maanantai 22. heinäkuuta 2013

Penne Arrabbiata

Lähikyläämme Arroyo de la Mieliin oli avattu uusi italialaisravintola, joka näytti freesiltä, nykyaikaiselta ja houkuttelevalta. Taso sen sijaan oli masentavan keskinkertainen. Sinänsä se ei ollut yllättävää, sillä niin hyviä kuin perinteiset tapasbaarit Espanjassa ovatkin, ei ainakaan meidän nurkillamme oikein mitään muuta sitten osatakaan tehdä. Sen vuoksi Malagan Manzanillan kaltaiset modernimmalla otteella innovatiivista ruokaa tuottavat ravintolat ovat jokseenkin harvinaisia, mutta sitäkin iloisempia yllätyksiä. 

"Pääkadulla, kahden englantilaista aamiaista koko päivän ajan tarjoavan turistirysän välissä - mitä sitten oikein odotit?" huomautti Herrasmies. Niinpä. Mutta kun minulla niin teki mieli italialaista...

Italialaisen keittiön hienous perustuu nimenomaan yksinkertaisuuteen. Hyviin raaka-aineisiin, jotka eivät turhia kikkailuja vaadi. Perinteisiin, jotka puhuvat puolestaan. Aitoon kunnioitukseen hyvää ruokaa kohtaan ja ilosta, joka syntyy sen jakamisesta. 

Erityisen lähellä sydäntä ovat pastat, joita ei hukuteta kermakastikkeisiin tavoitteena kompensoida annoksen mitäänsanomattomuutta. Yksinkertaisimpiin näistä kuuluu Penne Arrabbiata  ja edes siinä ei Arroyossa valitettavasti onnistuttu.

Pasta on yksi ehdottomia lempiruokiani. Ja voin kertoa, ettei ainakaan tämän ruokabloggarin keittiössä mihinkään huimaan kulinaariseen akrobatiaan päivittäin taivuta - laiskimmillaan tästäkin tehdään naurettavan helppo ja nopea versio keittämällä penneä, sekoittamalla valmiiseen pastaan reilu ruokalusikallinen voita, toinen tomaattipyrettä ja lisäämällä joukkoon yksi ohuenohueksi siivutettu valkosipulinkynsi ja ohueksi siivutettu puolikas chili. Ja hyvää chorizoa, jos sellaistakin kaapista sattuu löytymään. Kuten minulla liki aina. Suolaa, pippuria ja se oli siinä!

Mutta jos aikaa on reilu puolikin tuntia voisi sen huonomminkin käyttää! Tähän voi huoletta (etenkin kesän ulkopuolella) käyttää myös hyvää tomaattimurskaa. Sen sijaan jos tämän tekee normaalitomaateista, on niiden kuori sen verran paksumpi, että ne kannattaa ne kaltata. Tee niiden päähän siis ristiviilto, upota kiehuvaan veteen noin kymmeneksi sekunniksi ja jäähdytä - tällöin niiden kuori irtoaa liki itsestään. 

Ja tokihan tämän voi tehdä ilman tuota makkaraakin. Minä kun vain uskon, että chorizolla liki kaikesta tulee parempaa!

Kolmelle (tai 2 avokätistä annosta kahdelle)

3 annosta penneä (à  75-100 gr)

500 gr kirsikkatomaatteja
1/2 sipuli
2 valkosipuinkynttä
1,5 chili
(50 gr kunnon chorizoa tai italialaista salamia - ihan sellaista leikkelettä siis, ei tuoremakkaraa)
1 tl sokeria
suolaa, mustapippuria
voita

muutama kourallinen basilikaa tai persiljaa

Silppua valkosipuli, chili ja sipuli hienoksi. Kuullota ohuiksi suikaleiksi silputun makkaran kanssa hyvässä oliiviöljyssä. Lisää sitten halkaistut kirsikkatomaatit. Anna kiehua keskilämmöllä 25-35 minuuttia, kunnes kastike on redusoitunut mieleiseksesi. Nestettä ei tarvitse lisätä vaan tomaattien oma mehu riittää mehustamaan ne. Lisää sokeria ja mausta suolalla ja pippurilla. Ja nokareella voita.

Keitä penne paketin ohjeen mukaan, sekoita kastikkeeseen ja kääntele ennen tarjoilua joukkoon muutama kourallinen silputtuja basilikan tai persiljanlehtiä. 






4 kommenttia :

  1. Oo la laaa. Tässähän olis ainesta tän päivän ruoaksi. Herkullista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja yksinkertaista - ihan niinkuin tekijänsäkin ;-)

      Poista
  2. Herkullisen näköistä!:) Meillä syödään tosi harvoin pastaruokia, kun mies vaatii perunaa. Minä voisin pastaa syödä useamminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä syödään (etenkin nykyään) ehkä vähän liikaakin - minä tunnun ottaneeni vastuulleni hiilareiden syönnin kaikkien karppaamaan alkaneidenkin puolesta ;-)

      Poista