Kirsikkagazpacho on täydellinen kesäherkku! (kasvis, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Kirsikat tuovat raikasta twistiä tapasklassikko gazpachoon. Lisäksi kirsikkagazpacho on helppo ja nopea - täydellistä kesäruokaa siis!

* * * 

Kirsikat ovat saapuneet kauppoihin enkä saa niistä tarpeekseni. Väistämättä ajatukseni palaavat viime kesään; päivään, jolloin kannoin kotiin kesän ensimmäiset kirsikat ja aloin koota kuvaa, josta tulikin yksi kaikkien aikojen suosikeistani. 

Hyvä niin, sillä kyseessä oli tuolloin vielä työn alla olevan kirjani ensimmäinen kuva. 

Jännitystä, innostusta ja hermostusta täynnä naputtelin koneella blogipostauksen, jossa jaoin suuret uutiseni kanssanne. 

Onneksi innostusta ja jännitystä löytyi sitä hermostuneisuuttakin enemmän, sillä jos olisin siinä vaiheessa tiennyt, kuinka paljon työtä edessä olisi, olisin hyvinkin saattanut lamaantua lattialle makaamaan ja syömään paniikkipäissäni kaikki kirsikat sellaisinaan. 

Hyvä ettei noin päässyt kuitenkaan käymään, koska kirjaan päätyi tuon päivän seurauksena kaksi kirsikkareseptiä: tämä kirsikkagazpacho sekä helppoakin helpomman (ei jäätelökonetta, ei sekoittelua, ei vaivaa!) tuorejuustojäätelöni  kanssa tarjoilemani kirsikka-punaviinikompotti. 

Vaan ei ollut helppoa testiyleisölläkään: Kissabloggarin ja muiden tehtäväksi jäi arpoa, kumpi gazpachoistani kirjaan pääsisi: vesimelonigazpacho vai kirsikkagazpacho. 

Lopulta Kissabloggarin arvovaltaisa ääni ratkaisi. 

"Kirsikkagazpacho - ehdottomasti. Molemmat ovat ihania, mutta tämä on juuri sopivan...kummallinen!"

Kirsikkagazpachoni sai innoituksensa Malagan tapasbaarikujilta, jossa Dani Garcian, yhden alueen tunnetuimman tähtikokin versio on noussut kulttimaineeseen. 

Jos satut siis olemaan liikenteessä Malagassa päin, kannattaa ehdottomasti tsekata miehen tapasravintola KGB!

Tapaskokoisena neljälle, shottikokoisena annoksena 12:lle

Gazpacho de cerezas – kirsikkagazpacho:

500 gr kivettömiä kirsikoita (n. 700 gr kivellisiä)

1 tomaatti

½ punainen paprika

½ punasipuli

½ jalapeño

1 dl oliiviöljyä

1 rkl punaviinietikkaa (tai sherryviinietikkaa)

1 tl suolaa

Tarjoiluun: rapeaksi paahdettuja serranokinkkusiivuja ja/ tai murusteltua fetaa

Halkaise tomaatti ja poista kova kanta. Tee samoin paprikalle.

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Siivilöi tasaisen loputuloksen varmistamiseksi.

Anna maustua ja jäähtyä kylmässä ainakin muutaman tunnin ennen tarjoamista.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai etikkaa. 

Tähän reseptiin oltiin ihastuttu myös Turun Sanomissa - kurkkaa täältä, mitä muuta heillä oli sanottavanaan kirjastani. 

Ja sen kirjanhan pääset ostamaan täältä. 

Mikäli haluat omasi omistuskirjoituksella, laita sähköpostia osoitteeseen erja@andalusianauringossa.com!

Mitkä ovat teidän suosikkigazpachojanne? Ihan se perinteinen? Valkoinen alkuperäisversio Ajo Blanco? Vesimeloninen kesäherkkuni? Vai viilentävä kurkkugazpachoni?

Vai onko teillä vinkata joku muu tuttavuus jonka haluaisitte jakaa??

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

           

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Lahmacun- turkkilainen pizza (kosher, gluteeniton)

For English please see here

* * * 

Pizzan turkkilaisserkku lahmacun kuljettaa fiilikset välittömästi Istanbuliin. Ah, miten hyvää!

* * * 

Sanotaan se nyt ihan ääneen: Turkki on aika paska maa. No mutta onhan se. 

Se on kumma juttu, miten kurdien vaino, naisiin kohdistuva väkivalta ja kunniamurhat eivät paikkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puutteen kaltaisia; melko huomattavia aukkoja ilmeisesti kenenkään muun kuin Erdoganin silmissä. Kansanmurhankieltäjät tosin harvoin niitä lystikkäimpiä tyyppejä ovatkaan. 

Ihmeellinen Istanbul on kuitenkin yksi suosikkikaupungeistani maailmassa. 

Jokusen vuoden takaisen Turkinturneeni lämpimimmät muistot liittyvätkin (ei lainkaan yllättäen) ruokaan. Yhdeksi suurista suosikeistani nousivat Istanbulin suuren basaarin sivukujilla suoraan kojusta nautitut, vain vajaan euron maksaneet lahmacun- lättyset.

Eikä ihmekään - kuuluuhan se ruokavalioni perustan muodostavaan pizzaperheeseen. 

Lihan (lahm) ja taikinapohjan (ajin) yhdistävä lahmacun (äännetään lahmadzun) tunnetaan alueesta riippuen myös joko turkkilaisena tai armenialaisena pizzana. Siihen onkin helppo rakastua. 

Olen sittemmin metsästänyt sitä aina tilaisuuden tullen ja varsin kelpoa lahmacunia löytynyt mm. Lontoosta. 

Suomessa tämä on vähän tuntemattomampi suuruus. Pakasteena tätä saa Hauler Oriental Marketista. Hella & Herkku-puodin Anna puolestaan vinkkasi, että (kuulemma vähän vaisuksi jäänyt) versio tästä on otettu myös Helsingin keskustan Pizza Servicen listalle. 

Niin lahmacunin pohja kuin täyte on ohut - pohjan ei siis tarvitse pizzan lailla pullistella eikä täytteiden kuulukaan muodostaa valtavaa kekoa pohjan päälle. 

Lampaan jauhelihan voi huoletta korvata myös naudalla, ja kiireessä oiva oikotie pohjaan ovat myös isot, pehmeät vehnätortillat tai ohuet rieskat.

Halutessaan taikinan voisi leipoa myös pieniksi; niin kevään ja kesän juhlapöytiin kuin piknikillekin sopiviksi annoskokoisiksi minilahmacuneiksi, jolloin taikinasta tulee (koosta riippuen) 24-28 kappaletta. 

Perinteisesti lahmacunit tarjoillaan sitruunalohkojen, tuoreiden yrttien ja yksinkertaisen kurkku-tomaattisalaatin kera (tähän hyvä on blogista löytyvä israelilainen salaatti!)

6 kpl

Lahmacun - turkkilainen pizza:

Pohja:

3 3/4 tl kuivahiiva

2 1/4 tl sokeria

2 1/4 dl lämmintä vettä

2 1/4 rkl öljyä

5-6 dl (00-pizza)jauhoja (tai tarvittaessa gluteenitonta vastinetta)

3/4 tl suolaa

Täyte:

400 gr (lampaan) jauhelihaa
1 iso sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 iso (pihvi)tomaatti tai 2 pienempää
1 iso vihreä paprika
1 1/2 dl hienonnettua persiljaa
3/4 dl hienonnettua (vahvaa) minttua
2 rkl tomaattipyrettä
3/4 tl jauhettua juustokuminaa
3/4 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
3/4 tl paprikaa
1/4 tl cayennepippuria
3/4 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria

lisäksi: chilihiutaleita

tarjoiluun: loput yrteistä, sitruunalohkoja

Yhdistä kuivahiiva, vesi sekä sokeri ja jätä peitettynä sivuun viideksi minuutiksi. 

Lisää seokseen sitten öljy, jauho sekä viimeisen jauhodesin mukana suola. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi, sivele pintaan hieman öljyä ja jätä peitettynä lämpimään paikkaan kohoamaan tunniksi. Tee tällä välin täyte.

Laita myös uuni tässä vaiheessa lämpiämään 250 asteeseen. Mikäli sinulla on pizzakivi, jätä se uuniin tässä vaiheessa. Jos ei, tee sama uunipellille.

Hienonna sipuli mahdollisimman hienoksi. Helpoiten tämä käy tehosekoittimessa, mutta silloin siitä jäävä neste kannattaa valuttaa pois. 

Halkaise tomaatti ja poista siitä kova ydin. Hienonna mahdollisimman pieneksi. Tee sama myös paprikalle. 

Yhdistä kaikki täytteen ainekset chilihiutaleita lukuunottamatta ja vaivaa tasaiseksi (täyte on tässä vaiheessa aika löysää, mutta se vain helpottaa sen levittämistä pohjille). 

Anna täytteen maustua jääkaapissa kunnes pohjataikina on kohonnut kaksinkertaiseksi. 

Vaivaa taikina sitten tasaiseksi (jauhoja ei pitäisi enää lisää tarvita) ja jaa kuuteen osaan. Kaulitse ohuenohuiksi pohjiksi. Helpointa on kun tämän tekee leivinpaperin päällä, josta se on kätevä kumota suoraan kuumalle pellille.

Levitä muutama ruokalusikallinen täytettä per pohja ja taputtele se sitten tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle chilihiutaleita ja paista 7-8 minuuttia, kunnes reunat ovat vähän ruskistuneet ja täyte on kypsää.

Jos haluat lahmacunien pysyvän pehmeinä, peitä leivinpaperilla ja sitten vielä keittiöpyyhkeellä. 

Tarjoa loppujen yrttien ja sitruunalorauksen kera. 

PS. Jos lahmacun puhuttelee teidänkin makunystyröitänne, ei kannata myöskään unohtaa blogista löytyvää toista Turkin vastinetta pizzalle: pideä. 

Ja hei, jos teillä on jo hankittuna tuo keväällä ilmestynyt kirjani, löytyy sieltä vielä lisääkin samanhenkisiä herkkuja: sfiha, musakhan sekä manakish za'atar.

Onko teillä ollut jo mahdollisuus maistaa lahmacunia? Veikö se teidänkin sydämenne?

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Välimerellinen paprikainen kanakeitto (gluteeniton, kosher, vegaani)

For English please see here

* * *

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista mutta kevyttä ja täynnä Välimeren aurinkoisia makuja!

* * *

Pyryttää ja tuivertaa jotem tekisi mieli jotain lohdullista ja lämmittävää?

Kevään häämöttäessä nurkan takana pitäisi kuitenkin edes vähän keventää?

Ajatukset halajavat Välimeren aurinkoon, mutta lomaan on vielä aikaa niin, että hirvittää ajatellakaan?

Pöydän ääreen on istuutumassa niin gluteenittomia, kosheria pitäviä kuin vegaanejakin ja tarvisi löytää resepti, joka kävisi ihan kaikille?

Hengitä syvään ja rentoudu, koska tässä se on - resepti joka ratkaisee ihan kaikki edellä mainitut ongelmat! 

Tämä välimerellinen paprikainen kanakeitto on lohdullista ja täyttävää, mutta kevyttä ja terveellistä. Sen täyteläisyyden salaisuus ei nimittäin piile kermassa, vaan soseutetuissa kikherneissä.

Keitto itsessään on niin kosheria kuin gluteenitonta, mutta saa siitä helposti vegaaninkin. 

Kanan voi halutessaan korvata soijasuikaleilla, jolloin tarvittava määrä (kuivapaino) on 125 gr. 

Mikäli soijakaan ei ruokavalioon sovi, lisää soppaan silloin (isoja valkoisia) papuja. 

3-4 hengelle

Välimerellinen paprikainen kanakeitto:

3 isoa paprikaa

1 tlk kikherneitä, valutettuna

7,5 dl kana (tai kasvis)lientä

2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 punasipuli, ohuelti siivutettuna

1 ½ tl savupaprikaa eli pimentónia (tai tavallista paprikaa)

1 ½ tl suolaa

1 ½ tl mustapippuria

400 gr kanaa (korvattavissa tarvittaessa esim. soijasuikaleilla tai vaikka isoilla valkoisilla pavuilla)

1 rkl tomaattipyrettä

1 tl sokeria

200 gr kirsikkatomaatteja, halkaistuna

½ dl punaviinietikkaa

½ puskaa persiljaa (tai basilikaa), hienonnettuna

paistamiseen: öljyä

tarjoiluun: loput käyttämistäsi yrteistä

Aloita paahtamalla paprikat grillivastuksen alla, kunnes niiden kuori mustuu ja alkaa kuplia. Anna jäähtyä peitettynä, kunnes niitä kestää käsitellä. Kuori (se lähtee helposti irti vetämällä) ja mittaa kaksi paprikaa tehosekoittimeen valutettujen kikherneiden ja kanaliemen kanssa (jätä muutama kikherne tarjoilua varten). Soseuta.

Siivuta kolmas paprika tarjoilua varten. Halutessasi tähän voi käyttää myös kaupassa purkeissa myytäviä valmiiksi paahdettuja paprikoita.

Kuumenna muutama rkl öljyä pinnoitetussa kattilassa ja kuullota sipulia ja valkosipulia keskilämmöllä, kunnes sipuli pehmenee. Lisää savupaprika ja jatka kuullottamista vielä muutama minuutti.

Kuutioi kana muutaman sentin paloiksi ja lisää kattilaan. Ruskista ja mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää tomaattipyre ja sokeri sekä kikherne-kanaliemiseos. Sekoita tasaiseksi ja lisää kirsikkatomaatit sekä paprikasuikaleet. Anna porista keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.

Mausta punaviinietikalla ja yrteillä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria. Annostele tarjoilukulhoihin, ripottele päälle loput yrteistä ja tarjoile. 

Poltteleeko sielläkin kaipuu aurinkoon? Mikä matkakohde vetäisi teitä nyt ihan erityisesti puoleensa?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Lyutenitsa - bulgarialainen paprika-munakoiso-tomaattitahna (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Lyutenitsa on Bulgarian suosituin perinneherkku. Kaiken lisäksi tämä herkullinen ja monikäyttöinen paprika-munakoiso-tomaattitahna on gluteeniton ja vegaanikin!

* * * 

Patatnikin kaltaisten paikallisten erikoisuuksien lisäksi Bulgariasta löytyy Bob Chorban eli papukeiton kaltaisia koko maan rakastamia perinneherkkuja. Se ihan ehdoton koko kansan ykkössuosikki on kuitenkin lyutenitsa, bulgarialainen paahdetusta paprikasta, tomaatista ja munakoisosta tehty tahna. Sitä löytyy alkuruokapöydästä, sitä levitetään leivän päälle välipalaksi ja sitä tarjotaan niin lihan kuin kanankin lisäkkeeenä.

Bulgarialaisissa kodeissa nähdään loppukesästä yhä mittavia operaatioita, joissa tätä keitellään kesän sadosta talven varalle purkkitolkulla. 

Koska tähän menee hieman aikaa, tehdään tätä yleensä kerralla isompi määrä. Olen valehtelematta nähnyt reseptejä, joiden raaka-ainelistat alkavat viidellätoista kilolla paprikaa. 

Yhden hengen töölöläisyksiössä moinen urakka söisi kuitenkin turhaan niin säilytystilaa, keittiön kapasiteettia kuin emännän hermojakin, joten tässä pienempi; noin 6 dl valmista lyutenitsaa tuottava reseptini. 

Lyut tarkoittaa bulgarian kielellä tulista, mutta ei tämä sitä yleensä ole. Variaatioita on tosin ihan niin monta kuin on kokkia. Perinteisesti lyutenitsa sisältää (paahdettua) paprikaa, munakoisoa, tomaattia, sipulia ja valkosipulia, mutta Makedonian suunnalla tähän käytetään usein myös porkkanaa. 

Lyutenitsan teollisen valmistuksen alkaessa 1950 sääti Bulgarian keskushallinto standardin, jonka mukaan se sai sisältää vain paprika- ja tomaattitahnaa, sipulia, suolaa, sokeria ja öljyä. Mutta väärässähän valtio oli monesta muustakin asiasta - munakoiso esimerkiksi tuo tähän niin ihanaa täyteläisyyttä ja makeutta että en jättäisi sitä pois mistään hinnasta. 

Sukulaisia tältä löytyy ympäri Balkania: tekin olette ehkä tutustuneet ainakin ajvariin? Kaukaisempa sukulaisia löytyy myös Lähi-idästä (muhammara) ja Espanjasta (romesco).

Lyutenitsa - bulgarialainen paprika-munakoiso-tomaattitahna:

1 iso munakoiso (450 gr)
4 isoa paprikaa (itse käytin 2 keltaista ja 2 punaista) , yht. 1 kg
1/2 kg tomaatteja
2 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 sipuli, hienonnettuna
1/2 - 1 iso punainen chili
1/2 dl öljyä
3/4 tl juustokuminaa
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria

Pistele munakoiso esim. hammastikulla. Paahda sitä foliolla vuoratun uunipellin päällä uunissa grillivastuksen alla puolisen tuntia. Lisää uunipellille sitten halkaistut paprikat ja jatka paahtamista vielä parikymmentä minuuttia, kunnes paprikoiden kuori on mustunut ja kuplii. 

Nosta vihannekset uunista ja anna jäähtyä peitettynä, kunnes niitä voi käsitellä. Irrota paprikoiden kuori vetämällä. Halkaise munakoiso ja lusikoi sisältö tehosekoittimeen yhdessä paprikan kanssa. Surauta soseeksi (sen ei tarvitse olla ihan tasaista).

Kalttaa tomaatit tekemällä niiden kantaan ristiviilto ja upottamala ne kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Nosta ne pois vedestä reikäkauhalla, anna hieman jäähtyä ja vedä kuori irti. Halkaise, poista kova kanta ja hienonna veitsellä. 

Mittaa kaikki ainekset öljyä ja mausteita lukuunottamatta kattilaan. Anna porista keskilämmöllä kunnes neste on liki kokonana haihtunut ja seos on paksuuntunut (40-50 minuuttia). 

Sekoita joukkoon öljy ja mausteet ja jatka keittämistä sekoittaen vielä viitisen minuuttia. Tarkista maku ja säädä maku kohdilleen lisäämällä makusi mukaan joko pippuria, suolaa ja/tai sokeria. 

Anna jäähtyä ja purkita. Valmis lyutenitsa säilyy jääkaapissa joitain päiviä (toki sen voi myös pakastaa).

Tai, mikäli teet kerralla isomman satsin, voit varmistaa lyutenitsan säilyvyyden umpioimalla purkit. Tällä tavoin se säilyy vaikka vuodenkin. 

Umpiointi:

Annostele lyutenitsa pestyihin ja kuivattuihin purkkeihin piripintaan (ilma kun on kaikkien säilömisprojektien pahin vihollinen). Kierrä kannet kiinni. Aseta suljetut purkit isoon kattilaan niin, etteivät ne koske toisiinsa. 

Kaada päälle vettä niin, että se peittää purkit viiden sentin verran. Keitä purkkeja 25 minuuttia siitä lähtien kun vesi alkaa kiehua. Nosta varoen vedestä ja anna jäähtyä.

Tarkista, että kaikkien purkkien keskiosa on naksahtanut alas.

Onko lyutenitsa muuten kenellekään muulle tuttua? Ja joko olette ehtineet testaamaan muita Bulgarian tuliaisia niinkuin patatnikia tai Bob Chorbaa?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Viilennystä helteeseen - vesimelonigazpacho

For English please see here

* * * 

Raikas gazpacho viilentää kesähelteillä - tämän kesän kuumin versio tehdäänkin vesimelonista!

* * * 

Myönnän sen heti alkuunsa - olen suorastaan säälittävän huono syömään kasviksia ja hedelmiä. Elleivät ne sitten ole uppopaistettuja. Tai kääritty pekoniin. Jälkimmäistä metodia tapahtuu tosin etenkin hedelmien kohdalla valitettavan harvoin. 

Reissujemme hotelliaamiaisilla saan tästä säännöllisen muistutuksen Kissabloggarin lappaessa lautastaan täyteen kaikkea tuoretta ja vihreää minun jonottaessani kolmatta santsikierrosta pekonia. Mutta miettikää nyt itsekin: eiväthän ne herätä samanlaisia intohimoja ja ylitsepääsemättömiä mielihaluja kuin vaikka pizza. Tai se pekoni. 

Ei kukaan ole valmis järsimään irti vaikka omaa käsivarttaan saadakseen porkkanaa. Ei kukaan havahdu aamuneljältä siihen, että nyt on saatava kurkkakaalia. Ei Alepa näe lauantaiaamuisin väentungosta hamstraamassa tomaatteja. 

Yksi poikkeus tähänkin tosin omalla kohdallani on: vesimeloni. Siitä en saa tarpeekseni ja siihen tulee näin kesäisin ihan oikeasti himo. Jopa siinä määrin, ettei ole tullut mieleenkään sotkea siihen pekonia. 

Viime aikoina helteet ovat hellineet Suomea, mikä on ollut enemmän kuin tervetullutta, sillä tänä kesänä joudun muiden kiireiden vuoksi hylkäämään haaveet reissaamisesta. Ja helteethän suorastaan huutavat seurakseen ihanan viilentävää ja raikasta gazpachoa. Aikaisemmin blogissa on nähty niin tavanomainen tomaattipohjainen keitto, kurkkuversio, sen Andalusian sukulainen salmorejo sekä valkoinen versio nimeltään ajo blanco. Nyt on vuorossa vesimeloni. Joka on muuten näistä ehkä se kaikkein paras. 

Uutta ulottuvuutta niin tähän kuin muihinkin gazpachoihin saa muuten grillaamalla/ paahtamalla raaka-aineet ennen soseuttamista!

Tapas-annoksena neljälle, shottikokoisena annoksena n. 12:lle

Vesimelonigazpacho:

1 kg vesimelonikuutioita (suunnilleen 1 minivesimeloni)

2 tomaattia

1/2 kurkku

1/2 punainen paprika

1/2 pieni punasipuli

1 jalapeño

3/4 dl öljyä

2 rkl punaviinietikkaa

1,5 tl suolaa

iso korianteripuska

tarjoiluun: öljyä, korianteria, loput kasvikset pieniksi kuutioituna 

Kuutioi kasvikset (poista tomaatista kova kanta) ja hienonna ylimääräiset pieniksi kuutioiksi tarjoilua varten. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Anna jäähtyä  ja maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan tai vaikka seuraavaan päivään. 

Tarkista maku ennen tarjoilua ja säädä tarvittaessa kohdilleen lisäämällä suolaa tai viinietikkaa. Tarjoile öljylorauksen ja pieniksi kuutioitujen kasvisten kanssa. 

PS. Vesimelonigazpachosta on innostuttu myös Lakeuksien Ladyn Nannan Kaikki Äitini Reseptit- blogissa!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!