihen muuta vaadita. 

Koko komeuden kruunasi kattilaan viime hetken inspiraation myötä kattilaan päätynyt Ruotsintuliainen: tuubillinen kastanjatahnaa, jota olen tosin nähnyt muutamalla eurolla myytävän ihan tuossa lähi-Alepassakin. 

Jos sitä ei kuitenkaan satu kotona (tai kaupassa) pyörimään, voi sen jättää poiskin, joskin se antaa keitolle ihanasti makeutta ja täyteläisyyttä. Hitunen ruskeaa sokeria (tai kenties lusikallinen maapähkinävoita?) pyöristäisi makuja myös. 

Sipulia halvempaa ja kiitollisempaa raaka-ainetta saa hakea. Kilo maksaa alle euron, mutta tunnin karamelisointi antaa sille niin ihanaa syvyyttä, ettei paremmasta väliä. Tämän kehtaisi kattaa alkuruoaksi vaikka vähän paremmallekin aterialle!

Kolmelle - neljälle

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla:

reilu 1 kg sipulia 

2 rkl voita (tai öljyä)

1/2 rkl balsamicoa

3 rkl tuoretta timjamia (tai 1,5 rkl kuivattua)

7,5 dl kasvislientä

1 tuubi (78 g) kastanjatahnaa (crème de marrons)

3/4 tl suolaa

3/4 tl mustapippuria

2 dl kuohukermaa, löysäksi vaahdoksi vatkattuna (tai vegaanivastinetta, esim. soijakermaa)

tarjoiluun:

tuoretta timjamia, paahdettua sipulirouhetta (gluteenittomaan tarpeeseen käytä gluteenitonta (esim. Sallinen tai korvaa paahdetuilla ja kevyesti suolatuilla siemenillä)

Kuori sipulit, poista kanta ja siivulta ohuelti.

Kuumenna voi isossa kasarissa tai pannussa ja lisää sitten sipulit. Anna karamelisoitua keskilämmöllä noin tunnin ajan, sekoittaen noin kymmenen minuutin välein ja tarkistaen, ettei lämpö ole liian kovalla ja että nestettä on vielä tarpeeksi eikä sipuli pala pohjaan. 

Jos näyttää, että näin alkaa käydä, laske lämpöä ja lisää tilkka kasvislientä ja sekoita.

Kun sipulit ovat karamelisoituneet pehmeiksi ja kauniin mahonginruskeiksi, lisää pataan hienonnettu timjami ja balsamico ja sekoita tasaiseksi. 

Soseuta sipulit kasvisliemen ja (mikäli käytät) kastanjatahnan kanssa. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. 

Kääntele joukkoon löysästi vatkattu kerma ja tarjoile. 

PS. Jos intoudut tekemään soppaa itsekin, käy ihmeessä heittämässä arvio tuohon kommentteihin!

PPS. Ehdotuksia napakammasta nimestä otetaan myös innolla vastaan - nykyinen nimihirviö kun laukaisee migreenin jo sitä katsomalla...

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Bob Chorba - bulgarialainen papukeitto (vegaani, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Bob Chorba eli bulgarialainen papukeitto on yksi maan kansallisruokia. Suosituin versio on kasvisversio, joten tämä lohdullinen soppa sopii kaikkiin erikoisruokavalioihinkin!

* * * 

Myönnän: Bob Chorba kuulostaa todistajansuojelussa jossain päin Balkania olevalta entiseltä Yhdysvaltain presidentiltä, mutta ei se sitä ole. Chorba tarkoittaa täällä, niinkuin monissa alueen kielissä, keittoa ja Bob... no, papuja. 

Bob Chorba eli papukeitto on yksi Bulgarian tunnetuimpia ruokalajeja, johon ei voi olla törmäämättä mihin tahansa maassa meneekin. Patatnikin lailla tämäkin on yksinkertaista kotiruokaa, mutta ah, miten lämmittävää ja lohdullista (ja vain paranee uudelleen lämmittäessä!)

Versioita on lukuisia, mutta yleisin on vain papuja ja kasviksia sisältävä, myös luostarikeittona tunnettu versio. Nimensä se on ilmeisesti saanut siitä, että luostariyhteisöissä paastottiin usein pelkkiä kasviksia sisältävällä ruokavaliolla. 

Niitä luostareita maasta muuten löytyy. Noin sadasta yhä toimivasta luostarista vanhimmat ovat olleet toiminnassa keskeytyksettä jo yli vuosituhannen. Ne ovat usein kiehtovia tutustumiskohteita jo upean arkkitehtuurinsakin vuoksi. 

Ihan erityisen suositeltava tähän on reilun sadan kilometrin päässä Sofiasta sijaitseva Rilan luostari - yksi maan yhdeksästä UNESCOn maailmanperintökohteesta. 

6 annosta

Bob Chorba - bulgarialainen papukeitto:

2 isohkoa sipulia
3 keskikokoista porkkanaa
2 isohkoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1/2 rkl paprikajauhetta
1 tl chilirouhetta
1/2 dl tomaattipyrettä
1/2 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
3 tlk (á 400 gr/ 240 gr) isoja valkoisia papuja valutettuna
1 1/4 l kasvis- tai kanalientä
4 rkl tuoretta vahvaa minttua (tai 2 rkl kuivattua), hienonnettuna

paistamiseen: 1/2 dl öljyä

tarjoiluun: lehtipersiljaa, hienonnettuna

Hienonna porkkana ja sipuli pieniksi kuutioiksi. Kuullota niitä valkosipulin kanssa öljyssä isossa kattilassa keskilämmöllä kunnes sipuli on läpikuultavaa.

Lisää kattilaan paprika, chilirouhe, tomaattipyre ja sokeri. Mausta suolalla ja pippurilla. Pyörittele aineksia viitisen minuuttia ja kaada joukkoon sitten valutetut ja huuhdellut pavut sekä liemi. 

Anna porista miedolla lämmöllä kannen alla tunnin ajan.

Nosta kattilasta kauhallinen papuja ja kauhallinen lientä. Mittaa ne tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi (tämä saostaa keiton entistäkin lohdullisemmaksi! )

Kaada papuseos takaisin kattilaan. Lisää minttu, sekoita tasaiseksi ja jatka kypsentämistä vielä viiden minuutin ajan. 

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja/tai paprikaa. 

Ja annoskulhoihin, ripottele päälle persilja ja tarjoile. 

PS. Myös Kamera & Kauha- blogissa on viime aikoina tehty ihanan sielua lämmittävän kuuloista papusoppaa!

Miltäs Bulgaria on muuten tähänastisten reissuraporttien perusteella vaikuttanut? Oletteko jo aikaisemmin ehtineet tutustua maahan vai olisiko sellaiseen kiinnostusta vastaisuudessa?

__________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

    

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!