Kirsikkagazpacho on täydellinen kesäherkku! (kasvis, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Kirsikat tuovat raikasta twistiä tapasklassikko gazpachoon. Lisäksi kirsikkagazpacho on helppo ja nopea - täydellistä kesäruokaa siis!

* * * 

Kirsikat ovat saapuneet kauppoihin enkä saa niistä tarpeekseni. Väistämättä ajatukseni palaavat viime kesään; päivään, jolloin kannoin kotiin kesän ensimmäiset kirsikat ja aloin koota kuvaa, josta tulikin yksi kaikkien aikojen suosikeistani. 

Hyvä niin, sillä kyseessä oli tuolloin vielä työn alla olevan kirjani ensimmäinen kuva. 

Jännitystä, innostusta ja hermostusta täynnä naputtelin koneella blogipostauksen, jossa jaoin suuret uutiseni kanssanne. 

Onneksi innostusta ja jännitystä löytyi sitä hermostuneisuuttakin enemmän, sillä jos olisin siinä vaiheessa tiennyt, kuinka paljon työtä edessä olisi, olisin hyvinkin saattanut lamaantua lattialle makaamaan ja syömään paniikkipäissäni kaikki kirsikat sellaisinaan. 

Hyvä ettei noin päässyt kuitenkaan käymään, koska kirjaan päätyi tuon päivän seurauksena kaksi kirsikkareseptiä: tämä kirsikkagazpacho sekä helppoakin helpomman (ei jäätelökonetta, ei sekoittelua, ei vaivaa!) tuorejuustojäätelöni  kanssa tarjoilemani kirsikka-punaviinikompotti. 

Vaan ei ollut helppoa testiyleisölläkään: Kissabloggarin ja muiden tehtäväksi jäi arpoa, kumpi gazpachoistani kirjaan pääsisi: vesimelonigazpacho vai kirsikkagazpacho. 

Lopulta Kissabloggarin arvovaltaisa ääni ratkaisi. 

"Kirsikkagazpacho - ehdottomasti. Molemmat ovat ihania, mutta tämä on juuri sopivan...kummallinen!"

Kirsikkagazpachoni sai innoituksensa Malagan tapasbaarikujilta, jossa Dani Garcian, yhden alueen tunnetuimman tähtikokin versio on noussut kulttimaineeseen. 

Jos satut siis olemaan liikenteessä Malagassa päin, kannattaa ehdottomasti tsekata miehen tapasravintola KGB!

Tapaskokoisena neljälle, shottikokoisena annoksena 12:lle

Gazpacho de cerezas – kirsikkagazpacho:

500 gr kivettömiä kirsikoita (n. 700 gr kivellisiä)

1 tomaatti

½ punainen paprika

½ punasipuli

½ jalapeño

1 dl oliiviöljyä

1 rkl punaviinietikkaa (tai sherryviinietikkaa)

1 tl suolaa

Tarjoiluun: rapeaksi paahdettuja serranokinkkusiivuja ja/ tai murusteltua fetaa

Halkaise tomaatti ja poista kova kanta. Tee samoin paprikalle.

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Siivilöi tasaisen loputuloksen varmistamiseksi.

Anna maustua ja jäähtyä kylmässä ainakin muutaman tunnin ennen tarjoamista.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai etikkaa. 

Tähän reseptiin oltiin ihastuttu myös Turun Sanomissa - kurkkaa täältä, mitä muuta heillä oli sanottavanaan kirjastani. 

Ja sen kirjanhan pääset ostamaan täältä. 

Mikäli haluat omasi omistuskirjoituksella, laita sähköpostia osoitteeseen erja@andalusianauringossa.com!

Mitkä ovat teidän suosikkigazpachojanne? Ihan se perinteinen? Valkoinen alkuperäisversio Ajo Blanco? Vesimeloninen kesäherkkuni? Vai viilentävä kurkkugazpachoni?

Vai onko teillä vinkata joku muu tuttavuus jonka haluaisitte jakaa??

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

           

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sfiha - arabialaiset minipizzat (kosher, gluteeniton )

For English please see here

* * * 

Sfihat eli arabialaiset minipizzat ovat täydellinen valinta niin illanistujaisiin kuin kesän piknikeillekin. Onnistuvat myös grillissä!

* * * 

Länsirannalla sijaitseva Hebron hikoilee elokuisessa helteessä. Ulkona on aivan liian tukala olla: iltapäivän lämpötilat huitelevat nelissäkymmenissä. Ilma seisoo eikä hiekkaa ympäriinsä laiskasti liikutteleva kuiva ja kuuma tuulenvirekään apua tuo.

Minut adoptoineen palestiinalaisperheen kodin hämärä keittiö tarjoaa onneksi kipeästi kaivattua viilennystä. Perheen äiti taputtaa käsiään: hänen tyttärensä eivät voi sietää ruoanlaittoa, joten mama on innoissaan saatuaan minusta vihdoinkin tyttären, joka jakaa hänen rakkautensa siihen. 

Minuakin enemmän hän rakastaa tosin Nigella Lawsonia ja esittelee ylpeänä Nigellalta oppimaansa tekniikkaa kevätsipulin pilkkomiseen; Nigella Lawson-malliston saksilla. Juomme teetä ja jaamme reseptejämme, naurun säestämänä ja tupakansavun kiemurrellessa hitaasti kohti keittiön kattoa. 

Mama Tarawa on kutsunut minut keittiöönsä, ainoana toiveenaan oppia "kokkaamaan kuin Nigella". Hänen hämmästyksellään ei puolestaan ole rajaa oppiessaan, ettei hänen toisella puolen maailmaa Napapiirillä kasvannut suojattinsa ole koskaan tehnyt sfihaa. 

"Siis... et koskaan?" hän toistelee ihmetellen. "Mitä te siellä oikein sitten syötte?"

Niin no, jos asia minusta olisi kiinni, niin sfihaa. Paljon mieluummin kuin jotain kesäkeittoa tai tillilihaa...

Sfiha, eli arabialainen minipizza kuuluu pizzaperheen Levantin sukuhaaraan ja muistuttaa sekä olemukseltaan että makumaailmaltaan niin Turkin lahmacunia kuin pideä.. 

Palestiinalaisalueilla olen törmännyt kahdenlaiseen sfihaversioon: toisessa pohja päällystetään jogurttipohjaisella lihaseoksella, mutta tämä on niistä ehdottomasti se parempi. 

Perinteisesti näihin käytetty liha on lammasta, mutta sen puutteessa voi sen korvata naudallakin. 

Lähi-idän lisäksi nämä leipäset ovat löytäneet intohimoisen yleisön myös Brasiliassa. Ja nyt, habibi, on sinun keittiösi vuoro!

15 kpl

Sfihat- arabialaiset minipizzat:

Pohja:

7 ½ dl jauhoja (tarvittaessa gluteenittomia)

1 rkl kuivahiivaa

1 tl sokeria

1 tl suolaa

5 ½ rkl öljyä

2‒2 ½ dl lämmintä vettä

Täyte:

3 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

2 sipulia, hienonnettuna

500 g lampaan (tai naudan) jauhelihaa

1 punainen chili, hienonnettuna

2 rkl granaattiomenasiirappia

2 tomaattia, pieninä kuutioina

2 rkl nelimaustetta (ohje kirjassani) tai bokharat-mausteseosta

1 tl suolaa

2 kourallista hienonnettua persiljaa

1 dl pinjansiemeniä, paahdettuna

muutama rkl öljyä paistamiseen

Tarjoiluun:

sitruunalohkoja

Sekoita pohjaa varten kuivat aineet yhteen. Lisää joukkoon sitten 4 rkl öljyä ja lopuksi vesi koko ajan vaivaten, kunnes koossa on pehmeä, kulhosta ja käsistä irtoava taikina. Sivele loput öljystä taikinan pinnalle ja anna kohota peitettynä lämpimässä, vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

Tee sillä välin täyte. Kuumenna öljy pannussa. Kuullota valkosipulia ja sipulia, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää pannulle sitten jauheliha ja ruskista kunnolla. Lisää sitten mausteet ja anna seoksen maustua muutaman minuutin ajan.

Lisää pannulle sitten granaattiomenasiirappi ja tomaattikuutiot. Jatka kypsentämistä vielä 10‒15 minuuttia. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Kääntele sitten joukkoon persiljasilppu sekä pinjansiemenet. Nosta liedeltä ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Jätä pelti uuniin ja valmistele sillä välin sfihapohjat.

Jaa kohonnut pohjataikina jauhotetulla tasolla 15 samankokoiseen palaan ja kaulitse halkaisijaltaan n. 15 cm:n kokoisiksi ympyröiksi. Nosta leivinpaperin päälle ja anna kohota keittiöpyyhkeellä peitettynä puolen tunnin ajan. 

Levitä pohjille täytettä noin sentin päähän reunoista painellen täyte kiinni pohjaan vaikka lusikan pohjalla. Nosta leivinpaperi kuumalle uunipellille ja paista, kunnes sfihat ovat kullanruskeita – uunista riippuen 8–10 minuuttia. 

Lorauta päälle sitruunamehua ja tarjoile.

Tähän kirjastani peräisin olevaan reseptiin oli hullaannuttu niin Beach House Kitchen- blogissa kuin Viimeistä Murua Myöten-Saaran keittiössäkin, jossa tarjolla on vegaaninen härkisversio!

Ovatko sfihat eli arabialaiset minipizzat teille reissuiltanne tuttuja? Vai onko siellä ehditty tehdä joko blogista löytyvää lahmacunia tai pideä?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN! 

Lahmacun- turkkilainen pizza (kosher, gluteeniton)

For English please see here

* * * 

Pizzan turkkilaisserkku lahmacun kuljettaa fiilikset välittömästi Istanbuliin. Ah, miten hyvää!

* * * 

Sanotaan se nyt ihan ääneen: Turkki on aika paska maa. No mutta onhan se. 

Se on kumma juttu, miten kurdien vaino, naisiin kohdistuva väkivalta ja kunniamurhat eivät paikkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puutteen kaltaisia; melko huomattavia aukkoja ilmeisesti kenenkään muun kuin Erdoganin silmissä. Kansanmurhankieltäjät tosin harvoin niitä lystikkäimpiä tyyppejä ovatkaan. 

Ihmeellinen Istanbul on kuitenkin yksi suosikkikaupungeistani maailmassa. 

Jokusen vuoden takaisen Turkinturneeni lämpimimmät muistot liittyvätkin (ei lainkaan yllättäen) ruokaan. Yhdeksi suurista suosikeistani nousivat Istanbulin suuren basaarin sivukujilla suoraan kojusta nautitut, vain vajaan euron maksaneet lahmacun- lättyset.

Eikä ihmekään - kuuluuhan se ruokavalioni perustan muodostavaan pizzaperheeseen. 

Lihan (lahm) ja taikinapohjan (ajin) yhdistävä lahmacun (äännetään lahmadzun) tunnetaan alueesta riippuen myös joko turkkilaisena tai armenialaisena pizzana. Siihen onkin helppo rakastua. 

Olen sittemmin metsästänyt sitä aina tilaisuuden tullen ja varsin kelpoa lahmacunia löytynyt mm. Lontoosta. 

Suomessa tämä on vähän tuntemattomampi suuruus. Pakasteena tätä saa Hauler Oriental Marketista. Hella & Herkku-puodin Anna puolestaan vinkkasi, että (kuulemma vähän vaisuksi jäänyt) versio tästä on otettu myös Helsingin keskustan Pizza Servicen listalle. 

Niin lahmacunin pohja kuin täyte on ohut - pohjan ei siis tarvitse pizzan lailla pullistella eikä täytteiden kuulukaan muodostaa valtavaa kekoa pohjan päälle. 

Lampaan jauhelihan voi huoletta korvata myös naudalla, ja kiireessä oiva oikotie pohjaan ovat myös isot, pehmeät vehnätortillat tai ohuet rieskat.

Halutessaan taikinan voisi leipoa myös pieniksi; niin kevään ja kesän juhlapöytiin kuin piknikillekin sopiviksi annoskokoisiksi minilahmacuneiksi, jolloin taikinasta tulee (koosta riippuen) 24-28 kappaletta. 

Perinteisesti lahmacunit tarjoillaan sitruunalohkojen, tuoreiden yrttien ja yksinkertaisen kurkku-tomaattisalaatin kera (tähän hyvä on blogista löytyvä israelilainen salaatti!)

6 kpl

Lahmacun - turkkilainen pizza:

Pohja:

3 3/4 tl kuivahiiva

2 1/4 tl sokeria

2 1/4 dl lämmintä vettä

2 1/4 rkl öljyä

5-6 dl (00-pizza)jauhoja (tai tarvittaessa gluteenitonta vastinetta)

3/4 tl suolaa

Täyte:

400 gr (lampaan) jauhelihaa
1 iso sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 iso (pihvi)tomaatti tai 2 pienempää
1 iso vihreä paprika
1 1/2 dl hienonnettua persiljaa
3/4 dl hienonnettua (vahvaa) minttua
2 rkl tomaattipyrettä
3/4 tl jauhettua juustokuminaa
3/4 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
3/4 tl paprikaa
1/4 tl cayennepippuria
3/4 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria

lisäksi: chilihiutaleita

tarjoiluun: loput yrteistä, sitruunalohkoja

Yhdistä kuivahiiva, vesi sekä sokeri ja jätä peitettynä sivuun viideksi minuutiksi. 

Lisää seokseen sitten öljy, jauho sekä viimeisen jauhodesin mukana suola. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi, sivele pintaan hieman öljyä ja jätä peitettynä lämpimään paikkaan kohoamaan tunniksi. Tee tällä välin täyte.

Laita myös uuni tässä vaiheessa lämpiämään 250 asteeseen. Mikäli sinulla on pizzakivi, jätä se uuniin tässä vaiheessa. Jos ei, tee sama uunipellille.

Hienonna sipuli mahdollisimman hienoksi. Helpoiten tämä käy tehosekoittimessa, mutta silloin siitä jäävä neste kannattaa valuttaa pois. 

Halkaise tomaatti ja poista siitä kova ydin. Hienonna mahdollisimman pieneksi. Tee sama myös paprikalle. 

Yhdistä kaikki täytteen ainekset chilihiutaleita lukuunottamatta ja vaivaa tasaiseksi (täyte on tässä vaiheessa aika löysää, mutta se vain helpottaa sen levittämistä pohjille). 

Anna täytteen maustua jääkaapissa kunnes pohjataikina on kohonnut kaksinkertaiseksi. 

Vaivaa taikina sitten tasaiseksi (jauhoja ei pitäisi enää lisää tarvita) ja jaa kuuteen osaan. Kaulitse ohuenohuiksi pohjiksi. Helpointa on kun tämän tekee leivinpaperin päällä, josta se on kätevä kumota suoraan kuumalle pellille.

Levitä muutama ruokalusikallinen täytettä per pohja ja taputtele se sitten tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle chilihiutaleita ja paista 7-8 minuuttia, kunnes reunat ovat vähän ruskistuneet ja täyte on kypsää.

Jos haluat lahmacunien pysyvän pehmeinä, peitä leivinpaperilla ja sitten vielä keittiöpyyhkeellä. 

Tarjoa loppujen yrttien ja sitruunalorauksen kera. 

PS. Jos lahmacun puhuttelee teidänkin makunystyröitänne, ei kannata myöskään unohtaa blogista löytyvää toista Turkin vastinetta pizzalle: pideä. 

Ja hei, jos teillä on jo hankittuna tuo keväällä ilmestynyt kirjani, löytyy sieltä vielä lisääkin samanhenkisiä herkkuja: sfiha, musakhan sekä manakish za'atar.

Onko teillä ollut jo mahdollisuus maistaa lahmacunia? Veikö se teidänkin sydämenne?

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Välimerellinen paprikainen kanakeitto (gluteeniton, kosher, vegaani)

For English please see here

* * *

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista mutta kevyttä ja täynnä Välimeren aurinkoisia makuja!

* * *

Pyryttää ja tuivertaa jotem tekisi mieli jotain lohdullista ja lämmittävää?

Kevään häämöttäessä nurkan takana pitäisi kuitenkin edes vähän keventää?

Ajatukset halajavat Välimeren aurinkoon, mutta lomaan on vielä aikaa niin, että hirvittää ajatellakaan?

Pöydän ääreen on istuutumassa niin gluteenittomia, kosheria pitäviä kuin vegaanejakin ja tarvisi löytää resepti, joka kävisi ihan kaikille?

Hengitä syvään ja rentoudu, koska tässä se on - resepti joka ratkaisee ihan kaikki edellä mainitut ongelmat! 

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista ja täyttävää, mutta kevyttä ja terveellistä. Sen täyteläisyyden salaisuus ei nimittäin piile kermassa, vaan soseutetuissa kikherneissä.

Keitto itsessään on niin kosheria kuin gluteenitonta, mutta saa siitä helposti vegaaninkin. 

Kanan voi halutessaan korvata soijasuikaleilla, jolloin tarvittava määrä (kuivapaino) on 125 gr. 

Mikäli soijakaan ei ruokavalioon sovi, lisää soppaan silloin (isoja valkoisia) papuja. 

3-4 hengelle

Välimerellinen paprikainen kanakeitto:

3 isoa paprikaa

1 tlk kikherneitä, valutettuna

7,5 dl kana (tai kasvis)lientä

2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 punasipuli, ohuelti siivutettuna

1 ½ tl savupaprikaa eli pimentónia (tai tavallista paprikaa)

1 ½ tl suolaa

1 ½ tl mustapippuria

400 gr kanaa (korvattavissa tarvittaessa esim. soijasuikaleilla tai vaikka isoilla valkoisilla pavuilla)

1 rkl tomaattipyrettä

1 tl sokeria

200 gr kirsikkatomaatteja, halkaistuna

½ dl punaviinietikkaa

½ puskaa persiljaa (tai basilikaa), hienonnettuna

paistamiseen: öljyä

tarjoiluun: loput käyttämistäsi yrteistä

Aloita paahtamalla paprikat grillivastuksen alla, kunnes niiden kuori mustuu ja alkaa kuplia. Anna jäähtyä peitettynä, kunnes niitä kestää käsitellä. Kuori (se lähtee helposti irti vetämällä) ja mittaa kaksi paprikaa tehosekoittimeen valutettujen kikherneiden ja kanaliemen kanssa (jätä muutama kikherne tarjoilua varten). Soseuta.

Siivuta kolmas paprika tarjoilua varten. Halutessasi tähän voi käyttää myös kaupassa purkeissa myytäviä valmiiksi paahdettuja paprikoita.

Kuumenna muutama rkl öljyä pinnoitetussa kattilassa ja kuullota sipulia ja valkosipulia keskilämmöllä, kunnes sipuli pehmenee. Lisää savupaprika ja jatka kuullottamista vielä muutama minuutti.

Kuutioi kana muutaman sentin paloiksi ja lisää kattilaan. Ruskista ja mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää tomaattipyre ja sokeri sekä kikherne-kanaliemiseos. Sekoita tasaiseksi ja lisää kirsikkatomaatit sekä paprikasuikaleet. Anna porista keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.

Mausta punaviinietikalla ja yrteillä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria. Annostele tarjoilukulhoihin, ripottele päälle loput yrteistä ja tarjoile. 

Poltteleeko sielläkin kaipuu aurinkoon? Mikä matkakohde vetäisi teitä nyt ihan erityisesti puoleensa?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!