tiistai 31. toukokuuta 2016

Eväät grillikauteen: Atria Rib Eye Steak, chimichurrikastike,uppopaistetut sipuliruusut ja Fuzion Organic Malbec

* * *


* * * 

Kesällä grillausta ei voita mikään. Atrian Rib Eye Steak, chimichurrikastike ja koukuttavat uppopaistetut sipuliruusut taltuttavat vaativammankin lihansyöjän nälän!

Suomen ilmasto on päässyt viime aikoina yllättämään: pihalla ei ole lumesta tietoakaan eikä vielä olla edes heinäkuussa! Tämä valo ja lämpö saa tunnetusti suomalaiset kierroksille - koskaan kun ei kuitenkaan voi tietää kauan tätä lystiä kestää. Niinpä täälläkin kärväistiin grillikausi käyntiin heti kun se oli mahdollista. Ja nyt kun iltapäivälehtien lööpit ovat isoon ääneen lupailleet helteiden jatkuvan, niin voin kertoa, että tällä linjalla jatketaan.

Puisto, aurinkoa, rakkaita ystäviä, viiniä. Muutama kierros petanqueta, siestaa puun varjossa, naurua, grillistä kesäiltaan leijaileva herkullinen tuoksu... kyllä tätä on odotettukin!

Blogiringin ja Atrian yhteistyön seurauksena grillikausi käynnistyi meillä muhkeasti takuumurealla Rib Eye Steakilla. Ei kuitenkaan kannata antaa tuon Jenkeissä suositun lihan nimen huijata - muiden Atrian tuotteiden lailla tämäkin on sataprosenttisesti kotimaista laatulihaa. Ja jos siellä arkaillaan pihvipaistamisen kanssa, niin ei hätää - paketista löytyy nimittäin selkeät ohjeet, joilla onnistuu vähän kokemattomampikin kokki! 




Lisäksi pihvit ovat maustamattomia, joten niitä voi vapaasti varioida oman inspiraation mukaan. Dry rub? Marinadi? Vai perinteisesti suolalla ja pippurilla pelaten?

Omani saivat kylkeensä Etelä-Amerikasta, pihvien luvatusta maasta kotoisin olevan chimichurrikastikkeen. Toinen kokeilemisen arvoinen olisi vaikka romesco-kastike. Vai hei, entä jos yhdistäisikin tähän surf and turf-henkisesti vaikka mango-chili-jokirapukastikkeen?

Lisukkeeksi uppopaistoin sipuliruusukkeita, jotka ovat niiiiiiiin hyviä, että ette uskokaan. Jos ruusukkeiksi leikkaaminen tuntuu turhalta hermojaraastavalta väkertelyltä, leikkaa sipulit vaikka reilun sentin paksuisiksi renkaiksi. Tätä herkkua ette nimittäin todellakaan halua missata!




Kahdelle

Rib Eye Steak:

2 Atrian Takuumurea Rib Eye Steakia (yht. 600 gr)
hieman öljyä
suolaa, pippuria

Ota liha huoneenlämpöön muutama tunti ennen grillausta. Pyyhkäise pinnat kuiviksi, sivele pintaan hieman öljyä ja grillaa 3 minuuttia per puoli. Suolaa ja pippuroi ja kääri folioon lepäämään varttitunniksi. 

Jos teet pihvit pannulla, kuumenna paistinpannu. Lisää pannuun muutama rkl öljyä ja saman verran voita. Paista pihvejä 3 minuuttia puoli pannun voi-öljyseoksella niitä valellen. Anna levätä folioon käärittynä ja tarjoile. 

Lihan levätessä valmista lisukkeet.




Chimichurrikastike:

6 kourallista persiljaa (reilu 60 gr eli kahden ison puskan verran)
3 rkl tuoretta oreganoa (tai 1,5 rkl kuivattua)
3 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1/2 tl chilihiutaleita
3 rkl sitruunamehua
1 rkl appelsiinimehua
1,25 dl öljyä
(1 tl sokeria)

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta sileäksi. Tarkista maku ja säädä tarvittaessa kohdilleen suolalla, pippurilla ja/tai sokerilla. 

Uppopaistetut sipuliruusut:

4 pientä sipulia tai 2 isompaa

2 dl vehnäjauhoja
1 rkl suolaa
1 rkl mustapippuria
1/2 rkl jauhettua korianteria
1/4 rkl tuoretta timjamia (tai 1/2 rkl kuivattua)
1/2 tl cayennepippuria

2 kananmunaa

korppujauhoja, kevyesti vatkattuna

Öljyä paistamiseen

Leikkaa sipulin päästä (ei siis kannasta) noin sentin paksuinen siivu pois. Kuori sipulit. Aseta ne leikkuulaudalle leikkuupinta alaspäin ja kanta ylöspäin. Aloittaen reilun sentin päästä kannasta leikkaa sipulin keskelle saakka ulottuva viilto sipulin neljälle sivulle. Tee sitten 2-3 viiltoa (sipulin koosta riippuen) jokaisen neljännekseen. Käännä sipuli ja irrota sen terälehdet varovasti toisistaan. 

Sekoita kuivat ainekset keskenään syvässä kulhossa. Pyörittele sipulit jauhoseoksessa yksi kerrallaan, kasta sitten kauttaaltaan kananmunaan (valuta seosta tarvittaessa lusikalla terälehtien väliin) ja kierittele sitten korppujauhoissa niin, että sitä menee myös terälehtien väliin. Ravista ylimääräiset murut ja uppopaista kunnes kullanruskeita ja rapeita. 




Etelä-Amerikan aroilta löytyi myös viiniparitus. Fuzion Organiz Malbec (8.69 €) on argentiinalaista luomutuotantoa ja hintansakin puolesta juuri sellainen iloisen mutkaton viini, jota kesän grilli-iloitteluihin kaivataankin. 

Keskitäyteläisestä viinistä löytyy marjaista pehmeyttä ja mehevyttä, jonka ansiosta se on monikäyttöinen yleisviini melkeinpä mille tahansa grilliruoalle. Sen hilloisuuden ansiosta sitä kannattaa kokeilla myös vähän maustetumpien ruokien seuraan 




Ja jos grillikuume sielläkin roihuaa, niin kannattaa ehdottomasti tsekata myös Atrian Instagram- tili: seuraajien kesken arvotaan kesän ajan viikottain pallogrillejä ja 20 euron edestä grillattavaa!

PS. Lisää grillausinspiraatiota löydät kollegoiltani Blogiringin sivuilta!




*Yhteistyössä Blogirinki ja Atria*

__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


         


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Suklaalihapullia? Albondigas de choco - seepiapyörykät

* * * 



* * * 

Vaikka Andalusian tapasbaarien tarjontaan on tullut tutustuttua jo vuosien ajan, pääsi taannoisen reissu yllättämään. Cadizissa törmäsin toistuvasti albondigas de chocoon, joka luonnollisesti herätti välittömästi ruokamatkailijan mielenkiinnon. Albondigas toki on sanana tuttu, onhan noita espanjalaisia lihapullia nähty blogissa niin sellaisenaan kuin chorizonkin kanssa tuunattuna. Mutta choco? Suklaata? Suklaalihapullia? 

No ei sentään. Choco viittaakin nimittäin seepiaan, jota etenkin Cadizin alueella pyydetään ja syödään todella paljon, kuten äyriäistorin tarjontakin osoitti. Ja jopa suklaata enemmänhän minä rakastan mustekalaa. Oijoi. Nämä unelmankevyet pullerot ovatkin ehkä koko reissun paras tuliainen. Kokeilkaa vaikka. Suuhun sulavat!





30 kpl

Albondigas de choco - seepiapyörykät:

500 gr seepiaa (voi varmasti korvata myös kalmarilla)
1 pienehkö sipuli
2 valkosipulinkynttä
kourallinen hienonnettua persiljaa
1,5 tl raastettua sitruunankuorta
2 kananmunaa
9 rkl korppujauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

(Halutessa lisäksi vehnäjauhoja)

Paistamiseen: 1 dl öljyä

Kastike:

1 sipuli, hienonnettuna
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2,5 dl valkoviiniä
5 dl hyvää kalalientä
1 laakerinlehti
ripaus sahramia

Huuhtele ja valuta seepia. Leikkaa hieman pienemmiksi paloiksi ja mittaa tehosekoittimeen muiden ainesten kanssa. Surauta sekaisin tasaiseksi massaksi (jonkin verran saa olla sattumia. Vältä kiusausta lisätä korppujauhoja kiinteämmän massan aikaansaamiseksi, sillä silloin pyöryköistä tulee helposti kovia ja kuivia. 

Anna massan levätä kylmässä puolisen tuntia.

Pyörittele se sitten 30 pyörykäksi (massa on aika löysää, mutta älä huoli!) ja kierittele ne halutessasi kevyesti vehnäjauhoissa (tämä auttaa kastiketta suurustumaan).  Paista pannulla öljyssä kullanruskeiksi ja siirrä syrjään odottamaan. 

Lisää pannulle jääneeseen öljyyn sipuli ja valkosipuli, Kuullota kunnes ne ovat pehmeitä (älä anna ruskistua). Kaada pannulle sitten valkoviini ja nosta lämpöä kunnes se kiehahtaa. Anna porista viitisen minuuttia ja lisää sitten kalaliemi, sahrami ja laakerinlehti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. 

Anna kiehua, kunnes seos sakenee. Lisää pannulle sitten pyörykät ja anna muhia matalla lämmöllä kannen alla kymmenisen minuuttia. 

Tarjoile. Jäähdytetyn Verdejon kanssa. Andalusian auringosta ja kalatoreista haaveillen...!





____________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

perjantai 20. toukokuuta 2016

Öinen Cadiz on täynnä taikaa

* * *


* * * 

Vaikka Cadiz hurmasi valoisuudellaan ja värien kirjollaan jo päiväsaikaan, on se yöllä ehkä vieläkin kauniimpi. 




Silloin sen hieman ränsistynyt charmi herää eloon taianomaisella tavalla. 




Koska Cadizissa ei ole lentokenttää, suuri osa tänne päätyvistä turisteista on risteilymatkustajia. Noin 300 risteilijää pysähtyy Cadizin satamaan vuosittain päiväksi, tuoden mukanaan 400 000 turistia. Illan tullen hekin ovat palanneet laivaan ja jatkaneet matkaansa, paikallisten puolestaan kansoittaessa kahviloita ja tapasbaareja. 




Kaupungin kapeilla kaduilla ei näy ketään, vaan niillä saa löytöretkeillä ihan yksinään. Nauru kaikuu lämpimässä kesäyössä vaimeana joltain kaupungin lukuisista aukioista, joilla ihmiset istuvat myöhään yöhön. 




Vastakkaisten talojen takorautaparvekkeilta kotitakkeihin kääriytyneet mummot vaihtavat kuulumisiaan. Jossain joku ripustaa pyykkiä kuivumaan, tuolla joku vetää vielä mietteliäänä illan viimeistä savukettaan. 




Lyhtyjen valaisemilla kapeilla mukulakivikaduilla myös mielikuvitus herää eloon. Tunnelmassa on jotain perinjuurin 1920-luvun pariisilaista.  Voisi melkein kuvitella A-mallin Fordin  kaartavan seuraavasta kulmasta, tyhjentäen kadulle lauman salakapakkaa etsiviä dekadenssin ammattilaisia. Shampanjapulloilla varustautuneita herrasmiehiä puvuissaan, kikattavia kiharatukkaisia naisia pitkissä helmissään. 




Cadizissa on taikaa. 




Kujan päässä häämöttää vielä avoinna oleva kauppa, jossa kiinalaisryhmä vertailee viskipullojen hintoja. Käännyn. En halua taian vielä rikkoutuvan, en kaipaa muiden seuraan. Haluan pitää kiinni tästä hetkestä kun kaikki tämä on vain minun.




Havahdun mietteistäni ja jatkan hymyillen matkaa. Mitähän tuon kulman takaa löytyy...!




* Matka toteutettu yhteistyössä Cadizin alueen matkailun kanssa *

__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Cadiz - valon, värien, ilon ( ja vahtitornien) kaupunki

* * * 



* * * 

Vain noin 120 000 asukkaan Cadiz tuntuu heti kotoisalta, mutta turhauttavalta. Ensimmäisten kahden päivän aikana tunnun olevani aina väärässä paikassa, vaikka hotellini on ihan Vanhan kaupungin ja uuden kaupungin välissä sijaitsevan kaupungintalon aukion eli Plaza Ayuntamienton vieressä. 

Sitten muistan Tunisissa (ja joka ikisessä maailman kaupungissa) kokemani vaikeudet, jotka selittyivät omassa päässäni sillä täysin loogisella teoriallani, että yön aikana kääpiöt olivat (taas) käyneet vaihtamassa katujen paikat uusiksi. 

Legendaarinen suuntavaistottomuuteni (sori, iskä...) ei ole pettänyt tälläkään kertaa: käy ilmi, että olen pitänyt karttaa väärin päin. 




Cadiz on rakentunut ikäänkuin käden muotoon. Sen kapean, meren molemmilta puolin ympäröimän käsivarren alueella sijaitsee uusi Cadiz vanhan kaupungin levittyessä barrioineen, eli ikivanhoine naapurustoineen käsivarren päässä Atlantin rannalla olevan "käden" alueelle. 

Nuo katukivetykseen maalatut eriväriset linjat ovat muuten vanhaa kaupunkia halkovia, eri nähtävyyksille opastavia reittejä. Kätevästi opin tämänkin heti kartalle päästyäni...




Ja nähtävää täältä löytyy- onhan Cadiz on Espanjan ja koko eteläisen Euroopan vanhin asuttu kaupunki. Nimensä se on saanut kaupungin arabiankielisestä nimestä Qadis, jonka juuret ovat puolestaan latinan kielen linnoitusta tarkoittavassa sanassa. Mutta tämäkin juontuu jo merenkävijöinä kunnostautuneiden foinikialaisten ajalle. 

Foinikialaiset perustivat kaupungin 1100 eaa ja sen merkityksestä heille kertoo myös se, että Cadizista onkin löydetty Espanjan ainoat foinikialaisajalta peräisin olevat sarkofagit eli kiviset ruumissarkut (ne muutamat muut Euroopasta löydetyt ovat Sisiliasta). 




Miehen arkku löytyi sattumalta 1887. Sen löytänyt arkeologi oli kuolemaansa saakka varma, että jostain löytyisi vielä naisenkin arkku. Liki sata vuotta myöhemmin sellainen vihdoin löytyikin - ja arvatkaa mistä? Sen samaisen arkeologin sittemmin rakennustyömään tieltä puretun kotitalon alta. 

Molemmat näistä löytyvät nykyään Cadizin arkeologisesta museosta (mielenkiintoisena yksityiskohtana museosta mainittakoon myös, että EU-kansalaisilta ei sinne peritä pääsymaksua lainkaan).




Foinikialaisten jälkeen kaupunki toimi roomalaisten laivastotukikohtana, jota seurasi visigoottien aika. Vuodesta 711 kaupunkia hallitsivat maurilaisvalloittajat, joilta kuningas Alfonso X Viisas valloitti kaupungin takaisin Reconquistassa takaisin 1262. 

Arabivalloittajien perintö elää täällä, kuten muuallakin Andalusiassa, yhä arkkitehtuurissa vahvana. Kannattaa siis pysähtyä ihailemaan azulejoin eli paikallisin koristeellisin laatoin vuorattuja upeita porraskäytäviä ja sisäpihoja. 





Reconquistaa seuraavina vuosisatoina Cadiz nousi todelliseen kukoistukseensa. Kristoffer Kolumbus lähti täältä toiselle ja neljännelle matkalleen Uuteen Maailmaan, ja reissujen jälkeen Cadizista tuli entistäkin merkittävämpi kauppasatama, millä oli myös varjopuolensa: seuraavat 200 vuotta se oli kovinkin suosittu kohde englantilaisten iskuille. 

1587 muuan Francis Drake valtasi sataman kolmeksi päiväksi vangiten kuusi laivaa, tuhoten 31 muuta ja viivästyttäen näin Espanjan suuren sotalaivaston Armadan liikkeellelähtöä peräti vuodella. 




Alunperin Sevillassa sijainnut, Amerikan ja Espanjan välisiä kauppasuhteita hoitanut Casa de Contratación siirettiin logistisesti järkevämpään Cadiziin ja 1700- luvulla kaupunki oli vastuussa peräti 75 prosentista Espanjan ja Amerikan välisestä kaupasta.

Merenkäynnin ja kaupan merkitys Cadizin historialle näkyy myös sen arkkitehtuurissa: kaupunkia kutsutaan myös vahtitornien kaupungiksi. 

(En tosin viitsi kysyä keneltäkään, onko tämä syy myös sille, minkä vuoksi Jehovan todistajat tuntuvat päivystävän lehtineen joka kadunkulmassa...)




1700-luvulla vahtitorneja oli kaikkiaan 160 kappaletta, joista 126 on pystyssä yhä tänäänkin. Kauppiaat ja aateliset rakennuttivat tuolloin itselleen hulppeita taloja, joista jokaisessa oli torni, josta vahtimiehet seurasivat lähestyviä laivoja.

Yksi tyypillinen esimerkki on tämä 1690-luvulta peräisin oleva Casa del Almirantevanhasta kaupungista läheltä kaupungintalon aukiota löytyvä nelikerroksinen ihanuus. Olisi muuten kuulemma parasta aikaa myytävänäkin (olisiko tässä se meidän kommuunimme?)... 




Ongelmalliseksi näiden talojen kohdalla on koitunut niiden status suojeltuna rakennuksina, joiden kunnostusta säätelevät tiukat säännöt. Niinpä prosessi osoittautuu yleensä niin aikaavieväksi rahanreiäksi, että se karkoittaa lopulta myös sinnikkäimmät butiikkihotelliyrittäjät. 

Yleisöllekin avoinna oleva on Torre Tavira, jonka huipulta voi ihailla näkymiä koko Cadizin yli. 




Jos taas vilvoittelua kaipaat, suuntaa suositun Genovés-puiston koristepuiden suojiin. Kolumbuksen itsensä kerrotaan tuoneen Uudesta maailmasta tuliaisinaan eksoottisia puita Cadiziin.





Muualla Espanjassa kaupungin asukkaita kutsutaan sen muinaisesta nimestä juontuvalla nimellä gaditano. He ovat kuuluisia hulluttelustaan ja elämänilostaan. Osansa tässä on epäilemättä laskiaisen karnivaalilla - Cadizin juhlia kun pidetään koko Espanjan riehakkaimpana. 




Gaditanojen kerrotaan olevan aina valmiita juhlaan, nauttimaan viinistä, hyvästä ruoasta ja ystäviensä seurasta myöhään yöhön. 

(Ei siis mikään ihme, että kaupunki tuntuuu niin kotoisalta!)







Tämä Matka-blogissa tiedetään kertoa, että kaupunkia kutsutaan myös Euroopan Havannaksi. Ei ihme - Cadiz hurmaa valollaan ja väreillään. 










Tänne palaisin vaikka heti. Löytyykö sieltä Cadizin-kävijöitä? Mikä oli teidän suosikkinne?


* Matka toteutettu yhteistyössä Cadizin alueen matkailun kanssa *

__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This