tiistai 29. joulukuuta 2015

Tonnikalatapaksilla uuteen vuoteen


* * * 


For English please see here

* * * 

Muistatte ehkä, kuinka minun oli tarkoitus matkustaa Andalusiaan ja tutustua sherrytiloille? Mutta kuinka Lähi-itä ja kolmas intifada lopulta voittivat? Seuraavissa postauksissa siirrytään taas sinne (ja seuraavaan viinitilavierailuun!), mutta kyllä pikainen makumatka Andalusiaan lienee nyt paikallaan. 

Joko siellä on uuden vuoden tarjoilut hikoiltu valmiiksi? Entä jos kattaisit pöydään täyteen tapaksia? Ja aloittaisit illan vaikka sherryllä (ennen sen shampanjan auki poksahtamista)? Tämä resepti on siihen nimittäin ihan omiaan. 

Tonnikalatahnakuorrutteiset crostinit ovat yksi Baskimaassa pintxoina tunnettujen tapasten klassikko ja por que non - se on yhtä helppo ja nopea kuin on edullinenkin! Tillin voi halutessaan korvata myös joko ruohosipulilla tai persiljalla. 

Tästä tulee noin yhden patongin tarpeisiin eli n. 20-25 pintxoon

Tonnikalatapakset:

1 patonki, viistottain n. 1,5 sentin paksuisiksi siivuiksi leikattuna (ja halutessasi kevyesti paahdettuna)

2 prk tonnikalapaloja öljyssä
1,5 dl majoneesia
1,5 tl hienoksi raastettua sitruunan kuorta
1 sitruunan mehu
1 pienehkö sipuli, hienonnettuna
3 tl hienonnettua tuoretta tilliä
1 valkosipulin kynsi, hienonnettuna
suolaa, pippuria

tarjoiluun: sardellifileitä (1/ tapas) tai kapriksia tai marinoitua punasipulia

Valuta tonnikala. Sekoita muut tahnan ainekset keskenään ja kääntele joukkoon tonnikala. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. 

Levitä tahna leipäviipaleille, koristele ja tarjoile.




Ruokajuomana sherryistä tälle kävisi parhaiten oikein kylmänä tarjoiltu Fino. Sen kylkeen käyvät myös niin oliivit kuin muutkin kala- ja äyriäisruoat - savulohesta uppopaistettuihin mustekalarenkaisiin. 

Ja mitä muuta sitä tapaspöytään kattaisi? 

Äyriäisherkuista kannattaa tsekata ainakin

- Gambas pilpil eli valkosipuliset ja chiliset jättikatkaravut




Lihaisammista herkuista puolestaan ei kannata unohtaa ainakaan

- Albondigoja eli espanjalaisia lihapullia
- Helppoa ja nopeaa chorizo-kikhernesalaattia
- Kahden raaka-aineen chorizoa punaviinissä





Ja hei - miten olisi tortilla Española, eli perunamunakas? Sen voi tarjoilla myös cocktail-kokoisina suupaloina ja vaikka chorizon kanssa kuten täällä. Niin chorizon kaltaiset mausteiset ja suolaiset makkarat kuin tortilla Española puolestaan viihtyvät pehmeämmän makuisen Cream- sherryn seurassa (tässä siihen hyvä suositus!)

Eikä tapaspöytää ilman ihanaa espanjalaista kinkkua! Kinkkujen sekä aurinkokuivattujen (tai uunikuivattujen!) tomaattien ja muiden vähän etikkaisempien makujen kaveriksi kannattaa kokeilla makeampaa Oloroso Blend Mediumia, kuten vaikka tätä ihanuutta. 

Lisää tapasreseptejä löydät täältä, sherryisiä reseptejä ruoanlaittoon puolestaan täältä.


_________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Tykkäsitkö? Kerro kavereillekin!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Hävikistä herkuksi - kinkkupastasalaatti

* * * 

For English please see here

* * * 


Joulun jäljiltä kukaan ei varmaan halua nähdäkään kinkkua vähään aikaan, mutta siltä varalta, että sitä kinkkua vieläkin kotoa löytyy, on tämä retrosalaatti oiva tapa kierrättää se. Ja kannattaa ohje laittaa muistiin vastaisuudenkin varalle: se on nimittäin riittoisa ja edullinen tarjottava vaikka illanistujaisiin ja kevään juhlien noutopöytiin. Ja piknikeille, hei - juhannukseen kun on enää puoli vuotta!

Lapsuudenkodissani ei tosin koskaan jouduttu painiskelemaan minkään ylijäämäkinkkuongelmien kanssa: vaikka itse en ole kummoinenkaan kinkunsyöjä (ellei se sitten tule mustajalkaisesta espanjalaispossusta...), lähti kulutus joulunaikaan ihan legendaarisesti lapasesta. Viimeistään joulupäivänä joutui isäni aina paistamaan uuden kinkun edellisen mystisesti kadottua esikoistyttären pohjattomaan mahaan...

Näin joulunajan syöpöttelyorgioiden jälkimainingeissa osan kastikkeen majoneesista voisi toki korvata vaikka turkkilaisella jogurtilla.





Neljälle - kuudelle, osana noutopöytää jopa kymmenelle

Kinkkupastasalaatti:

200 gr kuivapastaa (tarvittaessa gluteenitonta)
350 gr kinkkua, vajaan sentin kuutioina
1 punainen paprika, vajaan sentin kuutioina
200 gr herneitä
200 gr maissia

Salaatinkastike:

2,5 dl majoneesia
2 rkl sinappia
1 puntti ruohosipulia, hienonnettuna
1,5 tl valkosipulijauhetta
suolaa, pippuria

Yhdistä salaatinkastikkeen ainekset. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Sekoita muiden ainesten kanssa ja kääntele joukkoon salaatinkastike, Tarkista maku ja mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Tarjoile.





_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Tykkäsitkö? Kerro kavereillekin!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Nasaret - Jeesusfanille, poliittiselle turistille ja ruokamatkailijalle

* * * 

For English please see here


* * * 

Aikaisemmista kerroista poiketen huomasin tällä Israelinreissulla kiertäväni nimenomaan Arabi-Israelia, jonka ulkonäkö poikkeaa muusta Israelista jo sen kaupunkien arkkitehtuurin ja yleisilmeen myötä. Osansa tähän on varmasti myös sillä, että kaupungit, samoin kuin esimerkiksi Jerusalemin arabinaapurustot, ovat toistuvasti kritisoineet heille allokoidun tuen olemattomuutta infrastruktuurinsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. 

Jaffan ja Akkon lisäksi matkasuunnitelmaan päätyi itseoikeutetusti myös Nasaret, Pohjois-Israelin suurin kaupunki, jota kutsutaan myös Arabi-Israelin pääkaupungiksi. 

Siinä, missä Akkon vanhan kaupungin torikadut hurmasivat helposti lähestyttävyydellään, Nasaretin ensivaikutelma ei ollut kummoinen. Ensimmäisen nuoren kundin sihistessä ohikulkiessani "sharmouta" olin vielä optimistisesti sitä mieltä, että ehkä muistin sanan tarkoituksen väärin. Kolmannen kerran kohdalla kieleni hillitseminen olikin jo huomattavasti vaikeampaa. Oikein olin muistanut.

(Jos edessäsi ei ole arabian sanakirjaa, voin kertoa, että suomeksi sana alkaa h:lla ja rimmaa nuoran kanssa...)





Nasaret on käytännössä täysin arabien asuttama. Sen väestöstä liki 70 prosenttia on muslimeja, loput taas arabikristittyjä. Vielä 1850-luvulla ottomaanivaltakunnan vedellessä viimeisiään jakaantui väestö muslimien ja kristittyjen välillä melkolailla 50-50, brittimandaatin alkuun tultaessa 1910-luvun lopulla kristittyjä oli jo kaksi kolmasosaa kaupungin väestöstä.

Juutalaisväestö puolestaan asuttaa Nasaret Illitiä, vuonna 1974 arabi-Nasaretin ympärille rakennettua omaa kaupunkiaan. 






Jos Nasaretin (Nazareth) googlaa, ylivoimainen ykkönen hakutuloksissa on "Love hurts"- biisin maailmalle antanut, 60- luvun lopulla perustettu skotlantilainen rockbändi. 

Mutta ainakin melkein yhtä tunnettu se on siitä Betlehemissä syntymässä käyneestä puusepän pojasta, jonka syntymäpäivää nyt vietetään. 


Tästä kertoo myös kirkkojen, luostareiden sekä näiden pyörittämien koulujen ja majatalojen määrä kaupungissa.




Nasaret onkin Betlehemin (ja Jerusalemin) lisäksi yksi kristittyjen pyhiinvaeltajien suosikkikohteista. Myös paikallisten keskuudessa kristittyjen osuus on tavanomaista korkeampi (liki 31%) ja tämä näkyy.  Niin hyvässä...




... kuin... no, kaikessa muussakin.




Nasaretin nimen alkuperästä on olemassa useita teorioita, joista yhden mukaan kaupungin on katsottu antaneen nimen koko kristinuskolle (käytetystä kielestä vaihdellen kristityt tunnetaan Lähi-idässä mm. nimillä nasrani ja notzri).

Arkeologisten kaivausten mukaan täällä on ollut asutusta jo noin 9000 vuotta sitten, mutta löydösten puuttuminen assyrialaisajan jälkeen viittaa siihen, että viimeistään 720 eaa se keskeytyi assyrialaisten tuhotessa aluetta. Uuden Testamentin ulkopuoleltakaan ei ole juuri säilynyt viittauksia kaupunkiin ennen vuotta 200 jaa, mikä antaisi ymmärtää, ettei se ollut kovinkaan merkittävässä asemassa. 





Kristittyjen pyhiinvaellukset tänne alkoivat 300-luvun tienoilla, mutta vihamielisyys heitä kohtaan eskaloitui vuonna 614 Persian vallatessa alueen. Bysanttilaisen keisarin Herakleioksen vallattua Nasaretin vuonna 630 oli juutalaisten vuoro saada kyytiä ja heidät häädettiin kaupungista. 

Ensimmäisen ristiretken myötä vuonna 1099 Nasaretista tuli Galilean pääkaupunki, josta hallittiin Nasaretin arkkihiippakuntaa. Akkon lailla kaupunki kuitenkin päätyi muslimihallitsijoiden käsiin vuonna 1187 ja 1260- luvulla tuolloinen hallitsija tuhosi kristilliset rakennukset ja antoi porttikiellon papistolle tavoitteenaan ajaa viimeisetkin ristiretkeilijät maasta. 

Seuraavat vuosisadat olivat melkoista köydenvetoa kristittyjen sekä paikallisten hallitsijoiden ja asukkaiden välillä. Pysyvämpilaatuisesti yhteinen sävel löytyi vasta 1700-luvulla hallinneen Zahir al-Umarin myötä joka salli kirkkojenkin rakentamisen. Hänen valtansa alla Nasaret kasvoi pikkukylästä suurkaupungiksi. 





Akkon lailla Nasaret oli YK:n Palestiinan jakosuunnitelmassa arabivaltioksi suunnitellulla alueella, mutta Israelin itsenäistymistä vuonna 1948 seuranneessa sodassa Israel valtasi senkin. 

Toisin kuin alueen muslimiväestön kohdalla, Israel pelkäsi kansainvälisen yhteisön reaktiota kristittyjen pakkohäätöön. Muuhun väestöön kohdistuvien pakkokosiirrot ja taistelut Nasaretia ympäröivässä Galileassa johtivat Nasaretiin suuntautuneeseen sisäisten pakolaisten tulvaan, ja vuoden 1951 väestölaskennan mukaan neljännes kaupungin tuolloisesta väestöstä oli pakolaistaustaisia. 

Kaupunki pysyi poikkeuslain alla vuoteen 1966 saakka. 

Mikäli poliittinen turismi muuten kiinnostaa, on Nasaret siihen oiva kohde. Palkittu journalisti ja kirjailija Jonathan Cook järjestää täällä ja muualla Galileassa kierroksia, jotka valottavat Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia ja historiallisia ulottuvuuksia. 





Jos Akkon väri oli turkoosi, on Nasaretin väri vihreä.









Toisin kuin vaikka Betlehem, on Nasaret mielenkiintoinen kohde paitsi poliittiselle turistille ja hooceejeesus-fanille, myös ruokaturistille. Kaupungin monipuolinen ja ympäröivistä valtioista vaikutteita saanut ruokatarjonta mahdollistaa tutustumisen arabikeittiön antiin laidasta laitaan ja on etenkin viime vuosina innoittanut monia nuoren kokkipolven edustajia Israelissa.  




Ja on siellä mahdollisuus tutustua varsin mielenkiintoiseen olueenkin. Saman nimisessä kylässä Ramallahin lähellä Länsirannalla sijaitsevasta, koko Lähi-idän ensimmäisestä pienpanimosta tuleva Taybeh on jännä tuttavuus monestakin syystä. 

Saksalaisten puhtaussäännösten mukaan valmistetut, lisäaineettomat oluet ovat todella hyviä (omia suosikkejani ovat raikkaan humalainen Golden sekä ihanan pehmeä Dark), tinkimättömällä intohimolla valmistettuja ja hei, panimomestarin paikalta löytyy varsin poikkeuksellisesti nainen; ensimmäinen ja ainoa laatuaan Palestiinassa. 




Ja näiden Nasaretinterveisten myötä oikein tunnelmallista joulunaikaa kaikille sitä viettäville! Syökää, juokaa ja iloitkaa! Rakastakaa ja riemuitkaa!


__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Tykkäsitkö? Kerro kaverillekin!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

maanantai 21. joulukuuta 2015

Manteleita joulupuuroon - kuva-arvoitus ja illallisarvonta!

Minä en joulua vietä, mutta loput perheestäni tekevät sitä senkin edestä. Viikonloppuna meillä vietettiin vuotuista varjojoulua kaikkine tilpehööreineen: oli kinkkua, laatikoita, suklaata, joulupuuroa... ja Die Hard.  

Ruotsista bakkanaaleihin lentäneen broidin mukaan arviointi  varjojouluaamun riisipuurosta jäi kuitenkin Yelp-asteikossa varsin varjoisaksi: "3/5. Ei mantelia."

Jotta näin ei pääsisi käymään teille, potkaistaan käyntiin vielä yksi arvonta (voin luvata, että tammikuussa, kaiken tämän juhlapyhähässäkän rauhoituttua on luvassa vielä lisää!). Perhe valitsi tämän vuoden ruokakuvista omat suosikkinsa ja teidän tehtävänne on nyt valita se teidän suosikkinne. 

Ja siltä varalta ettei joulupuurostanne löydy mantelia, on sitä luvassa nyt, koska yhden näiden lautasten alta löytyy sellainen manteli, jolla sinä ja valitsemasi seuralainen saatte kolmen ruokalajin illallisen Hotelli Helkan ravintolassa ruokajuomineen! Niin että se siitä joulustressistä! 

Kannattaa siis vinkata myös seuralaisellenne voittomahdollisuuksienne maksimoimiseksi! 

Ja tässä ovat finalistit (resepteihin pääset myös klikkaamalla kuvaa!)









3. Appelsiininen porkkana-rakuunarisotto








5. Crème Ninon - vähän hienostuneempi hernekeitto




















10. Kanaa kermaisessa valkoviini-viinirypälekastikkeessa




Jätä siis mielipiteesi kommenttikenttään ja kerro, ketä hemmottelisit huolettomalla illallisella. Joulupuuromanteli-illallinen arvotaan 24.12. joten jätä viestisi ja yhteystietosi 23.12.2015 mennessä!

PS. Oletko muuten vuoden aikana ehtinyt testaamaan yhtäkään näistä (tai muista) resepteistäni?


* * * 

24.12.2015: Arvonta on nyt suoritettu ja voittajiin oltu yhteydessä. Kiitos kaikille osallistujille  - olisin halunnut palkita teistä ihan jokaisen x 

Pysykää kuitenkin mukana ja muistakaa kommentoida - lisää arvontoja tulossa!


* * * 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      




Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Bissli - israelilainen snacks uppopaistetusta pastasta

* * * 

For English please see here

* * * 

Jo Israelinreissuni alkumetreillä joku huomautti, kuinka "israelilaiset syövät koko ajan". Ja "silloin kun he eivät syö, he puhuvat ruoasta". Varsin totta se onkin: ulkona syödään paljon ja brunssipaikat täyttyvät viikonloppuisin äärimmilleen perheistä ja kaveriporukoista. 

Aterioiden välillä ja liikkeellä ollessa napostellaan snäcksein, jotka suurimmaksi osaksi koostuvat pähkinöistä ja siemenistä. Israelissa on kuitenkin kaksi paikallista ja varsin omaperäistä vähän epäterveellisempää snacksklassikkoa: Bamba ja Bissli.

Bamba on näistä suosituin ja muodostaa noin 25% koko maan snacksmarkkinoista. Se on juustonaksumaisen rakenteen omaava, maissista tehty maapähkinävoin makuinen snacks. Se on niin suosittua, että jossain vaiheessa sen väitettiin jopa olevan isralilaisten lasten pääasiallinen proteiniinlähde. Sen huimaa kulutusta on arvioitu myös selitykseksi pähkinäallergian harvinaisuuteen. 

Bissli on oma suosikkini ja niitä asioita, joita minun Israeliin päästyäni täytyy saada. Se taas on vehnäpohjainen ja käytännössä uppopaistettua pastaa.  Eri muodot kertovat, mistä mausta on kyse. Fusillinmuotoinen on grillimaustettua ja se kaikista suosituin. Sen lisäksi löytyy myös pizzan, tacon ja (koska Israelissa ollaan...) falafelinmakuista bissliä.

Juurikaan helpommin ei naposteluhimoa voi taltuttaa eikä raaka-aineitakaan ole oikeastaan kuin yksi: esikeitetty pasta.  Mausteita voi vaihdella täysin oman maun mukaan - kaikista helpoimmalla pääsee, kun käyttää valmiita tacomauste- tai grillimausteseoksia. 

Vehnäpastan sijaan voi käyttää myös gluteenitonta tai täysjyväpastaa. 

Helsingissä niin Bambaa kuin Bissliä löytyy myös Zaafranin kosher-delistä Kampista!




Bissli - israelilainen snacks uppopaistetusta pastasta:

250 gr fusillia (tai muuta kuvioitua kuivapastaa)

Grillimausteseos:

1,5 rkl sipulijauhetta
1,5 tl valkosipulijauhetta
1 tl chilijauhetta
1,5 tl pimentónia (voi korvata myös tavallisella paprikalla, mutta pimentön tuo myös sitä savuisuutta)
1,5 tl jauhettua korianteria
1,5 tl suolaa
1,5 tl mustapippuria

Paistamiseen: 1/2 l öljyä 

Esikeitä pastaa vähän yli puolet pakkauksessa annetusta keittoajasta, valuta ja levitä keittiöpyyhkeen päälle kuivahtamaan noin kymmeneksi minuutiksi. 

Sekoita mausteseoksen ainekset isossa kulhossa. 

Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja paista pasta muutamassa erässä kunnes kullanruskeaa. Valuta talouspaperin päällä ja pyörittele sitten mausteseoksessa. Tarjoile. 

Säilytä ilmatiiviissä rasiassa.

________________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

perjantai 18. joulukuuta 2015

Temppeliritarien salaisuuksien kiehtova Akko


* * * 


For English please see here

* * * 

Historian saatossa ovat Akkossa mellestäneet niin kanaanilaiset, israelilaiset, arabit, roomalaiset, bysanttilaiset, ottomaanit ja britit. Sen kaikista kiehtovin aika sijoittuu kuitenkin ristiretkien ja temppeliherrojen aikaan. 

Jerusalemin kuningas Baldwin I (ei tiettävästi sukua Alecille...) valloitti Akkon ensimmäisen ristiretken aikaan vuonna 1104, piiritettyään sitä neljän vuoden ajan.

1187 aijubididynastian sulttani Saladin valloitti Jerusalemin. Vasta neljä vuotta myöhemmin Englannin kuningas Rikhard I:n ja Ranskan kuninkaan Filip II:n johtaman kolmannen ristiretken onnistui valloittaa Pyhä maa takaisin ja Akkosta tuli käytännössä Jerusalemin kuningaskunnan pääkaupunki.





Kuudes ristiretki asetti kaupungin hospitaaliritarikunnan alaisuuteen. Se oli sotilaallinen veljeskunta, jonka tehtävänä oli hoitaa Pyhän maan sairaita. Juuri tämä linnoitus toimi heidän pääpaikkanaan ja on yksi Akkon vaikuttavimpia nähtävyyksiä.

Jos ajatus ritarikunnasta muuten saa sydämesi väräjämään ja sielusi kaihoisasti huokailemaan, on minulla hyviä uutisia. Kunhan olet "vakaa kristitty, kohtalaisen yhteiskunnallisen aseman omaava ja valmis tukemaan ritariveljiäsi kaikin mahdollisin tavoin", voi sinustakin tulla hospitaaliritarikunnan jäsen (!)

Kyllä. Suomessa. Vuonna 2015. Etkö usko? Tsekkaa vaikka. 




Nykysen kaupungin alta löytynyt ristiretkien aikainen kaupunki on säilynyt käytännössä täydellisessä kunnossa ja nykyään linnoitus toimii multimediamuseokompleksina. Akkon huikean historian eri vaiheita havainnollistetaan niin maalauksin, valokuvin, videoin, valoinstallaatioin... ja yhteen halliin rakennetun hieman Disneymäisen keskiaikaisen käsityöläiskorttelin avulla. 







Linnoituksen lisäksi alueelta löytyy häkellyttävä määrä muitakin historiallisia kohteita: kirkkoja, synagogia, moskeijoita, taidegallerioita, museoita ja muinaisia turkkilaisia kylpylöitä, joita tutkiessa saa menemään koko päivän. Audiokierroksia on saatavilla ainakin kymmenellä eri kielellä. Lisää tietoa paikasta löydät täältä.

Eri kohteita käsittäviä lippupakettivaihtoehtoja löytyy useita. 38 shekelin (n. 8€) hintaiseen peruslippuun kuuluu linnoitus sekä temppeliherrojen tunneli.





On täällä aika vaikeaa olla innostumatta - sen verran onnistuneesti on elokuvateollisuus taistelun Pyhästä maasta temppeliherrojen salaisuuksineen minullekin myynyt. 

Temppeliherrat muuten olivat köyhyys- ja siveyslupauksen tehneistä munkeista koostuva veljeskunta, joka kohosi varsin vaatimattomista lähtökohdista yhdeksi tuon ajan vaikutusvaltaisimmista ja rikkaimmista järjestöistä Euroopassa - jopa niin, että itse paavi lausui heidän olevan kaikkien maallisten lakien yläpuolella.






Oman aikansa ja uskontonsa jihadisteina heidän tehtävänsä oli estää islamin leviäminen valtaamalla Pyhä maa ja Jerusalem - tuo pyhistä pyhin - suojella pyhiinvaeltajia sekä puolustaa kristinuskoa keinolla millä hyvänsä. Tavoitteisiinsa se pääsi mm. ryöstelemällä, eikä ihme: olivathan sen ensimmäiset jäsenet juurikin yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä ja rikoksien polulle ajautuneita moniongelmaisia. 

Nimensä ritarikunta sai alkuperäisestä päämajastaan, jonka kerrottiin sijainneen Salomonin temppelin raunioissa.  Tämän todenperäisyydestä ei ole tietoa sen kummemmin kuin väitteistä, joiden mukaan heidän hallussaan olisi ollut niin temppelissä sijainnut liiton arkki, Graalin malja, Jeesuksen risti kuin Mooseksen kymmenen käskyäkin. 

(Tätä nykyähän me kaikki tiedämme noiden legendojen tosiasiallisen kohtalon: ne sijaitsevat Yhdysvaltain hallituksen salaisessa varastossa, jonne Indiana Jones ne natseilta pelasti. Daa. )




Totta tai ei, kyllä jotain heitä ympäröivästä salaperäisyydestä leijailee täällä vieläkin, etenkin Temppeliherrojen tunnelissa: linnoituksesta satamaan vieneessä maanalaisessa käytävässä, joka löydettin vasta vuonna 1994. Yleisölle tämä 350-metrinen ihme avattiin kokonaisuudessaan 2007.




Linnoitukset halleja on siunattu varsin vaikuttavalla mittakaavalla  - noiden pylväiden ympärysmitta esimerkiksi on noin kymmenisen metriä. Ne tarjoavatkin huikeat puitteet erilaisille kulttuuritapahtumille. Alueella järjestetään mm. konsertteja ja teatterifestivaaleja. Itse satuin paikalle bakkanaaleista villimpään: kansainvälisen harpunsoittokilpailun aikaan...

Muista hei käydä lukemassa myös edellisen postauksen kierros Akkon vanhassa kaupungissa - siellä on mahdollisuus voittaa tuliaisiakin! Mitkä on muuten fiilikset - olisiko tauon paikka vai kuivaako suuta? Luvassa on nimittäin vielä toinen viinitilavierailukin!


_________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      



Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This