Carrilleras de cerdo en Pedro Ximénez - Possunposket Pedro Ximénez-sherryssa haudutettuna (gluteeniton)

For English please see here

* * *

Pedro Ximénez-sherryssä haudutetut Ibericopossunposket ovat suussasulavaa herkkua - ihan poskettoman hyvää!

* * *

Tämä resepti on peräisin uudesta kirjastani.

On se toki ihan älyttömän hyväkin, mutta ihan erityisen rakkaaksi se nousi sen vuoksi, että se oli yksi niitä reseptejä, joita testattiin ja stailattiin ja kuvattiin tuon rakkaan Göteborgareni kanssa.

Poika pääsee nyt pätemään sillä, että on ihan oikeasti ollut mukana ihan oikean kirjan teossa - hän kun on ollut paitsi maistelemassa lopputuloksia, myös pitämässä pystyssä kuvaustaustaa (ja kuuntelemassa sitä jatkuvasti muuttuvan valon ja lähestyvien deadlinejen turhauttaman kuvaajan loputonta kiroustulvaa...)

Andalusia on perinteisesti ollut koko EU:n köyhimpiä alueita, mikä näkyy myös sen ruokakulttuurissa. Eläimistä hyödynnetään ihan kaikki; myös ne vähän eksoottisemmatkin osat.

Eivät ne ulkomuodollaan hurmaa ja kyllä ne vähän aikaa ne vaativat, mutta Iberico-porsaan posket ovat ehkä koko possun parasta osaa.

Ehkä yllättäen Andalusiassa hauduttamiseen käytetään nimenomaan dulceja, eli Pedro Ximénezin kaltaisia makeita sherryjä.

Ensimmäistä kertaa törmäsin tähän ruokalajiin Cadízissa eräässä suosikkitapasbaareistani ja se oli menoa ensi puraisusta.

Ihan poskettoman hyvää!

Pääruokana neljälle - kuudelle, tapaksina jopa kymmenelle

Carrilleras de cerdo en Pedro Ximénez - Possunposket Pedro Ximénez-sherryssa haudutettuna:

12 kpl (eli 1,2 -1,6 kg) (Iberico)possunposkia (löytyy ainakin Familian valikoimista)

2 sellerinvartta pieninä kuutioina

1 iso porkkana (tai kaksi keskikokoista), pieninä kuutioina

1 iso sipuli (tai kaksi pienempää), pieninä kuutioina

1 kokonainen valkosipuli, halkaistuna

5 dl lihalientä

5 dl Pedro Ximénez-sherryä (tai Valdespinon Cream-sherryä)

suolaa, pippuria

paistamiseen: öljyä

Lämmitä uuni 150 asteeseen (kiertoilmauunissa riittää 130).

Puhdista possunposket tarvittaessa ylimääräisistä kalvoista. Pyyhkäise niiden pinta kuivaksi ja suolaa ja pippuroi.

Ruskista erissä padassa muutamassa ruokalusikallisessa öljyä ja siirrä sivuun odottamaan.

Lisää pataan öljyä ja pehmitä selleriä, sipulia ja porkkanaa kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää pataan valkosipuli leikkuupinta alaspäin ja jatka kypsennystä vielä muutama minuutti.

Lisää joukkoon possunposket, sherry sekä lihaliemi. Kiehauta ja siirrä kannen alla hautumaan uuniin 4,5 tunniksi.

Nosta possunposket varoen reikäkauhalla padasta ja peitä foliolla. 

Puserra haudutusliemi siivilän läpi (muista kaapia mukaan myös siivilän alapuolelle jäävä; makua täynnä oleva massa!) ja kuori sen pinnalle jäävä, kirkkaana erottuva rasva.

Keittiötarvikekaupoissa myydään ihan erityisiä rasvanerottelukannujakin, mutta helppoa tämä on myös tehdä, jos liemen ehtii jäähdyttää esimerkiksi pikaisesti pakastamalla (talvella padan voi meidän arktisissa olosuhteissamme upottaa vaikka lumihankeen), jolloin se jähmettyy liemen pinnalle selkeästi erottuvaksi ja helposti kuorittavissa olevaksi kerrokseksi.

Kuumenna lientä kovalla lämmöllä padassa noin kymmenen minuutin ajan, kunnes se on redusoitunut halutun paksuiseksi. Lisää possunposket takaisin liemeen ja kuumenna. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Leikkaa paloiksi ja tarjoile tapaksina tai pääruokana sellaisenaan esimerkiksi keitetyn riisin tai perunamuusin kanssa.

Sen ihan kaikista parhaan; itkettävän hyvän perunamuusin ohjeen löydät blogista täältä.

Joko teillä on ihastuttu possunposkiin?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Curryinen kanapiiras, katalonialaiset lihapullat, Lindströmin lihamureke ja herkkusieni-vuolupossupasta - reseptejä Atrian kevään uutuuksista

Kehittelin Atrialle heidän kevään uutuuksista innoituksensa ammentavaa reseptiikkaa - tässä niistä ensimmäiset!

* * * 

On tässä ehditty muutakin kuin oman kirjan reseptiikkaa tehdä - tein mm. keikan jo entuudestaan tutulle yhteistyökumppanille Atrialle, jonka seurauksena firman sivuilta sivuilta löytyvät jo nämä alla näkyvät, heidän kevään uutuuksiaan hyödyntävät reseptit.

Tästä ihanan lempeästä curryisestä kanapiiraasta esimerkiksi löytyy valmiiksi kypsennettyä ja suikaloitua Vuolukanaa. On muuten nähty meillä jo useammankin teehetken ilahduttajana.

Vahva suositus niin kevään juhliin kuin kesän piknikkoreihinkin!

Curryinen kanapiiras (kosher, maidoton)

Näistä mehevistä, Kataloniasta innoituksensa saaneista lihapullista ei uskoisi, että raaka-aineena on käytetty vain 10% rasvaa sisältävää parempaa naudan jauhelihaa. 

Salaisuus? No ainakin sen mantelinen kastike, jossa pyörykät hautuvat kypsiksi; mehevinä pysyen ja makuja entisestään enemmän imien!

Katalonialaiset lihapullat mantelikastikkeessa (gluteeniton, kosher)

Tämä mehevä Lindströmin lihamureke pelastaa sunnuntain kuin sunnuntain. Ja sen kaveriksi? No sitä itkettävän hyvää perunamuusia tietenkin!

Tämänkin reseptin raaka-aine, Perhetilan 15% nautajauheliha ilahduttaa muuten uudella, entistä vähemmän tilaavievällä ja jätettä aiheuttavalla pakkauksellaan.

Lindströmin lihamureke (gluteeniton, kosher)

Tämä valmiiksi kypsennettyä ja suikaloitua uutuutta Vuolupossua hyödyntävä herkkusieni-vuolupossupasta edustaa puolestaan niitä arjen armahtajia; alle puolessa tunnissa valmistuvia ikisuosikkeja. 

Herkkusieni-vuolupossupasta (gluteeniton)

Mikäs oli teidän suosikkinne?

PS. Ei kannata unohtaa, että vielä huomiseen saakka ehtii osallistua sen kirjani arvontaan!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Välimerellisissä pikkujoulutunnelmissa - jouluinen maalaisterriini possusta (gluteeniton)

For English please see here

* * * 

Älä anna tämän rustiikkisen maalaisterriinin vaikuttavan ulkomuodon hämätä - sen valmistus on nimittäin paljon helpompaa kuin kuvittelitkaan. Etukäteen valmistettavana se on täydellinen herkku stressittömään joulupöytään!

* * * 

Ruoan parissa työskentelevänä suurin osa ajastani kuluu  - ei niin yllättäen - keittiössä. Niinpä olen (välillä kantapäänkin kautta) oppinut arvostamaan laadukkaita työkaluja ja Heirolin verkkokauppa on tullut tutuksi. Tämä postaus on osa yhteistyötä heidän kanssaan. 

Ruokabloggarille se on aarreaitta, jossa ostoslista kasvaa kuin varkain. Onneksi joulu on ihan nurkan takana - taidan nimittäin ulkoistaa hyvissä ajoin muutaman hankinnan joulupukillekin...! Toivelistallani roikkuvat ainakin nämä ihanat valurautaiset blinipannut ja tämä upea cooler. Lisää lahjavinkkejä löydät täältä.

Ostosten tekeminen Heirolin verkkokaupassa on vielä varsin vaivatontakin: muutamassa päivässä ihanuudet ovat jo kotiovella! Yli 50 € tilauksiin saa ilmaisen toimituksen ja yli 120 € tilauksissa kotiinkuljetuskin tulee kaupan päälle. 

Ihan niinkuin tässä blogissakin, Heirolilla halutaan kannustaa ihmisiä viettämään enemmän aikaa ruokapöydän ääressä. Yhteinen ateria kun on paitsi ruoan, myös rakkauden jakamista. 

Yhteistyössä Indiedaysin ja Heirolin kanssa sain varaslähdön joulutunnelmiin suunnitellessani tyttöporukkamme pikkujoulut. Etenkin viime aikoina tuon kirjaprojektin myötä on aika ollut kortilla - ihan niinkuin kirjailijapoloisen kärsivällisyyskin. 

Ystävät ovat onneksi kestäneet tämänkin emotionaalisen vuoristoradan ja nyt ollaankin jo voiton puolella. Ja mikäs sen parempi tekosyy kokoontua taas saman pöydän ääreen herkuttelemaan!

Joulu tuli etuajassa myös tämän ruokabloggarin keittiöön - olin kokkaustarvikeostoksilla (taas) kuin lapsi karkkikaupassa. 

Rakkautta ensisilmäyksellä oli tuo kuvassa näkyvä punainen emalipata, joka on ollut kotiuttamisen jälkeen käytössä harva se päivä. Siinä valmistuvat niin pitkään haudutetut padat, simpukat, keitot kuin nytkin pöydästämme löytynyt ikisuosikki pataleipä. Ihanan jouluisessa värissään se on vielä niin kauniskin, että sen kantaa pöytään ilomielin!

Rakastan astioita, ja kuulun siihen koulukuntaan, jolle niitä ei koskaan voi olla tarpeeksi. Ihan erityisen heikko kohtani ovat kakkuvadit, kuten tuo First-malliston jalallinen tarjoiluvati. 

Ei siinä meillä tosin aina kakkuja nähdä- yhtä hyvin siihen voi kattaa suolaistakin tarjottavaa. Se tarjoaa myös näyttävän tavan vaikka hedelmien esillepanoon. 

Samaa sarjaa on myös jouluisen maalaisterriinin tarjoiluastia. Luuposliininen First-mallisto on muotokieleltään yksinkertaisen tyylikäs ja siten myös helposti yhdistettävissä jopa minun iloisen kirjavaan, kirpputoreilta rakkaudella hamstrattuun eripariastiakokoelmaani. 

Kantakaupunkiasujana on neliöitä minunkin keittiössäni varsin rajallisesti, minkä vuoksi arvostan astioissakin monikäyttöisyyttä. 

Tuo terriini esimerkiksi saa kauniin muotonsa pinnoitetusta puolikuun muotoisesta viipalevuoasta, jossa valmistuvat terriinin lisäksi myös vaikka kakut. 

Illan jälkiruokana toimineet sitruunaiset rosmariinipiparit valmistuivat ihanilla lumihiutaleen muotoisilla pikkuleipämuoteilla, jotka olivat niin kauniita, että pääsivät koristamaan joulukuustammekin. 

PS. Pipareiden ohjeen löydät blogista ensi lauantaina!

Meidän pikkujoulujamme vietettiin luonnollisesti varsin välimerellisissä tunnelmissa. Avainsanana oli ihanien makujen lisäksi kauan kaivattu kiirettömyys ja stressittömyys. Niinpä kaikki kattauksesta löytyvä oli joko helppoa ja nopeaa tai etukäteen valmistettavissa. Niinpä emäntäkin pääsi pitkästä aikaa ihan vain istumaan ja nauttimaan. Niin seurasta kuin viinilasillisesta (jos toisestakin!)

Terriinit ovat tähän erinomainen vaihtoehto. Meidän pöydässämme nähtiin tästä kakkuvuoasta kauniin ulkomuotonsa saava kuha-mätiterriini sekä illan ehdoton tähti, tämä rustiikkinen maalaisterriini possusta. On muuten ♥

Ulkomuodollaan se tekee takuuvarmasti vaikutuksen vieraaseen kuin vieraaseen, mutta yllättävän helppo se on (ei sitä tosin niille vieraille tarvitse kertoa!) On tämä muuten myös erinomainen ja varmasti tervetullut ruokalahjakin!

Aikaa sen tekoon kannattaa tosin varata, se pitää nimittäin valmistaa tarjoilua edellisenä päivänä jääkaappiin tekeytymään. 

8-10 hengelle

Jouluinen maalaisterriini possusta:

400 gr kassleria (tai porsaan lapaa)

250 gr kananmaksaa

200 gr porsaan kylkeä (ilman kamaraa)

1 kananmuna

3/4 dl Valdespino Oloroso Blend Medium-sherryä (tai konjakkia tai portviiniä)

75 gr pistaasipähkinöitä

75 gr kuivattuja karpaloita

1 1/2 rkl tuoretta timjamia, hienonnettuna

1 1/2 tl suolaa

1 tl mustapippuria

1/4 tl jauhettua neilikkaa

1/4 tl jauhettua maustepippuria

Lisäksi: 2 pkt (á 180 gr) pekonisiivuja

Taputtele kananmaksan pinta kuivaksi. Kuutioi kassler ja possunkylki. Heitä pois kovat rasvaiset palat. Mittaa puolet kasslerista ja porsaankyljestä kananmaksojen sekä kananmunan kanssa tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Siirrä toiseen kulhoon. 

Lisää tehosekoittimeen loput kasslerista ja possunkyljestä ja aja rouheaksi seokseksi. Yhdistä ne maksaseokseen muiden ainesten kanssa. Sekoita tasaiseksi ja siirrä peitettynä kylmään maustumaan 4 tunniksi (tai vaikka seuraavaan päivään). 

Irrota pekonisiivut toisistaan ja toisesta päästä kiinni pitäen venytä niitä hieman pidemmiksi. 

Vuoraa käyttämäsi (n. 1 l vetoinen) vuoka pekonilla niin, että ne jäävät hieman lomittain. Leikkaa kaksi pekonisiivua puoliksi ja käytä palat vuoan päihin. 

Lusikoi terriinimassa vuokaan ja käännä pekonisuikaleet massan päälle. Peitä terriini vuoan kokoisella leivinpaperiarkilla ja kääri vielä tiukasti folioon.

Lämmitä uuni 170 asteeseen (kiertoilmauunissa riittää 150). Aseta terriinivuoka sitä hieman suurempaan uunivuokaan ja kaada uunivuokaan sen verran kiehuvaa vettä, että se yltää terriinivuoan puoleenväliin. 

Kypsennä n. 75 minuuttia, kunnes terriini alkaa irrota vuoan reunoilta ja sen keskelle työnnetty tikku tulee ulos kuivana ja kuumana. Nosta terriinivuoka uunivuoasta. Aseta sen päälle paino (esim. muutama säilyketölkki)  ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siirrä sitten kylmään seuraavaan päivään. 

Poista paino, avaa folio ja kumoa terriini varovasti vuoastaan tarjoiluastiaan. Tarjoa lisänä esim. pikkukurkkuja, hillosipuleita ja/tai mustaherukka- tai karpalohyytelöä.

* * * 

Joulu tulee etuajassa myös yhdelle teistä lukijoista - teidän kesken arvotaan nimittäin 75€ lahjakortti Heirolin verkkokauppaan! Mitä sinun toivelistallasi on? Käy valitsemassa verkkokaupan valikoimista oma suosikkisi ja linkitä se kommentteihin. 

Osallistumisaikaa on ensi maanantaihin eli 6.11.2016 saakka. Muista siis jättää kommentteihin myös yhteistietosi! Arvonnan säännöt löydät täältä.

* Yhteistyössä Indiedays , Blogirinki Media ja Heirol * 

___________________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

     

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Lohturuokaa itä-Euroopasta - paprikainen possupata ja Undurraga T.H. Carménère

* * * 

For English please see here

* * * 

Olen viime aikoina ihastunut itä-Euroopan keittiöihin. Ne ovat tuhtia, kotoisaa, sielua ravitsevaa lohturuokaa ja sellaiselle on viime aikoina todellakin ollut tarvetta. Yksi asia, joka yhdistää sen ja vanhan rakkauteni Espanjan, on maiden rakkaus possuun. Mikä ihan eläin se onkaan! 

Ruudun tällä puolella valmistaudutaan vauhdilla viikoloppuna alkavaan Andalusian-matkaan ja sen aikana odotettavissa oleviin iberico-orgiohin, mutta sitä ennen pistetään ilmoille tämä muutaman viikon takaisella sunnuntailounaalla nähty, Latvian-reissun inspiroima paprikainen possuherkku. 

Parhaimmat lohturuoat ovat yleensä muutamankin tunnin rakkaudella haudutuksen vaativia ponnistuksia, mutta tämä hautuu valmiiksi puolessa tunnissa. Kylkeen vielä ruskistetulla voilla ryyditettyä pottumuusia (älä säästele voissa!) ja ah. Johan näyttää maailma paremmalta paikalta. 

Samoin kuin voitaikinakuorinen kanapiiras, kirvoitti tämäkin lounasvieraissa sen kehuista kauneimman: syvän huokauksen saatteleman "tämä maistuu ihan mummolalta".

Neljälle

Paprikainen possupata:

3 isoa punaista paprikaa

1 iso sipuli, suikaloituna

4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 tl pimentónia
1 rkl tomaattipyrettä

400 gr possusuikaleita

1 prk smetanaa

1 rkl suolakurkkulientä

suolaa, pippuria

3/4 dl suolakurkkuja, n. 1/2 sentin kuutioina 

kourallinen basilikanlehtiä

muutama rkl öljyä paistamiseen

Halkaise paprikat, paahda grillivastuksen alla 275 asteessa kunnes niiden kuori on mustaa. Nosta uunista, anna jäähtyä muovipussissa kunnes ne ovat jäähtyneet käsiteltäviksi. poista kuori, soseuta niistä kaksi ja suikaloi kolmas odottamaan tarjoilua.

Kuumenna öljy padassa. Ruskista possusuikaleet ja siirrä syrjään. Lisää pataan hieman öljyä ja lisää sipuli ja valkosipuli. Kuullota kunnes sipuli on läpikuultavaa ja lisää pataan sitten pimentón ja tomaattipyre. Jatka kuullottamista muutama minuutti ja lisää sitten possusuikaleet.

Kaada pataan paprikasose, suolakurkkuliemi sekä smetana. Anna hautua kannen alla puolisen tuntia. Lisää joukkoon sitten suikaloitu paprika, suolakurkkukuutiot sekä baslikanlehdet.

Tarkista maku, suolaa ja pippuroi ja tarjoile. 

Paahdettujen paprikoiden paahteista makeutta toistaa myös Carménère- rypäle. Tällä kertaa avasimme lammasdhansakin viiniparituksesta tutun chileläistuottajan Undurragan T.H. Carménèren, jota Suomesta saa tosin vain ravintolamyynnistä. 

Kuten nimikin (Terroir Hunter) viittaa, rypäleet on valikoitu parhailta viinitiloilta ja esimerkiksi tätä viiniä on tehty vain 1050 laatikkoa. 

Kollegansa lailla viinistä löytyy paprikaisuuden lisäksi marjaisuutta, minkä ansiosta tämä keskitäteläinen viini on helppo yhdistettävä niin (paahdettua) paprikaa sisältäviin ruokiin, pataruokiin, possun ja grilliruokien kaveriksi. Sen pehmeät tanniinit pyöristävät viinin pehmeää yleisvaikutelmaa entisestään, minkä ansiosta se toimii myös mausteisempien liharuokiin ja makkaroihin/ leikkeleisiin yhdistettynä. 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Makumatkailua Alepassa: albanialaiset täytetyt paprikat Spece të mbushur ja Hispano+Suizas Bassus Pinot Noir

* * * 

For English please see here

* * * 

Täytetyt paprikat ovat Balkanin ja Välimeren alueella suosittu ruokalaji, joka Albaniassa löytyy ihan jokaisen tavernan ruokalistalta. Ne ovat kuulemma myös Zlatan Ibrahimovićin lempiruokaa. Jokaisella maalla (ja äidillä ja kotikokilla ja ruokabloggarilla ja... ) on tähän oma twistinsä. Zlatan, jos luet tätä, olet tervetullut keittiööni kokeilemaan näitä koska tahansa. Lupaan käyttäytyä. Ja piilottaa kaikki Manchester United-pelipaitani...

Omani saavat lämpöä alueelta tutuista mausteista ja raikkautta tuoreista yrteistä. Jauhelihana voi käyttää mitä vain lihaa, mutta itse suosin saatavuuden mukaan joko lammasta tai sikanautaa, jossa on sopivasti rasvaa. Rasva kun tuo lihaan (no, mihin tahansa!) niin paljon makua. 

Itse rakastan minttua, jota Albaniassakin käytetään paljon. Se antaa ruoille omaleimaisen säväyksensä, mutta kaikkien makuun se ei ole. Halutessaan sen voi jättää pois tai korvata tillillä, jota maassa myös (etenkin liharuoissa) käytetään.

Neljälle

Spece të mbushur - albanialaiset täytetyt paprikat:

4 paprikaa

1 iso sipuli, hienonnettuna

muutama rkl öljyä

3/4 tl juhettua juustokuminaa

3/4 tl jauhettua korianteria

1 tl jauhettua maustepippuria

400 gr sikanautajauhelihaa

2 pihvitomaattia, kaltattuna ja kuutioituna

1 rkl tomaatipyrettä

3/4 dl rusinoita

3/4 dl riisiä

3/4 dl vettä

puska lehtipersiljaa, hienonnettuna

2 tl kuivattua minttua (tai 4 tl tuoretta minttua hienonnettuna)

suolaa, pippuria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. 

Kuullota sipulia ja mausteita öljyssä. Kun sipuli on läpikuultavaa, lisää pannuun jauheliha. Ruskista hyvin ja lisää pannuun rusinat, tomaattikuutiot, tomaattipyre, riisi sekä vesi. Peitä kannella ja anna hautua kymmenen minuuttia. 

Lisää seokseen yrtit, tarkista maku ja suolaa ja pippuroi. 

Poista paprikoista kansi ja raaputa sisuksen kalvot ja siemenet teelusikalla. Jaa seos paprikoihin, aseta kannelliseen uunivuokaan ja lorauta pohjalle noin 1 dl vettä. 

Hauduta kannen alla 30-40 minuuttia, kunnes paprikat ovat pehmeitä ja riisi kypsää. Poista kansi ja jatka kypsentämistä vielä viitisen minuuttia.

Tarjoile. Vaikka nokareella turkkilaista jogurttia.

Oli selvää, että viiniparitusta tälle minulle niin rakkaalle Välimeren ja Lähi-idän makumaailmalle hakisin tuosta minulle niin rakkaasta Pinot Noirista. Tavoitteenani on viini-ruokayhdistelmiä blogissa esitellessäni kutsua teidät lukijat mukaan omalle enologiselle ekskursiolleni viinien ja makuparien kiehtovaan maailmaan, kannustaa kokeilemaan uusia viinejä ja panostamaan siihen muutaman euron sitä Gato Negroa enemmän. Kaikki viinisuositukseni  ovat kuitenkin terveen budjetin (alle 15€) rajoissa. 

Nyt kuitenkin repäisin ja avasin pullon Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Hispano+Suizas Bassus Pinot Noiria (27,20€) (siltä varalta, että jos se Zlatan olisi tullut kyllään vaikka jo tänään...!) 

Espanjalainen Bassus tulee Valencian ylängöiltä ja tilan Pinot Noir-viljelmät ovat alueen ainoat. Tilan viinintekijä Pablo Ossorio on vuonna 2010 valittu Espanjan parhaaksi. Bassus on hyvin personaallinen ja mielenkiintoinen viini, joten kyllä se satunnainen törsäily on paikallaan! 

Jo viinin tuoksu on monitahoinen: siitä löytyy lakritsaisia sävyjä ja jopa appelsiininkukkaa. Bassuksen hedelmäisyys tykästyi rusinoiden tuomaan makeuteen ja sen mausteisuus puolestaan komppasi täytteen lämpöä. Sen täyteläisyys ja tasapainoinen runsaus yhdistettynä sen marjaiseen makeuteen tekee siitä hyvin monipuolisen kaverin liharuoille (mm. riista ja maksa!) ja etenkin mausteisempia makkaroita sisältävään tapaspöytään. 

Loman jälkeinen viikko sujui pitkälti tietokoneen äärellä, kuvia editoiden ja lomatunnelmia fiilistellen. Täynnä intoa ja inspiraatiota paloin halusta päästä kokeilemaan reissulta tuotuja reseptejä, eikä koneen äärestä tarvinnut poistua sitäkään varten - tarvikkeet kulkeutuivat kätevästi kotiin jo aikaisemmin hyväksi havaitun Alepan Kauppakassi-palvelun kautta. 

Palvelu on käyttäjäystävällisyydessään ruuhkavuosien keskellä painiskelevalle kiireiselle ihmiselle suunnaton helpotus. Sen kun klikkaat valikoimasta tarvitsemasi tuotteet virtuaaliseen ostoskoriin, syötät palveluun osoitteesi ja yhteystietosi, valitset halutun toimitusajan ja maksat ostoksesi. Maksutavoiksi käyvät niin verkkomaksu kuin pankki- tai luottokorttimaksu toimituksen yhteydessä. 

Osassa toimipisteistä tilauksen voi myös halutessaan tehdä valmiiksi netissä ja käydä noutamassa itse vaikka kotimatkalla. Varsin kätevä on lentokentän toimipiste, josta voi lomalta palatessaan napata mukaan täytettä kotona odottavaan tyhjään jääkaappiin, kuten Vatsasekaisin Kilinkolin- blogissakin on huomattu.

Erityisen helpoksi arjen (ja juhlan!) ruokapulmista tekee palvelun reseptiosio, josta voit valita mieleisesi reseptit ja klikata kaikki tarvittavat raaka-aineet ostoskoriin! Sieltä löydät niin tämän kuin muidenkin bloggarikollegoideni vinkit!

* Yhteistyössä Blogirinki ja Alepa Kauppakassi* 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      

Lihaisa salaisuus Espanjasta- secreto ananassalsalla ja Villa Maria Cellar Selection Riesling

* * * 

For English please see here

* * * 

No huh. NO HUH. Nyt jaetaan sellainen salaisuus, että oksat pois. Sen salaisuuden nimi on secreto. Secreto de Iberico, tarkalleen ottaen. Eikö kuulostakin heti niin kovin kutkuttavalta? Espanjalla on sellainen taipumus. Sillä voi vaikka tunnelmallisesti kuiskata, että "tengo la sífilis y voy a morir mañana" ja kuulija olisi ihan sulaa vahaa (ellei hän sitten ymmärrä espanjaa ja tajua sinun juuri kertoneen, että sinulla on kuppa, joka tappaa sinut heti huomenna.) Entä jos vielä kerron, että se on mahdollisesti mehukkain pala lihaa, jota koskaan olet syönyt? No niin, johan siellä heräsivät viimeisetkin korvat!

Secreto on porsaan lavan tienoilta tuleva, vatsarasvan alla piileskelevä tajuttoman mehevä lihapala. Siinä on paljon kermaisen täyteläistä, lihan pinnassa valkoisena näkyvää lihasrasvaa, mikä grillatessa sulaa pitäen lihan niin mehevänä. Mikäli sinun haciendasi takapihallasi ei möyri lauma Iberico-possuja, hankkiudu möyrimään supermarkettisi pakastealtaalle, josta sitä löytyy Familian tuoteperheestä.

Mitään erikoisosaamista ei tämä liha vaadi. Pintaan reilusti suolaa ja pippuria (halutessasi pimentónia eli savupaprikaa), kuumaan grilliin (tai parilapannulle) kolmisen minuuttia per puoli ja sitten muutaman minuutin lepo. Tätä on käytännössä mahdotonta mokata: secreton rasva antaa sille ihanan  rapean ulkopinnan ja megamehevän sisustan. 

Espanjassa perinteinen tapa on leikata se paistamisen jälkeen suikaleiksi ja tarjoilla sitruunamehulorauksen kera. Toinen vähintäänkin yhtä hyvä tapa olisi tarjoilla se vaikka romesco-kastikkeen tai romescomajoneesin kanssa. Kylkeen vaikka paahdettuja perunoita ja dios mios!

Tällä kertaa tein kaveriksi ananassalsan joka sekin valmistuu muutamassa minuutissa. Älä siis suotta vielä pistä grillikautta pakettiin- ensi viikoksi kun on luvattu helteitäkin!

Grillattu Iberico-porsaan secreto ananasasalsalla

1 pkt (n. 370 g) Iberico-possun secretoa

suolaa, pippuria

Ananassalsa:

1 pieni punasipuli, hienonnettuna

1 iso valkosipulinkynsi, hienonnettuna

1 tl tuoretta inkivääriä, hienonnettuna

1,5 limen mehu

1/2 ananas (tai 2 prk ananasviipaleita omassa mehussaan)

1/2 vihreä paprika

1 - 1,5 jalapeñoa (oman maun mukaan), hienonnettuna

1 tomaatti

1/2 puskaa korianteria

1/4 - 1/2 tl suolaa (maun mukaan)

ripaus valkopippuria

Ota liha huoneenlämpöön noin puoi tuntia ennen paistamista. Tee sillä välin salsa.

Yhdistä valkosipuli, punasipuli, inkivääri ja limemehu ja jätä pehmenemään. Valmistele sillä välin muut ainekset.

Kuutioi ananas n. sentin kuutioiksi. Tee sama paprikalle ja tomaatille, josta olet poistanut siemenet. Sekoita keskenään jalapeñon ja korianterin kanssa ja yhdistä sipuliseokseen. Tarkista maku, suolaa ja pippuroi.

Pyyhkäise lihan pinta kuivaksi, suolaa ja pippuroi reippaalla kädellä ja paista kuumassa grillissä tai parilapannussa kolmisen minuuttia per puoli. Anna vetäytyä muutaman minuutin ajan ennen tarjoilua.

Leikkaa suikaleiksi ja tarjoile limelorauksen ja ananassalsan kera.

Koska meneillään on rapujuhlakausi, löytyy kaikkien jääkaapista varmasti Rieslingiä, tuota suomalaisten lemmikkiä? Korkkaas se, sillä Riesling on tunnetusti omassa elementissään niin salsan hedelmäisen mausteisuuden kuin possun täyteläisyydenkin kanssa.

Tämänkertainen Riesling tulee poikkeuksellisesti uudesta maailmasta Uudesta-Seelannista. Aikaisemmin samalta tuottajalta on muuten esitelty blogissa aasialaisvivahteisen seesamikuorrutteisen tonnikalasalaatin kanssa paritettu Private Bin Organic Sauvignon Blanc. 

Villa Maria Cellar Selection Riesling (16.40€) on kuiva ja reippaan hapokas, mutta siitä löytyy Rieslingille tuttua hedelmäisyyttä, kuitenkin ilman liiallista makeutta. Siitä löytyy myös kukkeutta, mineraalisuutta ja hetken hengitettyään myös etenkin lämpimän ilmaston Rieslingeille tuttua petrolisuutta - tässä sitä tosin on vain miellyttävä häivähdys. Kokeile aperitiivina tai aasialaisittain maustetuille kala- ja äyriäisruoille.

Reseptin hapokkuutta, mausteisuutta, hedelmäisyyttä ja täyteläisyyttä yhdistävään makumaailmaan voisi kokeilla myös tätä kananassalaatin kanssa testattua Bellinghamin The Bernard Series Whole Bunch Grenache Blanc Viognier- viiniä tai ehkä jopa tätä mineraalista ja hapokasta Biohof Pratsch Grüner Veltlineriä, joka todettiin toimivaksi komboksi kana-avokadosalaatin kanssa. 

* Yhteistyössä Familia* 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?