Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla (vegaani, kosher) - Kissabloggarin perintöresepti

For English please see here

* * * 

Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla on joulupöydän kestosuosikkeja ja syystä!

* * *

Tänäkin vuonna Kissabloggarin joulupöydässä nähdään niiden epätavanomaisempien herkkujen (tsatsiki, nigerialainen soosi ja yksi hanukkakynttelikköinen töölöläinen ruokabloggari, jota varten on pakastimeen jemmattu jo kaksi kiloa katkarapuja!) lisäksi myös niitä perinteisempiä. Niinkuin tämä mehevä piimäkakku, jonka perintöreseptin sain vihdoin omakseni minäkin.

Niin vanhaa perua tämä on, että alkuperäisessä ohjeessa mitat ilmoitetaan iloisesti kahvikupeissa ja valmis kakku paistetaan lannevaatteessa leiritulen äärellä nuija kädessä. 

(No ei sentään - jouluhuumoria! )

Mutta onneksi sittemmin on keksitty desimitat - enhän minä edes kahvikuppeja omista. Kakkuun voi käyttää rusinoiden lisäksi myös taateleita tai viikunoita. Tai niitä kaikkia, niinkuin minä tein. Koska joulu. 

Mikään kuivakakkujen suuri ystävä en normaalisti ole, mutta tätä söin viime vuonnakin ehkä noin kaksi kuusi palaa. Helppo ja nopea tämä on kuin mikä ja hei - sain juuri kuulla, että se kakkuversio, jota viime vuonna vedin kaksin käsin oli vielä vegaanikin. 

Tässä siis ohjeet molempiin!

Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla:

4,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

1,5 tl kanelia

1 tl soodaa

3 dl rusinoita/ taateleita/ viikunoita (itse käytän 1 dl kutakin)

1,5 dl tummaa siirappia

2,25 dl piimää (tai saman verran soijamaitoa + 1 rkl etikkaa)

1 kananmuna (tai 2 rkl chiasiemeniä sekoitettuna 4 rkl vettä)

150 gr voita (tai margariinia), sulatettuna

Lisäksi:

voita (tai margariinia) ja korppujauhoja kakkuvuoan voiteluun

Mikäli käytät taateleita ja/tai viikunoita, leikkaa ne pienemmäksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele käyttämäsi kuivahedelmät niiden joukkoon. 

Vatkaa siirappi, piimä ja kananmuna keskenään ja yhdistä ne kuiviin aineisiin. Sekoita lopuksi joukkoon hieman jäähtynyt voisula.

Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa uunin alatasolla (uunista riippuen) 40-50 minuuttia, kunnes kakun keskiosaan työnnetty tikku tulee kuivana ulos.

Anna jäähtyä vuoassaan, kumoa ja tarjoile. 

Tämän reseptin myötä painutaan blogissa pienelle lomalle -oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun/ hanukan ja/tai Kwanzaan aikaa teille kaikille!

Nähdään taas 27.12, jolloin palataan vielä hetkeksi Bulgarian tuliaisiin!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Lihaton lokakuu: soijarouheella täytetyt munakoisot (vegaani)

* * *

For English please see here

* * * 

Ensimmäisessä lihattoman lokakuun Soyappétit- reseptissä haettiin inspiraatiota Kaukoidästä- nyt siirrytään Lähi-idän makumaailmaan. Soijatuotteiden oma maku on varsin neutraali, joten maustamisesta ja marinoinnista ne tykkäävät ja ovat etenkin Aasian makujen kanssa enemmän kuin kotonaan. 

Nyt kokeiluun päätyi jauhelihan lailla käytettävä tumma soijarouhe. Täydestä meni tämäkin - koostumus jää hieman jauhelihaa mehevämmäksi, mutta en usko että tämä syömättä jäisi edes sillä valkoisella, keski-ikäisellä lihaasyövällä heteromiehellä, jota kansakuntamme perinteisten arvojen puolustajana niin usein kuulee käytettävän. Jatkoon siis tämäkin!

PS. Käykkää tsekkaamassa myös Hannan Soppa-blogi, jossa niinikään kokataan ja blogataan lihattomasta lokakuusta!

Soijarouheella täytetyt munakoisot Lähi-idän tyyliin:

Neljälle

2 pienehköä munakoisoa (á n. 280 gr)

1 sipuli, hienonnettuna

4 rkl öljyä

1/2 tl jauhettua juustokuminaa

1/2 tl jauhettua korianteria

3/4 tl jauhettua maustepippuria

1/4 tl jauhettua neilikkaa

ripaus kanelia

2 dl tummaa Soyappétit tummaa soijarouhetta

2 dl kasvislientä

3/4 dl rusinoita

1/2 dl pinjansiemeniä

puska persiljaa, hienonnettuna

suolaa, mustapippuria

Tarjoiluun:

turkkilaista jogurttia, n. 1/2 granaattiomenan siemenet

Halkaise munakoisot, viiltele sisusta ristiviilloin (varo vetämästä viiltoja ihan pohjaan saakka), suolaa ja kääri ne folioon. Paahda 200 asteessa kunnes liha on pehmeää; koosta riippuen 30-40 minuuttia. Tee sillä välin täyte.

Kuullota sipulisilppua öljyssä mausteiden kanssa. Kun sipuli on läpikuultavaa, lisää pannulle soijarouhe. Anna sen paahtua ja imeä itseensä mausteita muutaman minuutin ajan. Lisää sitten kasvisliemi, pinjansiemenet ja rusinat. Anna muhia peitettynä miedolla lämmöllä varttitunnin ajan. 

Kun munakoisot ovat valmiita, kaavi sen liha jättäen munakoisojen reunoille ja pohjalle noin sentin kerros lihaa. Muussaa sisusta haarukalla ja lisää soijarouheseokseen. Kääntele joukkoon hienonnettu persilja, tarkista maku ja suolaa ja pippuroi. 

Lusikoi täyte munakoisoihin ja paahda 225 asteessa kymmenisen minuuttia. 

Tarjoile turkkilaisen jogurtin ja granaattiomenan siementen kera.

PS. Vaihtoehtoisesti voit myös raastaa täytettyjen munakoisojen päälle hieman juustoraastetta ennen niiden uuniin menoa.

Ja jos viiniä haluat tarjota, varma valinta on (uuden maailman) Pinot Noir. Yhden erinomaisen suosituksen löydät täältä ja toisen, uusimman löydön puolestaan täältä.

* Yhteistyössä Blogirinki ja Soyappetit* 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

Makumatkailua Alepassa: albanialaiset täytetyt paprikat Spece të mbushur ja Hispano+Suizas Bassus Pinot Noir

* * * 

For English please see here

* * * 

Täytetyt paprikat ovat Balkanin ja Välimeren alueella suosittu ruokalaji, joka Albaniassa löytyy ihan jokaisen tavernan ruokalistalta. Ne ovat kuulemma myös Zlatan Ibrahimovićin lempiruokaa. Jokaisella maalla (ja äidillä ja kotikokilla ja ruokabloggarilla ja... ) on tähän oma twistinsä. Zlatan, jos luet tätä, olet tervetullut keittiööni kokeilemaan näitä koska tahansa. Lupaan käyttäytyä. Ja piilottaa kaikki Manchester United-pelipaitani...

Omani saavat lämpöä alueelta tutuista mausteista ja raikkautta tuoreista yrteistä. Jauhelihana voi käyttää mitä vain lihaa, mutta itse suosin saatavuuden mukaan joko lammasta tai sikanautaa, jossa on sopivasti rasvaa. Rasva kun tuo lihaan (no, mihin tahansa!) niin paljon makua. 

Itse rakastan minttua, jota Albaniassakin käytetään paljon. Se antaa ruoille omaleimaisen säväyksensä, mutta kaikkien makuun se ei ole. Halutessaan sen voi jättää pois tai korvata tillillä, jota maassa myös (etenkin liharuoissa) käytetään.

Neljälle

Spece të mbushur - albanialaiset täytetyt paprikat:

4 paprikaa

1 iso sipuli, hienonnettuna

muutama rkl öljyä

3/4 tl juhettua juustokuminaa

3/4 tl jauhettua korianteria

1 tl jauhettua maustepippuria

400 gr sikanautajauhelihaa

2 pihvitomaattia, kaltattuna ja kuutioituna

1 rkl tomaatipyrettä

3/4 dl rusinoita

3/4 dl riisiä

3/4 dl vettä

puska lehtipersiljaa, hienonnettuna

2 tl kuivattua minttua (tai 4 tl tuoretta minttua hienonnettuna)

suolaa, pippuria

Lämmitä uuni 200 asteeseen. 

Kuullota sipulia ja mausteita öljyssä. Kun sipuli on läpikuultavaa, lisää pannuun jauheliha. Ruskista hyvin ja lisää pannuun rusinat, tomaattikuutiot, tomaattipyre, riisi sekä vesi. Peitä kannella ja anna hautua kymmenen minuuttia. 

Lisää seokseen yrtit, tarkista maku ja suolaa ja pippuroi. 

Poista paprikoista kansi ja raaputa sisuksen kalvot ja siemenet teelusikalla. Jaa seos paprikoihin, aseta kannelliseen uunivuokaan ja lorauta pohjalle noin 1 dl vettä. 

Hauduta kannen alla 30-40 minuuttia, kunnes paprikat ovat pehmeitä ja riisi kypsää. Poista kansi ja jatka kypsentämistä vielä viitisen minuuttia.

Tarjoile. Vaikka nokareella turkkilaista jogurttia.

Oli selvää, että viiniparitusta tälle minulle niin rakkaalle Välimeren ja Lähi-idän makumaailmalle hakisin tuosta minulle niin rakkaasta Pinot Noirista. Tavoitteenani on viini-ruokayhdistelmiä blogissa esitellessäni kutsua teidät lukijat mukaan omalle enologiselle ekskursiolleni viinien ja makuparien kiehtovaan maailmaan, kannustaa kokeilemaan uusia viinejä ja panostamaan siihen muutaman euron sitä Gato Negroa enemmän. Kaikki viinisuositukseni  ovat kuitenkin terveen budjetin (alle 15€) rajoissa. 

Nyt kuitenkin repäisin ja avasin pullon Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Hispano+Suizas Bassus Pinot Noiria (27,20€) (siltä varalta, että jos se Zlatan olisi tullut kyllään vaikka jo tänään...!) 

Espanjalainen Bassus tulee Valencian ylängöiltä ja tilan Pinot Noir-viljelmät ovat alueen ainoat. Tilan viinintekijä Pablo Ossorio on vuonna 2010 valittu Espanjan parhaaksi. Bassus on hyvin personaallinen ja mielenkiintoinen viini, joten kyllä se satunnainen törsäily on paikallaan! 

Jo viinin tuoksu on monitahoinen: siitä löytyy lakritsaisia sävyjä ja jopa appelsiininkukkaa. Bassuksen hedelmäisyys tykästyi rusinoiden tuomaan makeuteen ja sen mausteisuus puolestaan komppasi täytteen lämpöä. Sen täyteläisyys ja tasapainoinen runsaus yhdistettynä sen marjaiseen makeuteen tekee siitä hyvin monipuolisen kaverin liharuoille (mm. riista ja maksa!) ja etenkin mausteisempia makkaroita sisältävään tapaspöytään. 

Loman jälkeinen viikko sujui pitkälti tietokoneen äärellä, kuvia editoiden ja lomatunnelmia fiilistellen. Täynnä intoa ja inspiraatiota paloin halusta päästä kokeilemaan reissulta tuotuja reseptejä, eikä koneen äärestä tarvinnut poistua sitäkään varten - tarvikkeet kulkeutuivat kätevästi kotiin jo aikaisemmin hyväksi havaitun Alepan Kauppakassi-palvelun kautta. 

Palvelu on käyttäjäystävällisyydessään ruuhkavuosien keskellä painiskelevalle kiireiselle ihmiselle suunnaton helpotus. Sen kun klikkaat valikoimasta tarvitsemasi tuotteet virtuaaliseen ostoskoriin, syötät palveluun osoitteesi ja yhteystietosi, valitset halutun toimitusajan ja maksat ostoksesi. Maksutavoiksi käyvät niin verkkomaksu kuin pankki- tai luottokorttimaksu toimituksen yhteydessä. 

Osassa toimipisteistä tilauksen voi myös halutessaan tehdä valmiiksi netissä ja käydä noutamassa itse vaikka kotimatkalla. Varsin kätevä on lentokentän toimipiste, josta voi lomalta palatessaan napata mukaan täytettä kotona odottavaan tyhjään jääkaappiin, kuten Vatsasekaisin Kilinkolin- blogissakin on huomattu.

Erityisen helpoksi arjen (ja juhlan!) ruokapulmista tekee palvelun reseptiosio, josta voit valita mieleisesi reseptit ja klikata kaikki tarvittavat raaka-aineet ostoskoriin! Sieltä löydät niin tämän kuin muidenkin bloggarikollegoideni vinkit!

* Yhteistyössä Blogirinki ja Alepa Kauppakassi* 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      

Välimerellinen riisipilahvi

* * * 

For English please see here

* * * 

No kyllähän te tiedätte meidät ruokabloggarit. Aina ajan hermolla. Yötä myöten netissä möyrimässä uusimpia juttuja; aina trendikkäimmissä ravintoloissa haistelemessa kuumpimpia trendejä? Ja kotonakin syödään vain gourmetruokaa: confitoidaan ankanreisiä ja uutetaan tomaattivettä (!) perulaiseen risottoon siinä toivossa, että siitä tulisi se uusi koko kansan avokadopasta? Tai Igorin kanan kaltainen somehitti?

Joo. Me ollaan just tuollaisia. Otetaan esimerkiksi kulunut viikko. Kyllä, olen toipunut erosta (paremmin kuin uskalsin toivoakaan!) ja löytänyt ruokahaluni uudestaan. Ja kyllä, olen syönyt samaa ruokaa uudestaan ja uudestaaan. Se on tässä.  Niin kreikkalaisten lihapullien (ja tsatsikin!) kuin seuraavaksi tulossa olevan korfulaisen erikoisuuden sofriton kanssa. Ja ihan sellaisenaan. Kyllä, toisinaan myös kylmänä suoraan jääkapista alkoholia sisältävää iltaa seuraavana aamuna. Ja aina siinä vain on jotain niin lohdullista. 

Pilahvin mausteet vievät ajatukset  (fiiliksen mukaan) niin Lähi- kuin Kaukoitäänkin ja siinä piilee tämän lisukkeen nerokas monipuolisuus. Sitä voi vapaasti varioida liki millä tahansa jääkaapin perukoilta löytyvillä jämävihanneksilla tai yrteillä. Raasta mukaan porkkana, purista raasteesta nesteet pois ja heitä pannulle sipuleiden kanssa (toimii hyvin mintun kanssa!). Tai ihan mitä ikinä mieleen tulee. Siinä se kokkauksen ilo onkin: ota resepti ja tee siitä omasi!

Itse tykkään eniten basmatiriisin purutuntumasta, mutta onnistuu tämä ihan millä tahansa irtoriisilläkin. Käytä silloin paketin ohjeistusta tarvittavan nesteen määrästä. Rusinoiden sijaan voi käyttää mitä tahansa kuivahedelmiä ja pinjaniemenet voi korvata vaikka mantelelilastuilla tai pistaasipähkinöillä.

Niinikään yrtteinä voi käyttää joko persiljaa, minttua tai korianteria. Tai kaikkia sekaisin. Tuoreet yrtit vain ovat niinkuin...no, paljetit. Tai 80-luvun lopun tukkahevistadionballadit. Eihän niistä vain ihminen tarpeekseen saa!

Ja toisin kuin vaikka kuskus, riisi on hei gluteenitontakin. 

Neljälle - kuudelle

Välimerellinen riisipilahvi:

1/3 dl öljyä

1 sipuli, hienonnettuna

1/2 tl jauhettua korianteria

1/2 tl jauhettua juustokuminaa

1/2 tl kurkumaa

2,5 dl basmatiriisiä

5 dl kana(tai kasvis)lientä

1,25 dl rusinoita

suolaa (maun mukaan)

tarjoiluun:

100 gr pinjansiemeniä

iso kourallinen persiljanlehtiä (tai korianteria. Tai minttua. Tai iso kourallinen persiljaa ja puolet saman verran tuoretta minttua)

Kuullota sipulisilppu öljyssä kattilassa. Lisää sitten mausteet ja anna niiden lämmetä ja irrottaa aromejaan muutaman minuutin ajan. Lisää sitten riisi ja anna sen paahtua välillä sekoitellen kunnes jyvät alkavat saada vähän väriä ja tuoksu muuttuu pähkinäiseksi - n. 5-7 minuuttia. Lisää sitten joukkoon rusinat ja kanaliemi. 

Vähennä lämpöä ja anna riisin hautua kannen alla, kunnes neste on imeytynyt - 12-15 minuuttia. 

Nosta kattila liedeltä, pöyhi riisiä, lisää pinjansiemenet ja yrttisilppu, peitä se keittiöpyyhkeellä ja kannella ja jätä tekeytymään vielä 10 minuutiksi. 

Tarkista maku, suolaa maun mukaan ja tarjoile. 

Erinomainen lisäke esimerkiksi kreikkalaisille lihapullille, stifadolle, andalusialaisille lampaanpotkille, marokkolaisille lampaankyljyksille tai marka hloualle, tuolle tunisialaiselle perinneruoalle. Tai hei, sofritolle!

* * *

PS. Tällä reseptillä ollaan mukana myös Ruoka.fi-sivuston ja Sun Maidin rusinareseptikisassa. Omaa suosikkiasi pääset 19.11.2015 saakka äänestämään täällä. 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

Marka hloua - karitsanpotkat tunisialaisittain

* * * 

For English please see here

* * *

Blogissa on viime aikoina kokattu lammasta oikein urakalla.  Näiden karitsanpotkien myötä makumatkailtiin Andalusiassa ja tämä stifado vei puolestaan Kreikkaan. Tuoreimpaan reseptiin haettiin inspiraatiota Tunisiasta - siellä kun lammasta syödään ja paljon. Viimeisiä pitkään haudutettuja lihapatoja muuten viedään- kohta on aika laittaa padat hyvin ansaitulle lomalle ja kääntää katse kesään keveämpien herkkujen muodossa!

Reseptin pohjana toimi marka hloua- niminen tunisialainen perinneruoka. Sen arabiankielinen alkuperäisnimi tarkoittaa makeaa pataa ja jännän lempeä tuttavuus se onkin. Lisää aromaattisuutta se saa arabikeittiössä mausteena käytettävistä jauhetuista ruusun terälehdistä, mutta hyvää tästä tulee ilmankin. Kuivattuja ruusunnuppuja muuten löytää joko etnisistä kaupoista tai esim. Ruohonjuuresta.

Ruoka on tunisianjuutalaista alkuperää ja sitä on perinteisesti tehty sapatiksi. Sittemmin, etenkin pohjoisrannikolla sijaitsevan Bizerten alueella se on kuitenkin omaksuttu valtaväestönkin ruokakulttuuriin ja sillä juhlistetaan mm. häitä ja muslimien uutta vuotta. 

Tavallisesti tähän käytettävä liha on luutonta lampaan lapaa, mutta potkan makuun taas viime aikoina päästyäni käytin sitten sitä.

Kolmelle

Tunisialaiset karitsanpotkat:

3 (pientä) karitsanpotkaa (yht.1 kg)
1,5 tl kanelia
1,5 tl kurkumaa
1,5 tl jauhettua neilikkaa
3/4 tl jauhettuja ruusun terälehtiä
suolaa, pippuria
öljyä paistamiseen

7,5 dl  lihalientä
150 gr kuivattuja aprikooseja
150 gr kuivattuja luumuja
150 gr rusinoita
150 gr kikherneitä

Taputtele potkien pinta kuivaksi. Sekoita mausteet keskenään ja hiero niiden pintaan. Kuumenna muutama rkl öljyä padassa ja ruskista potkien pinta. Suolaa ja pippuroi huolella.

Kaada pataan lihaliemi ja anna kiehahtaa. Siirrä 150-asteiseen uuniin (kiertoilmauunissa riittää 130°) kypsymään ja anna hautua kannen alla tunnin. Käännä potkat, kääntele potkien joukkoon sitten kuivahedelmät (näin ne eivät ehdi mennä ihan muusiksi) ja jatka kypsentämistä vielä 1,5 tuntia. Valele potkia liemellä muutamaan otteeseen. Lisää joukkoon sitten valutetut (ja kuoritut) kikherneet ja jatka kypsentämistä vielä puoli tuntia. 

Tarjoile esim. riisin, bulgurin tai kuskusin kanssa.

"Mahtava maku!" huokaisi Naapurinpoika. "Kuin olisi leirinuotiolla Giladin rinteillä" (?) Erinäiset maantieteelliset epäkohdat sivuuttaen voin vain olettaa makuelämyksen olleen varsin autenttinen. Meni kuulemma tähänastisten lammasreseptien kärkeen...!

PS. Kata pöytään koko illan tunisialainen fiesta ja aloita ateria vaikka näillä tunisialaisilla kalakeftoilla!

___________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

       

Hedelmäinen kuskus-salaatti

Kuskus on helppo ja nopea lisäke mille tahansa ruoalle. Parasta siinä on kuitenkin sen monipuolisuus. Tabboulehin kai nyt kaikki tuntevat, mutta oletko kokeillut minttuista kuskusia porkkanamehussa keitettynä? Tai kisirinä, turkkilaisena tomaattisena salaattina?

Viime sunnuntailounasta vietimme marokkolaisissa tunnelmissa ja kuskus sai kaverikseen kuivattuja hedelmiä. Lopputulosta kehtaa esitellä vaikka joulupöydässä! Sieltähän se on joulun syntymäpäiväpoikakin kotoisin - Lähi-idästä...

Jos kuskusiin haluaa vähemmän hedelmäistä makeutta, voi sen keittää myös kasvisliemessa. Pinjansiemenet voi puolestaan korvata myös pähkinärouheella tai vaikka mantelilastuilla. Yrteilläkään ei ole niin väliä (kunhan niitä on paljon!) - korianterin voi myös korvata vaikka lehtipersiljalla. 

Lisukkeena neljälle - kuudelle

3 dl kuskusia

3,5 dl appelsiinimehua (tai kasvislientä tai niiden yhdistelmää)

2 tl suolaa

75 gr pinjansiemeniä

125 gr kuivattuja, pehmeitä aprikooseja

100 gr rusinoita

2 kevätsipulin vartta

iso puska korianteria

2 kourallista mintunlehtiä, hienonnettuna
1/2 granaattiomenan siemenet

Kiehauta liemi tai appelsiinimehu ja lisää kattilaan kuskus. Käädä lämpö pois ja anna nesteen imeytyä kolmisen minuuttia kannen alla. Kaada tarjoilukulhoon ja sekoita joukkoon muut ainekset. Tarjoile huoneenlämpöisenä.

Huomenna on luvassa ohje marokkolaisittain marinoituihin lampaankyljyksiin, joiden kanssa tätä ahmimme. Niin, ja viinisuosituskin vielä! Kannattaa tulla tsekkaamaan!

__________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

    

Joululeipä 2014

Blogin takana on on viime aikoina riittänyt myllerrystä aika turhankin paljon. Blogissa taas sitten ei. En kokonaiseen viikkoon ehtinyt postaamaan yhtään mitään ja kah: ei pudonnut taivas niskaan. Ei tullut maailmanloppua. Niin vain jatkoi ihmiskunta eloaan ihan kuin ei mitään vaan!

Onneksi tässä on kuitenkin tulossa erilaista kampanjaa ja yhteistyötä kiskomassa allekirjoittanutta sängynpohjalta sinne, minne kuuluukin: keittiöön.

Ihan ensimmäisenä on vuorossa Myllärin Luomun Joululeipähaaste. Meidän joululeipämme 2014 ei voisi juuri jouluisempi olla: on rusinaa, glögiä, appelsiinia, mausteita ja pähkinää! Ja huomenna alkaa ihan virallisesti jo joulukuukin!

Täysjyväjauhojen sijaan voit käyttää myös tavallista vehnäjauhoa. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Myllärin tuotteisiin jo siksi, että se on yksi tapa tukea kotimaista työllisyyttä: paitsi että tuotteet ovat 1oo-prosenttisesti luomua, ovat ne myös 100-prosenttisesti kotimaista. 

Täytteen voi tehdä myös pelkästään karpaloista tai rusinoista. Pähkinöinä voit puolestaan käyttää ihan mitä tahansa pähkinäsekoitusta.

Leipävuokiin leivoittuina tästä tulee kaksi pienempää limppua. Vaihtoehtoisesti tästä voi tehdä yhden isomman. Kiepauta leipäkierteesi silloin keskeltä aloittaen yhdeksi isoksi pyöreäksi limpuksi.

Leipätaikina:

2,5 dl maitoa

25 gr tuorehiivaa

2 rkl sokeria

2 kananmunaa

2 tl suolaa

1/2 rkl hienoksi raastettua appelsiininkuorta

7-8 dl Myllärin Luomu täysjyväjauhoa

25 gr sulatettua voita

Täyte:

100 gr rusinoita

100 gr kuivattuja karpaloita

1,5 dl glögiä

0,5 dl portviiniä

2 suikaletta raastettua appelsiininkuorta

1 kanelitanko

1 tähtianis

1/3 tl jauhettua inkivääriä

1/3 tl jauhettua maustepippuria (tai neilikkaa)

175 gr pähkinöitä krouvisti rouhittuna

Voiteluun: 1 kananmuna

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva siihen. Sekoita joukkoon sokeri, kananmunat ja appelsiininkuoriraaste. Lisää sitten taikinaan jauhot yksi desi kerrallaan, kunnes koossa on elastinen ja koossapysyvä, kulhon reunoista irtoava taikina. Vaivaa lopuksi joukkoon sulatettu voi ja anna kohta peitettynä lämpimässä paikassa tunnin verran. Tee sillä väin täyte.

Mittaa kattilaan portviini, glögi ja mausteet. Kiehauta ja anna kiehua muutaman minuutin. Lisää sitten rusinat ja karpalot ja keitä miedolla lämmöllä kunnes neste on liki kokonaan imeytynyt ja rusinat ja karpalot ovat pulleita; n. 20-30 minuuttia.Tarvittaessa lisää nestettä. Kun rusinat ovat valmiita, heitä tähtianis, kanelintanko ja appelsiininkuoret menemään ja soseuta. Anna jäähtyä.

Jaa taikina kahtia ja kaulitse jauhotetulla työtasolla yhdeksi tai kahdeksi noin puolen sentin paksuisiksi, suorakaiteen muotoisiksi levyiksi. Levitä rusinatahna pohjalle jättäen reunoille muutaman sentin reuna. Levitä päälle pähkinärouhe ja kääri (pitkältä sivulta) tiukaksi rullaksi. Nipistä saumakohta kiinni ja levitä työpöydälle saumakohta alaspäin. Leikkaa rulla pituussuunnassa kahtia jättäen se kiinni toisesta päästään noin viidensentin matkalta. Käännä puolikkaat täytepuoli ylöspäin ja kiepauta sitten toistensa ympäri pitkoksi, niin että täytteen raidat jäävät kauniisti näkyviin.

Nosta voilla voideltuihin leipävuoksiin ja anna kohota peitettynä tunnin. Voitele kananmunalla ja paista 175 asteessa 30 minuuttia. Anna jäähtyä, kumoa vuoistaan ja tarjoile. 

__________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

Ankkaragú

Cassouletiin tarvittujen ankankoipien confitoinnissa jäi yli kaksi koipea. Joista tuli sitten ragúa. Sen verran aikavievää puuhaa tuo ragún haudutteleminen on, että samalla vaivalla kannattaa tehdä suosiolla kaksinkertainen määrä. Jos ankankoipesi ovat kovin pieniä (alle 200-grammaisia, käytä niitä tähän annokseen kolme. 

Lihan suhteen ragússa on kaksi vaihtoehtoa: joko haudutella se liha siellä kastikkeessa kypsän nyhdettäväksi tai paistaa se erikseen ja nyhtää se siten kastikkeeseen hautumaan. Koska Jamieltä (kyllä  - me ollaan Herra Oliverin kanssa ihan etunimituttuja...!) hyödynnettiin se uunissa rapeaksi paahtunut ankankuori (ehkä ihan paras osa!) pangritataan, ragún päällä tarjottavaksi rapeaksi ankannahka-leipämuruun päädyin minäkin paahtamaan ankkani ensin uunissa. Ragún voi tehdä myös hitaasti hauduttamalla uunissa unohtamalla sen sinne muutamaksi tunniksi. 

Jos muuten ragún kaltaiset raavaat, hitaasti haudutetut liharuoat ovat juttusi (kenenpä eivät!) suosittelen tutustumaan blogimaailman kiistattomaan liha-auktoriteettiin Onko Nälkä-blogiin! Aijai, mitä herkkuja se Chef Jones siellä taikookaan...!

Viininä suositellaan käytettäväksi italialaista Chiantia jota meidän kattavasta, yhden chileläisen Cabernet Sauvingon-pullon käsittävästä viiniarsenaalistamme ei löytynyt. Pastaksi puolestaan ideaaleinta olisi pappardelle, jota olin vama, että meillä olisi. Vaan eipä ollut sitäkään, joten tagliatellella mentiin (kuka tätä keittiötä oikein johtaa?!). Jos sen pastan haluaa itse tehdä, ohjeen löydät täältä!

Kahdelle

Ankka:

2 (isoa) ankan reisikoipea

2 isoa valkosipulinkynttä

4 oksaa timjamia (tai rosmariinia)

oliiviöljyä, suolaa, pippuria

Hiero suola ja pippuri ankan pintaan. Kuori ja kevyesti murskaa valkosipulinkynnet ja heitä yrttien kanssa pieneen uunivuokaan, johon koivet juuri ja juuri mahtuvat. Paahda tunnin verran 180 asteessa, kunnes nahka on rapeaa ja ankka kypsää. Valele muutamaan otteeseen ankasta vuoan pohjalle tihkuneella rasvalla. Jos koivet ovat kovin rasvattomia, roiski päälle hieman oliiviöljyä.

Nosta uunivuoasta ja valuta mahdollinen rasva pois (käytä vaikka sofriton pehmentämiseen). Anna ankan hieman jäähtyä, poista siitä nahka (säilytä pangritataa varten) ja nyhdä liha riekaleiksi. 

Huuhtele vuoka tilkalla punaviiniä ja rapsuttele vuoan pohjalle mahdollisesti jääneet palaset mukaan - nämä menevät myöhemmin kastikkeeseen.

Kastike:

1 sipuli

1 pieni porkkana (tai 1/2 isommasta)

1/2 sellerinvarsi

1 (kassia)kanelintanko

4 maustepippuria

1,5 dl punaviiniä

2 laakerinlehteä

5 oksaa timjamia (tai muutama oksa rosmariinia)

1/2 dl rusinoita

1 tlk tomaattimurskaa

1/2 tlk vettä

1 rkl riistafondia

Valmista sofrito eli hienonna sipuli ja kuutioi porkkana ja selleri pieniksi kuutioiksi. Pehmittele joko oliiviöljyssä tai ankanrasvassa kunnes pehmeää - n. 15 minuuttia. Kaada pannuun sitten punaviini ja anna redusoitua toisen varttitunnin ajan. Lisää joukkoon sitten loput ainekset sekä ankanliha. Anna hautua pienellä porinalla n. 1,5 tuntia kunnes kastike on paksuuntunut ja melko kuivaa. 

Keitä pasta ohjeen mukaan, kääntele ragún joukkoon ja ripottele päälle pangritata. Ja  sitä parmesaania.

Pangritata:

Ankkojen nahka

pieni siivu kuvahtanutta leipää (tai muutama rkl korppujauhoja)

1 rkl persiljaa/ timjamia

1 pieni valkosipulin kynsi

Hienonna ainekset sekaisin blenderissä tai monitoimikoneessa. Kaada pannulle ankanrasvan/ oliiviöljyn kanssa ja paista keskilämmöllä, kunnes rapeaa.

_______________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?