Italialaisissa tunnelmissa jatkaa Soppasunnuntaikin, mutta ilman pastaa. Vaikka kyllä sitäkin joissain resepteissä tähän laitetaan. Kyseessä on italialainen hääkeitto, joskaan mistään häähysteriasta (vaikka itseäni yritänkin saada innostumaan niiden suunnittelusta) ei ole kyse, vaan tämänkin taustalla on iloinen kielikukkanen.
Alunperin nimi tulee italiankielisestä ilmaisusta "minestra maritata" jolla on viitattu siihen , kuinka hyvin liha käy vihreälehtisten kasvisten seuraksi. Perinteisesti resepti onkin aika yksinkertainen: kanaliemipohja, lihaa (yleensä lihapullien tai makkarasta puristeltujen palleroiden muodossa) ja lehtiä (endiiviä, lehtikaalta, pinaattia).
Lisäksi Wikipedia tietää kertoa, että Lazion ja Campanian alueilla yhä vallitseva perinne tehdä tätä joulunaikaan onkin peruja alueiden espanjalaisvalloituksen ajalta! Joskin tuo nimenomaan Toledon aluella tunnettu versio keitosta oli raskaampi ja lihaisampi kuin tämä, etenkin amerikanitalialaiseen ruokaperinteeseen juurtunut soppa.
Versioita tästä on enemmän kuin kenenkään sormet jaksavat laskea. On luustaan riivityllä kananlihalla, eri pastoilla, eri pavuilla, linsseillä, vihanneksilla. Tämä on varsin lähellä sitä "perinteisintä", joskin yhden vinkin pihistin Food Network- kanavan Giada di Laurentiisilta. Hänen reseptissään pastan sijaan keittoon lisätään kevyesti vatkattua kananmunaa ohuena nauhana. Se kun käy keiton kesäisen vehreään keveyteen niin ihanasti - ja näin keitto säilyy paitsi hiilarittomana, myös gluteenittomana. Oman maun ja saatavuuden mukaan tähän voi käyttää melkolailla mitä lehdykkää tahansa - etenkin savoijinkaalissa ja pak choissa on sopiva rakenne. Kesän sadosta hullaantuneena käytin tähän tänään uusien sipuleiden lisäksi varhaiskaalia sekä kesäkeittosirkuksesta ylijääneitä tuoretta pinaattia ja tuoreita vihreitä papuja.
Lihapullat tein sika-naudasta jotta ne olisivat vähän vähemmän rasvaisia kuin pelkkä possu, mutta varmasti ne voisi tehdä myös vaikka kanasta. Jotta keitto säilyy hiilarittomana ja gluteenittomana, tein myös lihapullat ilman leipää/ korppujauhoja. Jos ei parmesaaninkäytössä ole allekirjoittaneen lailla vasta opetteluvaiheessa, voi sen määrän lisätä 1 desiin ja käyttää lisäksi yhden kananmunan antamaan massalle vähän kosteutta.
Tästä tulee noin kuusi annosta
Lihapullat
400 gr sika-nautajauhelihaa
1/2 sitruunan kuori raastettuna
1/2 chili
2 valkosipulinkynttä
1 pieni sipuli, hienonnettuna
1/2 dl parmesaaniraastetta
(tai 1 dl parmesaania + 1 kananmuna)
(tai 1 dl parmesaania + 1 kananmuna)
2 kourallista hienonnettua persiljaa
Keitto
1,5 litraa kanalientä
1 iso fenkoli ohuina suikaleina/ 2 pientä
1/2 varhaiskaalista (alkuperäinen kaalinpää oli sellaiset 550 gr)
50 gr tuoretta pinaattia
100 vihreitä papuja
2 kourallista kevätsipulin varsia (noin 3 vartta)
2 kourallista persiljaa rouheasti hienonnettuna
1/2 sitruunan kuori
3 maustepippuria
2 kananmunaa (+ 2 rkl parmesaania)
koristeluun: lisää parmesaania
Lihapullia varten pehmitä sipuli ja valkosipuli öljyssä pannulla. Kun ne ovat pehmenneet ja läpikuultavia, sekoita muihin aineksiin. vaivaa tasaiseksi taikinaksi ja anna maustua kylmässä puolisen tuntia. Pyörittele sitten tasakokoisiksi, haluamasi kokoisiksi palloiksi. Itselläni tuli 28 kappaletta - muista että koko vaikuttaa myös niiden kypsymisaikaan.
Kuori fenkolin uloin nahkamainen kerros , poista kova kanta ja siivuta ohueksi. Leikkaa pavuista päät pois ja leikaa haluamasi kokoisiksi suikaleiksi. Halkaise kaali ja leikkaa (kovempaa sisustaa lukuunpottamatta ohuiksi suikaleiksi. Jos pinaatti on ihan pientä lehteä, voi sen käyttää sellaisenaan, mutta omani olivat isoja ja tukevia lehtiä, joten poistin lehtiruodin ja leikkasin lehdet ohuiksi suikaleiksi.
Kuumenna kanaliemi. Lisää maustepippurit. Lisää sitten ainekset kypsymisjärjestyksessä: ensin fenkoli, sitten lihapullat (kypsymisaika oli omillani n. 7 minuuttia), muutama minuutti sen jälkeen pavut ja kaali ja muutama minuutti ennen kuin lihapullat ovat valmiit pinaatti. Ihan lopuksi lisää soppaan kevätsipulisilppu, loppu sitruunankuoriraaste ja persilja. Sekoita.
Kun keitto on valmista, sekoita kahden kananmunan rakenne kevyesti rikki ja lisää joukkoon ohuena nauhana hellävaraisesti poreilevaa keittoa samalla kevyesti hämmentäen.
Siirrä pois liedeltä ja tarjoile parmesaanin kanssa.
Meillä en olekaan koskaan tätä saanut (en jouluna enkä muutenkaan) mutta napolilainen ex-kolleega kehui kovasti. Pistänpäs muistiin! Oikein herkulta näyttää ja kuulostaa sun soppa :)
VastaaPoistahyvää oli. ja suorastaan unelmankevyttä :-) !
Poista