Kirsikkagazpacho on täydellinen kesäherkku! (kasvis, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Kirsikat tuovat raikasta twistiä tapasklassikko gazpachoon. Lisäksi kirsikkagazpacho on helppo ja nopea - täydellistä kesäruokaa siis!

* * * 

Kirsikat ovat saapuneet kauppoihin enkä saa niistä tarpeekseni. Väistämättä ajatukseni palaavat viime kesään; päivään, jolloin kannoin kotiin kesän ensimmäiset kirsikat ja aloin koota kuvaa, josta tulikin yksi kaikkien aikojen suosikeistani. 

Hyvä niin, sillä kyseessä oli tuolloin vielä työn alla olevan kirjani ensimmäinen kuva. 

Jännitystä, innostusta ja hermostusta täynnä naputtelin koneella blogipostauksen, jossa jaoin suuret uutiseni kanssanne. 

Onneksi innostusta ja jännitystä löytyi sitä hermostuneisuuttakin enemmän, sillä jos olisin siinä vaiheessa tiennyt, kuinka paljon työtä edessä olisi, olisin hyvinkin saattanut lamaantua lattialle makaamaan ja syömään paniikkipäissäni kaikki kirsikat sellaisinaan. 

Hyvä ettei noin päässyt kuitenkaan käymään, koska kirjaan päätyi tuon päivän seurauksena kaksi kirsikkareseptiä: tämä kirsikkagazpacho sekä helppoakin helpomman (ei jäätelökonetta, ei sekoittelua, ei vaivaa!) tuorejuustojäätelöni  kanssa tarjoilemani kirsikka-punaviinikompotti. 

Vaan ei ollut helppoa testiyleisölläkään: Kissabloggarin ja muiden tehtäväksi jäi arpoa, kumpi gazpachoistani kirjaan pääsisi: vesimelonigazpacho vai kirsikkagazpacho. 

Lopulta Kissabloggarin arvovaltaisa ääni ratkaisi. 

"Kirsikkagazpacho - ehdottomasti. Molemmat ovat ihania, mutta tämä on juuri sopivan...kummallinen!"

Kirsikkagazpachoni sai innoituksensa Malagan tapasbaarikujilta, jossa Dani Garcian, yhden alueen tunnetuimman tähtikokin versio on noussut kulttimaineeseen. 

Jos satut siis olemaan liikenteessä Malagassa päin, kannattaa ehdottomasti tsekata miehen tapasravintola KGB!

Tapaskokoisena neljälle, shottikokoisena annoksena 12:lle

Gazpacho de cerezas – kirsikkagazpacho:

500 gr kivettömiä kirsikoita (n. 700 gr kivellisiä)

1 tomaatti

½ punainen paprika

½ punasipuli

½ jalapeño

1 dl oliiviöljyä

1 rkl punaviinietikkaa (tai sherryviinietikkaa)

1 tl suolaa

Tarjoiluun: rapeaksi paahdettuja serranokinkkusiivuja ja/ tai murusteltua fetaa

Halkaise tomaatti ja poista kova kanta. Tee samoin paprikalle.

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Siivilöi tasaisen loputuloksen varmistamiseksi.

Anna maustua ja jäähtyä kylmässä ainakin muutaman tunnin ennen tarjoamista.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai etikkaa. 

Tähän reseptiin oltiin ihastuttu myös Turun Sanomissa - kurkkaa täältä, mitä muuta heillä oli sanottavanaan kirjastani. 

Ja sen kirjanhan pääset ostamaan täältä. 

Mikäli haluat omasi omistuskirjoituksella, laita sähköpostia osoitteeseen erja@andalusianauringossa.com!

Mitkä ovat teidän suosikkigazpachojanne? Ihan se perinteinen? Valkoinen alkuperäisversio Ajo Blanco? Vesimeloninen kesäherkkuni? Vai viilentävä kurkkugazpachoni?

Vai onko teillä vinkata joku muu tuttavuus jonka haluaisitte jakaa??

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

           

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Churros con chocolate - idioottivarmat churrot appelsiinisuklaakastikkeella (vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Sunnuntai ei ole sunnuntai ilman churroja. Tällä idioottivarmalla reseptilläni sinäkin muutat keittiösi churreriaksi alle puolessa tunnissa!

* * * 

Sunnuntai Andalusiassa ei ole sunnuntai ilman paksuun kaakaohon kastettuja churroja. 

Ei se sitä tosin usein ole nykyään meidänkään keittiössä - viikonloppuisin luokseni etsiydytään varta vasten yökylään ihan vain sunnuntaiaamuisin pöytään maagisesti ilmestyvän, höyryävän churrovuoren vuoksi.

Ok, maanisella ruokabloggarilla on toki asian kanssa enemmän tekemistä kuin magialla, mutta näin helpolla reseptillä ei taikoja tarvitakaan. Tällä idioottivarmalla reseptillä sinäkin muutat keittiösi churreriaksi alle puolessa tunnissa!

Sen verran jämäkkää tämä taikina on, että käytä suosiolla keittiötarvikekaupoissa myytävää, ammattilaiskäyttöön tarkoitettua kankaista pursotinpussia.

Yleensä churreriat myyvät churroja vain aamuisin ja taas iltapäivisin, mutta kotona niitä saa onneksi ihan koska tahansa. Ja mikäs sen täydellisempi ajankohta näiden nautiskeluun kuin tulevana viikonloppuna koittava äitienpäivä!

Halutessasi lisää makua churroihin taikinaan voi lisätä ½ tl kardemummaa, 1 tl hienoksi raastettua sitruunankuorta tai ¼ tl kanelia. 

Suklaakastikkeeseen puolestaan saa muhevan mehikolaissäväyksen uuttamalla maitoon appelsiininkuoren sijaan puolikkaan punaisen chilin. 

¡ Aye caramba!

Koosta riippuen 10-14 churroa

Churros con chocolate:

3,5 dl vettä

3 rkl öljyä

250 gr vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

2 rkl sokeria

½ tl suolaa

Uppopaistamiseen: ½ l rypsiöljyä
Tarjoiluun (halutessasi) kanelisokeria

Appelsiininen suklaakastike:

2 dl täysmaitoa (tai vastaavaa vegaanikorviketta)

1 appelsiinin kuori suikaleena

200 gr suklaata (tarvittaessa vegaaniversio)

Mittaa öljy ja vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään.

Kun vesi kiehuu, nosta kattila liedeltä ja sekoita vesiseokseen kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja jätä jäähtymään peitettynä n. puoleksi tunniksi. Valmista sillä välin suklaakastike.

Mittaa pieneen kattilaan maito ja appelsiininkuori. Kuumenna kiehuvaksi ja nosta liedeltä. Jätä maito maustumaan peitettynä varttitunniksi. Poista sitten appelsiininkuori ja kuumenna maito. Sekoita siihen paloiteltu suklaa, anna sen sulaa kokonaan ja sekoita tasaiseksi. 

Laita jäähtynyt churrotaikina tähtityllalla varustettuun pursotinpussiin. Pursota kevyesti öljytylle leivinpaperille haluamasi pituisia, reilun sormen paksuisia tankoja (näin ne on paitsi helppo kipata kuumaan öljyyn, myös helpointa taivutella haluamiisi muotoihin kuten sydämiksi tai vaikka päivänsankarin nimikirjaimiksi).

12-millinen suljettu tähtitylla on tähän tarkoitukseen ihanteellisin. Älä tee churroista kovin paljon paksumpia, koska silloin niiden sisus jää helposti raa'aksi.

Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa. Paista churrot muutaman churron erissä kullanruskeiksi ja valuta nopeasti talouspaperin päällä.

Pyörittele lämpiminä halutessasi sokerissa tai kaneli-sokeriseoksessa ja tarjoa suklaakastikkeeseen dipattuna.

¡ Buenas dias mundo!

PS. Jos äiti muuten tykkää lukemisesta, hyvästä ruoasta ja matkoista maailmalla, niin aivan ehdoton lahjavinkkihän hänelle on tietysti tuo uusi kirjani, josta tämäkin resepti on peräisin. 

Kirjan pääset tilaamaan kotiinkuljetettuna alla olevasta linkistä!

Campakeittiössäkin on muuten hurmaannuttu näiden autenttisuudesta - olettekos te tehneet churroja itse? Vai millä teillä meinataan äitiä sunnuntaina hemmotella?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Hasselbackan perunat - parasta perunasta (vegaani, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Hasselbackan peruna on ruotsalainen klassikko ja yksi parhaita lisukkeita aterialle kuin aterialle!

* * * 

Monella työharjotteluun osallistuneesta ei varmaan ole rupeamasta kummoisiakaan kokemuksia. Kyllähän niillä sitä kokemusta saa, mutta kovin harvoin se mihinkään työllistymiseen johtaa vaikka kuinka hyvin hommasi hoidat, eikä ihme. Miksi ihmeessä palkata ketään tehtävään, johon aina saa jonkun ilmaiseksikin!

Omat kokemukseni vaihtelevat laidasta laitaan. Olen vastannut niin puhelimeen ja keittänyt kahvia (ja arvatkaa vain, onko noihinkin paikkoihin edellytetty korkeakoulututkintoa?) mutta sitten on myös kertynyt Tunisian suurlähetystön kaltaisia kokemuksia. 

Muutin maahan onnekseni/ onnettomuudekseni (kauneuden lailla tämäkin lienee katsojan silmässä?) vain päiviä Arabikevään alkulaukauksena toimineen Tunisian vallankumouksen jälkeen, joten siellä todellakin pääsi tositoimiin, niinkuin vaikka raportoimaan ulkoministeriölle Libyan rajan pakolaisleireiltä ja kuvaamaan kotiovelle kuoliaaksi ammuttuja mielenosoittajia.

Harvemmin työharjoittelijat pääsevät jättämään jälkensä historiankirjoihin, mutta kyllä joskus niinkin käy. Kuten vuonna 1953 tukholmalaisen Hasselbackenin hotellin ravintolassa työskenneelle värmlantilaiselle kokkiopiskelijalle Leif Elissonille. 

Leif sai keittiössä idean nostaa peruna ihan uudelle tasolle ja tuloksena oli ravintolan (ei siis keksijänsä, kuinkas muutenkaan...) mukaan nimetty Hasselbackan peruna. 

Miettikää, jos Instagram olisi ollut olemassa tuolloin! Siinä olisivat kuulkaa häshtägit sinkoilleet lopputuloksen viralisoituessa ja 48 tunnin sisään joka kaupan perunalaarit olisivat ammottaneet tyhjyyttään meidän kaikkien yrittäessä toteuttaa vastaavaa kotioloissa!

Yli 60 vuotta myöhemmin Hasselbackenin hotelli-ravintola on yhtä paikallaan siinä Djurgårdenin vieressä ja tämä peruna löytyy listalta, yhtenä sen klassisimmista annoksista.

Lisukkeena 4-6 hengelle

Hasselbackan perunat:

6 isohkoa kiinteää perunaa (niiden koosta riippuen)

6 rkl voita/ margariinia/ öljyä

4 valkosipulin kynttä, kuorittuna ja veitsen lappeella hieman nuijittuna

3 rosmariinin oksaa
suolaa, valkopippuria

1-2 rkl korppujauhoa (tarvittaessa gluteenitonta)

Mittaa kattilaan voi, valkosipulinkynnet ja rosmariininoksat. Sulata voita kattilassa korkealla lämmöllä, kunnes se lopettaa kuohumisen. Jätä uuttumaan kannen alla varttitunniksi. Valmistele sillä välin perunat ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. 

Kuori perunat ja taputtele ne kuiviksi (ohutkuoriset perunat voi käyttää halutessaan myös kuorineen).

Leikkaa niihin terävällä veitsellä muutaman millin päähän toisistaan viiltoja melkein perunoiden pohjaan saakka. Helpoin tämä on tehdä asettamalla peruna esim. puukauhan päälle, jolloin veitsi ei vahingossakaan pääse leikkaamaan perunaa kokonaan halki.

Aseta perunat voideltuun uunivuokaan. Penslaa perunat noin puolella voiseoksesta. Suolaa ja pippuroi ja paista 225 asteessa 25 minuuttia. 

Penslaa perunat uudestaan jäljellejääneellä (ja vuoan pohjalle valuneella) voiseoksella, työnnä väleihin rosmariininlehtiä ja ripottele niiden päälle korppujauho. Nyt perunan "haitarit" ovat alkaneet jo avautua, mutta mikäli eivät, voi niitä rakoja vähän avata veitsenkärjellä.

Paista koosta riippuen vielä toiset 25 - 35 minuuttia, kunnes perunat ovat läpeensä kypsiä ja pehmeitä. Tarjoile vaikka pihvin tai kalan kaverina. 

Näitä on helppo myös varioida omien mielitekojen mukaan. 

Korppujauhon voisi korvata osittain tai kokonaan vaikka parmesaanilla tai siihen voisi yhdistää rapeita pekonimuruja (aaah). Kalan kanssa korppujauhoihin voisi puolestaan yhdistää vaikka persiljaa, chilirouhetta ja/tai hienoksiraastettua sitruunankuorta.

Joko Hasselbackan peruna on teille tuttu lisuke? Miten te sen tuunaisitte?

________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla vaatii vain muutaman raaka-aineen, mutta kelpaa vähän hienommallekin aterialle!

* * * 

Länsinaapurin lihapadoista nautiskelun jälkeen koitti arki ja oli taas aika palata omaan keittiöön. Motivaatio oli nolla ja (reissun gastro-orgioiden jälkeen) niin oli kyllä pankkitilin saldokin.

Tilannetta ei parantanut sekään, että siinä vaiheessa kun sydänsuruiltani sain ruoan vihdoin pysymään sisälläni, olin suosiolla ulkoistanut koko muonituspuolen ja wolttasin hengenpitimikseni tarvittavat ateriat suoraan sängynpohjalle. 

Ruokabloggarin elämän nurja puoli osa 143.

Kun lopulta päätin edes yrittää ryhdistäytyä, tuntui ettei kädessä pysy kauha eikä kamera. Kovin on katoavaista tuo mainen kunnia.

Onneksi halvalla ja helpollakin saa hyvää aikaiseksi, kuten tämä ihanan kuohkea kermainen karamelisoitu sipulikeitto osoittaa. Kolme jääkaapista löytynyttä raaka-ainetta, ei siihen muuta vaadita. 

Koko komeuden kruunasi kattilaan viime hetken inspiraation myötä kattilaan päätynyt Ruotsintuliainen: tuubillinen kastanjatahnaa, jota olen tosin nähnyt muutamalla eurolla myytävän ihan tuossa lähi-Alepassakin. 

Jos sitä ei kuitenkaan satu kotona (tai kaupassa) pyörimään, voi sen jättää poiskin, joskin se antaa keitolle ihanasti makeutta ja täyteläisyyttä. Hitunen ruskeaa sokeria (tai kenties lusikallinen maapähkinävoita?) pyöristäisi makuja myös. 

Sipulia halvempaa ja kiitollisempaa raaka-ainetta saa hakea. Kilo maksaa alle euron, mutta tunnin karamelisointi antaa sille niin ihanaa syvyyttä, ettei paremmasta väliä. Tämän kehtaisi kattaa alkuruoaksi vaikka vähän paremmallekin aterialle!

Kolmelle - neljälle

Kermainen karamelisoitu sipulikeitto kastanjatahnalla:

reilu 1 kg sipulia 

2 rkl voita (tai öljyä)

1/2 rkl balsamicoa

3 rkl tuoretta timjamia (tai 1,5 rkl kuivattua)

7,5 dl kasvislientä

1 tuubi (78 g) kastanjatahnaa (crème de marrons)

3/4 tl suolaa

3/4 tl mustapippuria

2 dl kuohukermaa, löysäksi vaahdoksi vatkattuna (tai vegaanivastinetta, esim. soijakermaa)

tarjoiluun:

tuoretta timjamia, paahdettua sipulirouhetta (gluteenittomaan tarpeeseen käytä gluteenitonta (esim. Sallinen tai korvaa paahdetuilla ja kevyesti suolatuilla siemenillä)

Kuori sipulit, poista kanta ja siivulta ohuelti.

Kuumenna voi isossa kasarissa tai pannussa ja lisää sitten sipulit. Anna karamelisoitua keskilämmöllä noin tunnin ajan, sekoittaen noin kymmenen minuutin välein ja tarkistaen, ettei lämpö ole liian kovalla ja että nestettä on vielä tarpeeksi eikä sipuli pala pohjaan. 

Jos näyttää, että näin alkaa käydä, laske lämpöä ja lisää tilkka kasvislientä ja sekoita.

Kun sipulit ovat karamelisoituneet pehmeiksi ja kauniin mahonginruskeiksi, lisää pataan hienonnettu timjami ja balsamico ja sekoita tasaiseksi. 

Soseuta sipulit kasvisliemen ja (mikäli käytät) kastanjatahnan kanssa. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. 

Kääntele joukkoon löysästi vatkattu kerma ja tarjoile. 

PS. Jos intoudut tekemään soppaa itsekin, käy ihmeessä heittämässä arvio tuohon kommentteihin!

PPS. Ehdotuksia napakammasta nimestä otetaan myös innolla vastaan - nykyinen nimihirviö kun laukaisee migreenin jo sitä katsomalla...

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla (vegaani, kosher) - Kissabloggarin perintöresepti

For English please see here

* * * 

Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla on joulupöydän kestosuosikkeja ja syystä!

* * *

Tänäkin vuonna Kissabloggarin joulupöydässä nähdään niiden epätavanomaisempien herkkujen (tsatsiki, nigerialainen soosi ja yksi hanukkakynttelikköinen töölöläinen ruokabloggari, jota varten on pakastimeen jemmattu jo kaksi kiloa katkarapuja!) lisäksi myös niitä perinteisempiä. Niinkuin tämä mehevä piimäkakku, jonka perintöreseptin sain vihdoin omakseni minäkin.

Niin vanhaa perua tämä on, että alkuperäisessä ohjeessa mitat ilmoitetaan iloisesti kahvikupeissa ja valmis kakku paistetaan lannevaatteessa leiritulen äärellä nuija kädessä. 

(No ei sentään - jouluhuumoria! )

Mutta onneksi sittemmin on keksitty desimitat - enhän minä edes kahvikuppeja omista. Kakkuun voi käyttää rusinoiden lisäksi myös taateleita tai viikunoita. Tai niitä kaikkia, niinkuin minä tein. Koska joulu. 

Mikään kuivakakkujen suuri ystävä en normaalisti ole, mutta tätä söin viime vuonnakin ehkä noin kaksi kuusi palaa. Helppo ja nopea tämä on kuin mikä ja hei - sain juuri kuulla, että se kakkuversio, jota viime vuonna vedin kaksin käsin oli vielä vegaanikin. 

Tässä siis ohjeet molempiin!

Mehevä piimäkakku rusinoilla, taateleilla ja viikunoilla:

4,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

1,5 tl kanelia

1 tl soodaa

3 dl rusinoita/ taateleita/ viikunoita (itse käytän 1 dl kutakin)

1,5 dl tummaa siirappia

2,25 dl piimää (tai saman verran soijamaitoa + 1 rkl etikkaa)

1 kananmuna (tai 2 rkl chiasiemeniä sekoitettuna 4 rkl vettä)

150 gr voita (tai margariinia), sulatettuna

Lisäksi:

voita (tai margariinia) ja korppujauhoja kakkuvuoan voiteluun

Mikäli käytät taateleita ja/tai viikunoita, leikkaa ne pienemmäksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele käyttämäsi kuivahedelmät niiden joukkoon. 

Vatkaa siirappi, piimä ja kananmuna keskenään ja yhdistä ne kuiviin aineisiin. Sekoita lopuksi joukkoon hieman jäähtynyt voisula.

Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa uunin alatasolla (uunista riippuen) 40-50 minuuttia, kunnes kakun keskiosaan työnnetty tikku tulee kuivana ulos.

Anna jäähtyä vuoassaan, kumoa ja tarjoile. 

Tämän reseptin myötä painutaan blogissa pienelle lomalle -oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun/ hanukan ja/tai Kwanzaan aikaa teille kaikille!

Nähdään taas 27.12, jolloin palataan vielä hetkeksi Bulgarian tuliaisiin!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!