Tuulahdus Andalusian aurinkoa - chorizolihapullat ja Los MonterosCrianza / Santiago 1541 Syrah Cabernet Malbec

* * * 

For English please see here

* * * 

Chorizopavuissa hautuneisiin karitsanpotkiin huipentunut pääsiäislounaamme myös alkoi varsin espanjalaisissa tunnelmissa näillä, niinikään chorizosta makua ja mehevyyttä saavilla tapaslihapullilla. 

Oi Andalusia, mi corazon! Kyllä minä yritän nämä jäljellä olevat viikot sinnikkäästi kestää, mutta usko pois: en voi olla takaisin aurinkosi alla tarpeeksi pian! 

Jos olet jo ehtinyt kokeilla yhdeksi blogin suosituimmista noussutta reseptiä albondigoille eli espanjalaisille lihapullille, suosittelen kokeilemaan tätäkin. Tulet ehkä olemaan poco loco näihinkin!

PS. Kesän grillikauden koittaessa aion tehdä näistä pihvejä tapasburgereihin...!

24 kpl

Chorizolihapullat:

1/2 isosta sipulista

2 isoa valkosipulinkynttä

1/2 tl juustokuminaa

1/2 tl chilijauhetta

1 tl pimentónia

400 gr jauhelihaa

200 gr tuorechorizoa

kourallinen silputtua persiljaa

suolaa, pippuria

Kastike:

loput lihapullien sipulista

2 valkosipulinkynttä

1/2 tl kanelia

loraus (n. 1/2 dl) kuivaa sherryä (tai valkoviiniä)

500 gr paseerattua tomaattia

suolaa, pippuria

Purista chorizomakkara ulos kuoristaan ja hienonna joko veitsellä tai blenderissä. Sekoita jauhelihaan.

Kuullota sipulia ja valkosipulia muutamassa ruokalusikallisessa öljyä kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää mausteet ja jatka kypsentämistä vielä muutama minuutti. Yhdistä ne persiljasilpun kanssa lihapullaseokseen, mausta ja vaivaa pikaisesti tasaiseksi taikinaksi. Paista koepulla ja lisää mausteita tarvittaessa. 

Siirrä jääkaappiin lepäämään ja tee sillä välin kastike.

Lisää pataan (jossa kypsensit lihapullien sipulin ja mausteet) hieman öljyä ja kuullota siinä loppusipuli ja valkosipuli. Kun sipui on läpikuultavaa, kaada joukkoon sherry, nosta lämpöä ja kiehauta. Sekoita tasaiseksi pohjia myöten.

Lisää pataan paseerattu tomaatti ja mausta. Anna hautua kannen alla varttitunti. 

Pyörittele lihapullataikina 24 pullaksi ja pudota kastikkeeseen kypsymään. Ravistele pataa hieman niin attä pullat ovat kastikkeen peitossa. Hauduta kannen alla kunnes lihapullat ovat kypsiä eli n. 15-20 minuuttia.

Tarjoile hyvän leivän kanssa, jolla saat mopattua viimeisetkin kastikepisarat.

Raatimme jakaantui viiniparitusten suhteen, joten nyt saatte samaan hintaan sitten kaksi suositusta. Hyviä niistä ovat toki molemmat!

Viime vuoden Vuoden Viinit-kilpailussa omassa sarjassaan hopeamitalilla palkittu Los Monteros Crianza (8.99€) on Valenciasta tuleva, (muualla maailmassa Mourvedrenä tunnetusta) Monastrell- rypäleestä tehty punaviini. Tuottajana on myös niiden lampaanpotkien kanssa tarjotun viinin takaa löytyvä Bodegas Murviedro.

Kohtalaisen kepeästä ja helpostilähestyttävästä viinistä  löytyy makeaa kypsyyttä ja hedelmäisyyttä, mutta myös jonkin verran mausteisuutta, tammikypsytyksen tuodessa siihen myös hentoista vaniljaisuutta. Pehmeäntäyteläinen yleisviini grilliruoille tai possulle. 

Ai, että mitä tuo Crianza sitten tuossa nimessä tarkoittaa jos se rypälekin on kerran jotain ihan muuta? No se viittaa espanjalaisten DO-alkuperämerkintäisten viinien kypsytykseen. 

Ensimmäisen (Sin Crianza tai Jouven) luokan viinejä ei välttämättä tammessa kypsytetty lainkaan. Seuraavassa luokassa, Crianzassa, on viinejä varastoitu vähintään kaksi vuotta, joista tammitynnyreissä vähintään puoli vuotta (Riojassa vuosi). Kolmannen, eli Reserva-luokan viineissä punaviiniltä edellytetään vähintään kolmen vuoden varastointia, josta ainakin yksi tapahtuu tammitynnyreissä.  Korkeimman ja arvostetuimman Gran Reserva-luokan viineiltä edellytetään puolestaan vähintään viiden vuoden varastointia joista ainakin kahden tulee tapahtua tammessa. 

Mausteistempien liharuokien kaveriksi sopivaa makeutta ja mehevyyttä löytyy myös toisesta viinisuosituksesta, joka poikkeuksellisesti edustaa varsin tyypillistä chileläistä linjaa, joka ei normaalisti juurikaan hurraa-huutoja kirvoita. Santiago 1541 Syrah Cabernet Malbec (7,98€) on kuitenkin varsin positiivinen yllätys, ja hintaluokassaan ihan helmi.  

Siinä on pehmeyttä, marjaisuutta ja hienoista paahteisuutta, minkä ansiosta se on erinomainen yleisviini niin noutopöytään ja grilliruokien kaveriksi. Hilloisuutensa ansiosta se kestää vähän mausteisempiakin marinadeja ja makkaroita.

Taannoisesta Viiniexposta löytyi muuten varsin mielenkiintoisia uusia chileläisiä tuttavuuksia, joten ehkä alan niille ihan tosissaan lämmetä jo minäkin! 

Muutenhan nuo helpostijuotavat chileläisblendit ovat Suomessa varsin suosittuja  ja tämänkin viini löytyy Alkon myyntitilastoista toistuvasti top 10:n tietämistä. 

Mitäs siellä ollaan mieltä? Ovatko chileläiset löytäneet tiensä teidän sydämiinne?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Karitsanpotkat pavuilla ja chorizolla ja Murviedro Colección Reserva

* * * 

For English please see here

* * * 

Osa teistä jo arvasikin, mihin rakkaaseen paikkaan blogin seuraava makumatka tulee suuntautumaan ja tuli se ikävä vanhoille kotiseuduille ilmeiseksi pääsiäspöydässämmekin. Kyllähän meillä lammasta nähtiin (tänäkin vuonna) mutta kyllä se oli (tänäkin vuonna) saanut innoituksensa sieltä Andalusian auringosta. 

Tämänvuotisen juhlapöydän tähtenä patsastelivat karitsanpotkat- yksi lempiosani lampaasta. Muhittuaan kolme tuntia uunissa chorizosta, pavuista, punaviinistä ja yrteistä huimasti makua saavassa tomaattikastikkeessa oli lopputulos juuri mitä arvata saattaa: muy bien. 

Neljälle

Karitsanpotkaa, papuja ja chorizoa:

4 karitsanpotkaa

200 gr lenkki chorizoa, vajaan sentin paksuisina siivuina

1 (puna)sipuli, pieninä kuutioina

1 sellerinvarsi, pieninä kuutioina

1 porkkana, pieninä kuutioina

4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 rkl tomaattipyrettä

1 tl pimentónia

1/2 tl chiliä

4 rosmariininoksaa

iso kourallinen tuoreita timjaminlehtiä varsista riivittynä

4 laakerinlehteä

2,5 dl punaviiniä

500 gr paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa

4 tlk (á 400/ 240 gr) isoja valkoisia papuja

suolaa, pippuria

Tarjoiluun: tuoretta persiljaa, 1/2 sitruunan hienoksi raastettu kuori

Ruskista potkat padassa öljytilkassa. Suolaa ja pippuroi. Siirrä syrjään odottamaan. 

Kuori chorizot. Kuumenna hieman öljyä padassa. Ruskista chorizot kevyesti. Lisää pataan sitten sipuli, valkosipuli, selleri ja porkkana ja kypsennä, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää pataan sitten pimenton ja chili. Anna niidenkin heräillä padan lämmössä muutaman minuutin ajan. 

Lisää tomattipyre ja punaviini. Anna kiehahtaa. Lisää yrtit. Kaada perään sitten paseerattu tomaatti ja valutetut ja huuhdellut pavut. Maista ja mausta. Sekoita tasaiseksi ja lisää pataan karitsanpotkat. 

Siirrä 150-asteiseen uuniin ja anna hautua peitettynä kolme tuntia, kääntäen potkia puolessa välissä.

Irrota liha luistaan (tässä vaiheessa se putoaa luusta ihan itsestään) ja kääntele papupadan joukkoon tai tarjoile potkat kokonaisena. Ripottele päälle hienonnettua persiljaa ja sitruunankuorta. Ahmi. 

Koska ruoassa oli niin paljon meneillään (tuhtius, lammas, chorizon mausteisuus ja rasvaisuus, yrtit, tomaattisuus...) meni viinivalinnassa hetki. Mutta Espanjastahan se viini sitten löytyi. 

Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Murviedro Colección Reservaa (Tempranillo 40%, Monastrell 40%, Syrah 20%) ei todellakaan ole hinnalla pilattu (10,48€!), mutta luonnetta siitä löytyy. 

12 kuukautta amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä kypsytetyssä viinissä on rotevaa täyteläisyyttä, mutta kypsien tanniinien ja marjaistenkin sävyjen ansiosta tämä on vivahteikas ja monikäyttöinen viini niin tummasävytteisten, yrttisten riista- kuin lammasruokienkin kylkeen. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen - loistava hinta-laatusuhde!

PS. Vaikka näin pääsiäisen jälkeen voi lammaskiintiö olla taas hetkeksi täynnä, kannattaa oireiden laantuessa tsekata myös tämä Andalusian innoittama, sherryssä ja lämpimissä mausteissa haudutettu karitsanpotka. Täyttä tavaraa sekin! Si, si!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Juhannuskalenterin 20. luukku: mustekala-chorizosalaatti rapeilla kikherneillä

* * * 

For English please see here

* * * 

Yksi Espanjasta eniten rakastamistani asioista on chorizo. Ei ole juurikaan sellaista asiaa, johon se ei kävisi. Sen mausteisuus tasapainottaa täyteläisiä makuja (kuten tässä kurpizzassa!) ja antaa särmää myös miedonmakuisille mereneläville (kuten nämä helpot jättikatka-chorizo-cocktailpalat osoittavat). Mar y montaña, eli kalan/ äyriäisten ja  lihan yhdistäminen onkin espanjalaisessa keittiössä tyypillistä etenkin Katalonian alueella. 

Chorizo on yksi jääkaappimme vakioasukkaista. Toinen asia, jota meiltä löytyy jossain muodossa aina, on mustekala. Ja hyvä näin: Tsatsikimestarin saapuessa taannoin lounaalle olivat toiveet selvät. "Mustekalaa! Tee mulle mustekalaa!!!" Ja minähän tein.

Tämän helpon ja vain muutamasta raaka-aineesta koostuvan salaatin juju on noissa rapeissa kikherneissä. Omnomnom. 

Mustekalat kannattaa muuten aina sulattaa runsaassa kylmässä vedessä - jos niiden antaa sulaa omassa pakkauksessaan, niihin jää helposti hieman tympeä maku.

Kikherneet pyörittelin pelkässä öljyssä ja maustoin suolalla ja pippurilla, mutta jos käyttämäsi chorizo on kovinkin mietoa, lisää öljyyn pimentónia, valkosipulijauhetta, jeeraa ja jauhettuja korianterinsiemeniä (kutakin n. 1/4 tl)

Kahdelle - kolmelle, tapaksena neljälle - viidelle

Mustekala- chorizo-salaatti rapeilla kikherneillä:

225 gr lenkki chorizoa
1 kg kalmareita (sulatettuna ja puhdistettuna n. 600 gr)
1 pieni punasipuli, ohuina siivuina.
1 iso puska lehtipersiljaa
suolaa, mustapippuria 

Rapeat kikherneet:

1 tlk kikherneitä valutettuna ja kuorittuna
2 tl öljyä
suolaa, pippuria

Tarjoiluun: sitruunalohkoja

Aloita salaatti kikherneiden paahtamisella. Pyörittele valutetut, kuoritut ja kuiviksi taputellut kikherneet öljyssä ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Suolaa, pippuroi ja paahda 180-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia kunnes rapeita. Ravistele puolivälissä. Anna jäähtyä.

Paista punasipulia muutaman minuutin ajan kunnes se on vähän pehmennyt. Siivuta chorizo 1/2 sentin paksuisiksi viipaleiksi. Paista niihin pannulla väri. 

Putsaa kalmari, huuhtele ja taputtele kuiviksi. Siivuta vartalo noin sentin paksuisiksi renkaiksi, suolaa ja pippuroi ja paista muutamassa erässä pikaisesti pannulla. 

Vaihtoehtoisesti ainekset voisi heittää grilliin!

Yhdistä salaatin ainekset, lorauta päälle sitruunamehua ja tarjoile.

Tämänkertainen viini lähti kaupasta mukaan ei pitkällisen tieteellisen analyysin, vaan etikettinsä seurauksena. Tarkalleen ottaen alkuperänsä ansiosta: se kun tulee Luberonista- paikasta, joka on tullut tutuksi niin Peter Maylen Provence-kirjoista kuin A Good Year- elokuvastakin. Molempia on tullut viime aikoina nautittua kroonisen matkakuumeen lääkitsemistarkoituksissa. 

Grenache Blanc-, Bourboulenc-, Ugni Blanc- sekä Roussanne-rypäleistä valmistettu La Vieille Ferme Blanc- viiniä ei ole hinnalla pilattu (9,98€). Siitä löytyy runsasta hedelmäisyyttä ja hapokkuutta, joka tekeekin siitä monipuolisen, täyteläisyyttä ja mausteisuuttakin kestävän ruokaviinin. 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

Juhannuskalenterin 9. luukku: Garbanzos con chorizo - lämmin chorizo-kikherne-paprikasalaatti

* * * 

For English please see here

* * * 

"Maailmassa on liikaa valoa", ovat sanat, jota kukaan pohjoisen pallonpuoliskon ruokabloggari ei ole koskaan sanonut. Tätä(kin) tulin tosin taannoin kipeänä kotona ajatelleeksi, kun nukuttuakaan ei saanut.

(Etsin puoli vuotta juuri oikeanlaisia juomalaseja yöpöydälle, mutta verhoja en ole ikkunoihin saanut hankittua vieläkään?!)

Kuumeinen keskittymiskyky ei riittänyt edes netissä surffailuun (todennäköisesti olisin kuitenkin päätynyt jonnekin keskusteluryhmiin, joiden perusteella olisin diagnosoinut itselleni vähintäänkin aivokalvontulehduksen). 

Niinpä yritin huvittaa itseäni lukemalla. Kunnes muistin, että omistan vain keittokirjoja, jotka kaikki tuntuvat olevan kooltaan metrin suuntaansa ja painavan noin sata kiloa. Siirryin siis Naapurinpojan käsikirjastoon ja Samuraiden lyhyeen historiaan (mitä lyhyttä on 320 sivussa?!)

Sitten lamaannuin ostosteeveen ääreen pohtimaan Niitä Elämän Perimmäisiä Kysymyksiä. Niinkuin sitä, onko syy siihen, ettei meillä ole tullut erityisempää tarvetta leikata kenkiä kahtia se, ettei meillä ole siihen juuri oikeanlaisia ja vain (ja juuri nyt rajallisen ajan erikoistarjouksena) ostosteeveessä myytäviä japanilaisia veitsiä? Vai se, että me käytämme kenkiämme jotenkin väärin (yhtenä kappaleena ja jaloissamme)?

Luonnollisesti innostuin myös mahdollisuudesta korvata suunnilleen kaikki keittiökoneemme yhdellä kahvimukin kokoisella aparaatilla, joka kaikkine lisäosineen veisi ilmeisesti tilaakin vain kaksi kertaa sen verran, mitä ne nykyiset. Tässä vaiheessa rupeamaa aloin olla tosin huomattavasti enemmän kiinnostunut siitä, millä lääkityksellä nuo juontajat mahtavat olla: edes minun kuumeisissa silmissäni ei ollut niin maanista kiiltoa.

Päädyin sitten tyhjentämään keittiönkaappien tölkki- ja purkkivarannoista itselleni lounaan ainekset. Kun kerrankin pääsi siinä päivänvalossa kuvaamaan syömään...

Kahdelle, tapaksena neljälle - viidelle

Lämmin kikherne-chorizo-salaatti:

225 gr lenkki chorizoa

1 tlk kikherneitä

1 prk paahdettuja punaisia paprikoita (tai kolme itse paahdettua, ohjeet täällä)

puska persiljaa

marinadi/ kastike:

1/2 dl (mietoa) öljyä

1 rkl sherryviinietikkaa

1/2 tl pimentónia

1/4 tl juustokuminaa

1/4 tl korianterinsiemeniä

Tarjoiluun: sitruunalohkoja

Aloita marinoimalla kikherneet. Valuta ne ja kuori (halutessasi). Sekoita marinadin ainekset yhteen ja kaada kikherneiden päälle. Tämän voisi halutessaan tehdä jo edellisenä päivänä.

Leikkaa chorizo noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Paista niihin pannulla (ilman öljyä) hyvä väri ja nosta reikäkauhalla tarjoilukulhoon. Sekoita joukkoon suikaloidut paprikat, persilja ja kikerheeet. Tarkista maku (ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria) ja tarjoile tuoreen sitruunamehulorauksen kera.

Hyvää niin lämpimänä kuin kylmänä. Pistä resepti talteen vaikka kesän piknikkejä varten!


_______________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      

Kurpizzaa

For English please see here

* * * 

Olette ehkä huomanneet että meillä on kovin tykästytty kurpitsaan. Taputtelin jo itseäni tuossa olalle onnitellakseni itseäni siitä, että olen onnistunut innostumaan jostain noinkin terveellisestä. Jonkin Instagram-kuvan kuvatekstiksikin naputtelin mielestäni kovinkin nokkelasti "vähemmän pizzaa, enemmän kurpitsaa". Mutta mitä enemmän lausetta päässäni pyöritin, sitä enemmän huomasinkin ajattelevani juuri sitä itseään. Pizzaa, siis. Ja sitä, miten kurpitsa siihen sopisi. 

Koska kurpitsaa on nyt blogissa menestyksekkäästi yhdistetty jo morcillan ja Serranokinkun kaltaisiin Espanjan lihataivaan tähtiin, oli tällä kertaa vuorossa chorizo. Ja voilà: kurpizza oli syntynyt!

No ok, myönnän. Tuo eräällä sunnuntailounaalla lanseerattu otsikko vain kuulosti niin kauhean hauskalta että pakkohan sitä oli päästä testaamaan!

Pizzapohjan ohjeen vinkkeineen löydät täältä. Tätä maanantaisen matsi-illan kokeiluerää varten tein puolikkaan annoksen joka olikin juuri passeli kurpitsarisotosta ylijääneelle kurpitsanpuolikkaalle ja kolmen hengen kotikatsomollemme.

Koosta riippuen 2-3 pizzaa

Täyte:

500 gr kurpitsaa (esim. puolet 1,4 kg painoisesta Hokkaidokurpitsasta)
muutama rkl öljyä
1 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
1/2 tl cayennepippuria
suolaa, pippuria

2  palloa mozzarellaa (á 125 gr)
125 gr chorizomakkaraa muutaman millin siivuiksi leikattuna
1 pieni punasipuli

tarjoiluun: rucolanlehtiä, 1 tuore chili ohuina suikaleina

Halkaise kurpitsa, poista siemenet (kannattaa säästää muuhun käyttöön!), kuori kurpitsa ja lohko. Kuumenna öljy pienessä kattilassa ja lisää mausteet. Pyörittele hetki aromien irrottamiseksi ja kaada kurpitsalohkojen päälle. Suolaa ja pippuroi ja paahda 200-asteisessa uunissa kunnes lohkot ovat vielä hieman al dente; koosta riippuen 10-15 minuuttia. Ota tässä vaiheessa puolet nistä pois ja leikkaa haluamasi kokoisiksi kuutioiksi. Jatka loppukurpitsan paahtamista kunnes se on pehmeä.

Kun kurpitsa on valmis, soseuta se. Kurpitsan voi valmistella jo vaikka edellisenä iltana.

Raasta mozzarella ja jos se on kovin märkää, anna valua hetken harsolla vuoratussa siivilässä.

Tarkista kurpitsasoseen maku ja mausta tarvittaessa. Notkista öljyllä jos se on liian paksua. Levitä pizzapohjille kurpitsasosetta, sen päälle juustoraaste ja sen päälle kurpitsat, chorizot sekä ohuelti siivutettu sipuli.

Paista kunnes juusto on sulanut ja reunat saaneet hieman väriä, n. 8-10 minuuttia.

Sitten päälle rucolanlehdet ja chili. Ja se on siinä! Si, si!

Ja päivän matsin tulos?  West Brom 2 - Manchester United 2. Päivän todelliset voittajat? Nämä pizzat...

___________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      

SHARING IS CARING! 

Chorizo al vino tinto

Juuri päättyneen loman aikana ei juurikaan tullut aikaa keittiössä vietettyä. Sen verran tehokkaasti tuli tuo muonituspuoli ulkoistettua, ettei kokkaamisesta ollut tulla mitään arjen alettua. "Siis mitä tää on? Kuuluuko tässä kestää näin kauan? Miksi ihmeessä joku menee jonkun ruokablogin aloittamaan?!"

Jonkun verran lomapostauksia on vielä luvassa (mm. Nauvosta ja Hangosta!) mutta sillä välin kun täällä yritetään palautella kesäterässä olevaan mieleen kokkauksen, kuvauksen  ja niistä kirjoittamisen aakkosia, puretaan tätä postausjonoa. Tällaisella pehmeällä laskulla, kuitenkin.

Siiderissä haudutetun chorizo a la cidran ohella tämä on kyllä tapasherkkuja sieltä ihan helpoimmasta päästä (yksinkertaisimmillaan tähän käytetään vain chorizoa ja viiniä). Ja on muuten todistetusti maistunut myös sellaisille, jotka eivät normaalisti punaviinistä perusta. Ihan sitä tujuinta punkkua ei tosin tähän kannata käyttää vaan jotain kevyempää kuten vaikka Garnachaa tai kevyttä Tempranilloa. 

Tapaksena kolmelle - neljälle

2 rkl oliiviöljyä

1/2 punasipuli

1 rosmariininoksa

300 gr hyvää chorizoa (tuore- tai kesto)

2,5 dl punaviiniä

2 laakerinlehteä

Tarjoiluun: tuoretta persiljaa (halutessasi)

Jos käytät kestochorizoa: 

Kuumenna öljy pannussa. Lisää chorizot ja ruskista molemmin puolin niin, että ne alkavat luovuttaa rasvaansa. Lisää sitten ohueksi suikaloitu punasipuli, rosmariini, laakenrinlehdet ja punaviini. Laske lämpöä ja hauduta kunnes liki kaikki nesteestä on imeytynyt - n. 20 minuuttia. Tarkista maku, mausta tarvittaessa pippurilla, ripottele päälle persiljaa ja tarjoile rapeakuorisen leivän kera.

Jos käytät tuorechorizoa:

Pistele makkarat ja aseta pieneen pannuun/ pinnoitettuun kattilaan (ei tarvita öljyä). Kaada päälle viini ja muut ainekset. Kuumenna ja anna hiljalleen porista (ilman kantta) noin 20 minuuttia. Nosta sitten kattila liedeltä ja anna chorizon jäähtyä liemessä. Leikkaa se reilun sentin paksuisiksi siivuiksi ruskista pannulla ja kaada perään viini. Anna keittyä kokoon kunnes liki kaikki liemi on haihtunut. 

Lisää tapas-ideoita löydät muuten täältä.

Toimikoon tämä myös muistutuksena siitä, että viime ruokahaasteen voittajina meillä emännöidään tässä kuussa bloggareiden syyskuun ruokahaaste. Teemana on ¡Viva España! Ilmoittautumisaikaa on 23.09.2014 saakka ja lisäohjeita löydät täältä.

___________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

¡ Viva el kräftskiva ! - Chorizo-jokirapupiiras

Vaikka keitetyt jokiravut sen rapujuhlapöydän kiistaton kuningas ovatkin, niin pitäähän sitä muutakin ruokaa olla. Niinkuin vaikka sitä välimerellistä perunasalaattia. Mutta eihän se rapuhulluus meillä niihin rapuihin jäänyt - lisää oli saatava. Kohtuus kun on kohdallani vähän niinkuin kommunismi: molemmat alkavat k-kirjaimella mutta eipä niistä sitten muuhun olekaan. 

Ja toki se kuorten kanssa näpertely on ohjelmanumero ihan itsessään, mutta halusin kuitenkin vieraat vähän helpommalla noihin herkkuihin käsiksi päästää. Niinpä leivoin blogin juuria ja rapuhjuhliemme välimerellistä teemaa juhlistaen jokirapupiiraan, jonka täyte sai hispanjolalaista lisäpotkua chorizosta ja pimentonista ja kuori ihanan aurinkoisen värinsä sahramista (koska por que non?)

Piirastaikina on se vanha tuttu jonka löydät niin täältä ja täältä kuin täältäkin. Sahramihyppysellisen (n. 2 gr) liuotin taikinaan menevään nesteeseen.

Tee taikina ohjeen mukaan ja esipaista 200 asteessa ensin foliota ja papuja/ riisiä/ keraamisia paistopapuja painona käyttäen 15 minuuttia ja sitten ilman foliota vielä kymmenisen minuuttia. Anna jäähtyä ja valmista sillä välin täyte.

Täyte:

150 gr jokiravunpyrstöjä

1/2 sitruunan kuori hienona raasteena

1/2 tl pimentonia

1/2 tl jauhettuja korianterinsiemeniä

1/2 tl valkosipulijauhetta

50 gr hyvää chorizoa (leikkeleitä)

2 varhaissipulinvartta (2 dl hienonnettuna)

75 gr maissia

kourallinen persiljanlehtiä 

Sekoita sitruunankuori pimentoniin, korianterinsiemeniin ja valkosipulijauheeseen. Valuta jokiravut hyvin ja pyörittele sitten mausteseoksessa. Siivuta chorizo suikaleiksi ja hienonna varhaissipuli. Asettele täyte jäähtyneeseen pohjaan: ensin kevätsipuli, sitten chorizo, sitten maissi, sitten jokiravut ja persiljanlehdet. Tai miten ikinä haluatkaan. Kaada päälle munamaito ja kypsennä 175-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman väriä. Anna jäähtyä ja tarjoile. 

Munamaito:

2,5 dl kermaa

1,5 dl maitoa

3 kananmunaa

1/2 tl suolaa

1 reilu tl vastarouhittua mustapippuria

Vispaa ainekset hyvin sekaisin ja kaada täytteen päälle ennen paistamista.

PS. Vieläkin helpompi (ja öljypohjainen), mm. tomaatti-ricotta-basilikapiiraaseen käytetty ohje piiraspohjaan löytyy täältä! 

_________________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ? 

        

Chorizo a la Cidra

Tämä tapasherkku on viime aikojen viritelmien tapaan sieltä helpoimmasta päästä. Ja nyt tarkoitan todellakin niin helposta, että ihan hävettää tälle yrittää edes mitään reseptiä kirjoitella. Aineksia kun tässä on nimensä mukaisesti vain kaksi: chorizo ja siideri. Jotenkin nuo kaksi ainesta; siiderin happo ja chorizon rasvainen mausteisuus vain tasapainottavat toisiaan niin hyvin, kuten taannoinen Gocen vierailukin osoitti. 

Siideriä Espanjassa juodaan ja ruoanlaitossa käytetään nimenomaan Asturian alueella, jonka perinneruoista blogissa on aikaisemmin kokattu makkaraista papupataa Fabada Asturianaa. Asturialainen siideri on kuivaa eikä kovinkaan alkoholipitoista, jonka Espanjan ulkopuolella voi korvata myös ranskalaisella siiderillä- etenkin Bretagnen alueella kun tehdään varsin samanlaista siideriä.

Itse käytin tähän (eroon vanhasta - terapiasessiooni) viimeiset Espanjan tuliaisina tuodot raakachorizot, joskin voi tätä tehdä sellaisesta kestomakkarastakin, kuten Gocessa oli tehty.

Tapaksena tästä riittää kahdelle- kolmelle

400 gr chorizoa

300 ml kuivaa siideriä

Kuumenna pannu keskilämmölle. Kaada siideri pannuun ja heitä perään makkarat. Anna hautua (ilman kantta, jotta liemi pääsee redusoitumaan) 15-20 minuuttia. Leikkaa makkarat siivuiksi, anna porista liemessä vielä hetken ja tarjoile liemensä kanssa, jonka pitäisi tässä vaiheessa olla paksuntunutta ja chorizon mausteiden ihanasti maustamaa. 

Jos teet ruokalajin kypsästä chorizosta, viipaloi ne, ruskista ne kevyesti pannulla tilkassa öljyä ja kaada siideri sitten pannulle. Anna porista hiljalleen n. 20 minuuttia ja tarjoile liemensä kanssa.

______________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?