Kirsikkagazpacho on täydellinen kesäherkku! (kasvis, gluteeniton, kosher)

For English please see here

* * * 

Kirsikat tuovat raikasta twistiä tapasklassikko gazpachoon. Lisäksi kirsikkagazpacho on helppo ja nopea - täydellistä kesäruokaa siis!

* * * 

Kirsikat ovat saapuneet kauppoihin enkä saa niistä tarpeekseni. Väistämättä ajatukseni palaavat viime kesään; päivään, jolloin kannoin kotiin kesän ensimmäiset kirsikat ja aloin koota kuvaa, josta tulikin yksi kaikkien aikojen suosikeistani. 

Hyvä niin, sillä kyseessä oli tuolloin vielä työn alla olevan kirjani ensimmäinen kuva. 

Jännitystä, innostusta ja hermostusta täynnä naputtelin koneella blogipostauksen, jossa jaoin suuret uutiseni kanssanne. 

Onneksi innostusta ja jännitystä löytyi sitä hermostuneisuuttakin enemmän, sillä jos olisin siinä vaiheessa tiennyt, kuinka paljon työtä edessä olisi, olisin hyvinkin saattanut lamaantua lattialle makaamaan ja syömään paniikkipäissäni kaikki kirsikat sellaisinaan. 

Hyvä ettei noin päässyt kuitenkaan käymään, koska kirjaan päätyi tuon päivän seurauksena kaksi kirsikkareseptiä: tämä kirsikkagazpacho sekä helppoakin helpomman (ei jäätelökonetta, ei sekoittelua, ei vaivaa!) tuorejuustojäätelöni  kanssa tarjoilemani kirsikka-punaviinikompotti. 

Vaan ei ollut helppoa testiyleisölläkään: Kissabloggarin ja muiden tehtäväksi jäi arpoa, kumpi gazpachoistani kirjaan pääsisi: vesimelonigazpacho vai kirsikkagazpacho. 

Lopulta Kissabloggarin arvovaltaisa ääni ratkaisi. 

"Kirsikkagazpacho - ehdottomasti. Molemmat ovat ihania, mutta tämä on juuri sopivan...kummallinen!"

Kirsikkagazpachoni sai innoituksensa Malagan tapasbaarikujilta, jossa Dani Garcian, yhden alueen tunnetuimman tähtikokin versio on noussut kulttimaineeseen. 

Jos satut siis olemaan liikenteessä Malagassa päin, kannattaa ehdottomasti tsekata miehen tapasravintola KGB!

Tapaskokoisena neljälle, shottikokoisena annoksena 12:lle

Gazpacho de cerezas – kirsikkagazpacho:

500 gr kivettömiä kirsikoita (n. 700 gr kivellisiä)

1 tomaatti

½ punainen paprika

½ punasipuli

½ jalapeño

1 dl oliiviöljyä

1 rkl punaviinietikkaa (tai sherryviinietikkaa)

1 tl suolaa

Tarjoiluun: rapeaksi paahdettuja serranokinkkusiivuja ja/ tai murusteltua fetaa

Halkaise tomaatti ja poista kova kanta. Tee samoin paprikalle.

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Siivilöi tasaisen loputuloksen varmistamiseksi.

Anna maustua ja jäähtyä kylmässä ainakin muutaman tunnin ennen tarjoamista.

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai etikkaa. 

Tähän reseptiin oltiin ihastuttu myös Turun Sanomissa - kurkkaa täältä, mitä muuta heillä oli sanottavanaan kirjastani. 

Ja sen kirjanhan pääset ostamaan täältä. 

Mikäli haluat omasi omistuskirjoituksella, laita sähköpostia osoitteeseen erja@andalusianauringossa.com!

Mitkä ovat teidän suosikkigazpachojanne? Ihan se perinteinen? Valkoinen alkuperäisversio Ajo Blanco? Vesimeloninen kesäherkkuni? Vai viilentävä kurkkugazpachoni?

Vai onko teillä vinkata joku muu tuttavuus jonka haluaisitte jakaa??

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

           

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Berenjenas Fritas - uppopaistetut andalusialaiset munakoisot (vegaani, gluteeniton, kosher )

For English please see here

* * * 

Berenjenas Fritas eli uppopaistettu munakoiso on helppo, nopea, gluteeniton ja vegaanillekin sopiva herkku, joka  tuo Andalusian tapasbaarit hetkessä kotikeittiöösi!

* * * 

Ilmojen vaihdellessa räntäsateesta rakeisiin ja sadekuuroista shortsikeleihin, karkaavat ajatukseni Andalusian aurinkoon. Useat teistä tulevat todennäköisesti karkaamaan sinne ihan oikeastikin, eikä ihme. 

Miettikää nyt: loputonta auringonpaistetta, kiireetöntä maleksimista merentuoksuisilla rantabulevardeilla ja varjoisilla tapasbaarikujilla tuntikausia kestäväksi venähtäviä lounaita.

Ilmassa leijuvaa grillatun lihan ja äyriästen tuoksua, täpötäysien terassien lomassa puikkelehtivia tarjoilijoita ja kiikkeriin pikkupöytiin lennähtäviä, toinen toistaan houkuttelevampia annoksia. 

Vielä yksi merkitsevä tyhjiä laseja osoittava ele ja lasi täyttyy taas viilentävästä viinistä. 

Auringon lämpö hehkuu iholla vielä pitkälle iltaan - aivan kuin osa siitä saisi sielunkin hohkaamaan. 

Kyllä siinä kuulkaa ihmisen sielu lepää. Eikä ole hallituskiriiseistä tai talvirenkaiden käyttöönotosta tietoakaan!

Sitä luulisi, että moisissa helteissä uppopaistaminen olisi viimeinen asia, joka ihmisellä tulisi mieleen. Mutta silloin ihminen olisi niin kovin väärässä. Uppopaistamisesta kun Andalusiassa, etenkin Malagan ympäristössä tykätään - ihan locona.

Yksi kummallisimmista tapasklassikoista ovat nämä uppopaistetut munakoisot, jotka voi halutessaan leikata joko kiekoiksi tai näissä kuvissä näkyvän kaltaisiksi pötköiksi.

Munakoisosta on muuten siitäkin kiittäminen arabivalloittajia, jotka sen aikanaan alueelle toivat.

Riisijauho antaa taikinalle entistä enemmän rapeutta, mutta sen sijaan voi toki käyttää tavallista vehnäjauhoakin.

Neljälle

Berenjenas Fritas - andalusialaiset uppopaistetut munakoisot

1 iso munakoiso (400 g)

suolaa

Frityyritaikina:

2 ¾ dl riisijauhoja

2 ½ dl vettä

Uppopaistamiseen:

öljyä

Tarjoiluun:

miel de caña -ruokohunajaa, vaahterasiirappia tai tavallista tummaa siirappia

Leikkaa munakoiso pitkittäin reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nämä puolestaan poikittain saman paksuisiksi, ranskalaisia perunoita muistuttaviksi tangoiksi. Ripottele päälle suolaa ja aseta siivilään itkemään noin puoleksi tunniksi.

Kuivaa munakoisotankojen pinta. Teet sen helpoiten latomalla ne puhtaalle, kuivalle keittiöpyyhkeelle ja painelemalla päällä kevyesti toisella keittiöpyyhkeellä.

Sekoita frityyritaikinan ainekset keskenään paksuksi seokseksi ja kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa 180-asteiseksi. 

Upota munakoisotangot öljyyn muutamassa erässä. Valuta ylimääräinen taikina ja paista tankoja kuumassa öljyssä, kunnes niiden pinta on rapeutunut ja alkaa vähän saada väriä. Sekoita frityyritaikina tasaiseksi aina ennen uutta munakoisoerää.

Valuta paistettuja munakoisoja hetki talouspaperilla ja tarjoile ruokohunaja- tai siirappilorauksen kanssa.

PS. Tämä kirjastanikin löytyvä resepti oli mennyt kokeiluun myös Haarukkavatkain - blogissa!

Ovatko Berenjas Fritas eli uppopaistetut munakoisot jo teillekin tuttu tapasherkku? Onko kellään tullut vielä tehtyä näitä itse?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Ajo Blanco - valkoinen gazpacho (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Valkoinen gazpacho on gazpachoista se alkuperäinen. Ihanan  raikas, kesähelteillä viilentävä  tuttavuus!

* * * 

Gazpachon ja salmorejon lisäksi löytyy Espanjasta vielä kolmaskin kylmänä tarjoiltava keitto: ajo blanco, joka tunnetaan myös valkoisena gazpachona. 

Nuo kylmät keitot ovat ihanan raikkaita ja paikallaan etenkin loppukesästä, kun Andalusian yli pyyhkivät Afrikasta kantautuvat tuulet, joiden ansiosta lämpötila nousee yli neljäänkymmeneen. 

Ilma on kuiva ja kuuma - vielä keskellä yötäkin tuuli puhaltaa sellaisella intensiteetillä, että on kuin hiustenkuivaajassa kävelisi. 

Oma uima-allas on siis kaikkea muuta kuin ylellisyys - se on suorastaan ihmisoikeuskysymys!

Ajonkin raaka-aineet ovat varsin yksinkertaiset: leipää, vettä, valkosipulia ja manteleita. 

Joissain ohjeissa (kuten omassani) käytetään lisäksi viinirypäleitä, jotka raikastavat hapokkuudellaan keittoa enemmän kuin kurkku, toinen yleisesti käytetty raaka-aine. 

Myös vihreä omena toisi tähän kivaa kirpakkuutta ja happamuutta, mutta sitä käyttäessä joutuu nesteen määrää lisäämään. 

Perinteisesti tähänkin käytetään tuota paikallista sherryviinietikkaa, mutta tähän yhteyteen valkoviinietikka sopii mielestäni paremmin. Myös omenaviinietikka toimisi.

Tämä valkoinen versio on itse asiassa se ihan alkuperäinen gazpacho- se tunnetumpi punainen versio kun sai syntynsä vasta conquistadorien tuodessa tomaatin Espanjaan 1500-luvulla. 

Joidenkin teorioiden mukaan tämä on ihan "jo muinaiset roomalaiset"- osastoa ja keiton kerrotaan olevan jäänne roomalaisten tavasta kastaa leipää öljyyn. 

Toisten teorioiden mukaan tämänkin juuret ovat maurilaisajalla ja arabikeittiöiden leipäpohjaisissa sopissa. 

Mene ja tiedä - mutta minä pidän tästä jopa enemmän kuin siitä punaisesta gazpachosta.

neljälle

Ajo Blanco -valkoinen gazpacho

200 g manteleita, yön yli liotettuna (säästä liemi)

3 valkosipulinkynttä

100 g leipää ilman kuoria (noin puolikkaan ranskanleivän sisusta), tarvittaessa gluteenitonta

1 dl oliiviöljyä

1/2 dl valkoviinietikkaa (tai omena- tai sherryviinietikkaa)

225 g vihreitä, siemenettömiä rypäleitä

5 dl manteleiden liotusvettä

1/2 tl suolaa

Tarjoiluun: oliiviöljyä, paahdettuja mantelilastuja, viinirypälelohkoja, ruohosipulia

Valuta mantelit liotusvedestään. Säästä vesi ja käytä sitä keiton ohentamiseen.

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi.

Siivilöi, tarkista maku ja lisää tarvittaessa joko suolaa ja/tai etikkaa. Anna jäähtyä muutama tunti ennen tarjoilua.

Tähän kirjastani peräisin olevaan reseptiin on muuten ihastuttu myös Iltasanomien ja Helsingin Sanomien kirja-arvosteluissa!

Dios mio - enpä olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut näkeväni nimeäni noin säännöllisesti ihan valtakunnan ykkösmedioissa...!

PS. Kirjasta löytyy myös resepti kirsikkagazpachoon (!), blogissa taas jo nähdyt gazpachoreseptit löydät alta. 

- gazpacho
- vesimelonigazpacho
- kurkkugazpacho

Onko ajo blanco eli valkoinen gazpacho teille jo tuttu? Vai onko teillä joku toinen suosikki?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Perunasta on moneen - edulliset perunareseptit ympäri maailman (gluteeniton, vegaani, kosher)

For English please see here

* * * 

Vaatimattomasta perunasta on moneen: se on hyvää, halpaa, ja gluteenitonta. Tässä edullisia perunareseptejä ympäri maailman!

* * * 

"Peruna on pyöreä, peruna on soikea, peruna on ruokaa ihan oikeaa", rallateltiin jo muutaman minua edeltäneenkin sukupolven tuntemassa lastenlaulussa. 

Viime aikojen kokkailut ovat taas havahduttaneet siihen, miten uskomattoman monipuolinen tuo mukula onkaan. Etelä-Amerikan Perusta muualle maailmaan tiensä löytänyt peruna ei tosin ollut välitön hitti - Euroopassa sen ajateltiin kelpaavan lähinnä sikojen ruoaksi. 

Tuo sitkeä ja jopa meidän oloissamme menestyvä kasvis voitti kuitenkin kansan puolelleen ja vielä 1950-luvulla suomalaisten vuosikulutus oli liki 190 kiloa vuodessa. Niin ruokavalion monipuolistumisen kuin karppauksen herättämän hiilihydraattihysterian myötä tuossa on tapahtunut melkoinen notkahdus: nyt se on alle kolmanneksen. 

Kotimainen peruna on silti oodinsa ansainnut: se on hyvää ja halpaa, ekologista ja itse asiassa monen lempiruokani tähtiraaka-aine!

Niinkuin vaikka itkettävän hyvän perunamuusin - tuon lohturuoista lohdullisimman. 

Kunnon pottumuusi aateloi myös Poropaimenen piiraan.

Tästä on blogissa varioitu myös niin englantilaista paimenen piirasta eli Shepherd's pieta...

Kuin brittianopin hurmannutta vähän parempaa kalapiirastakin.

Eikä brittien rakastama sunnuntailounas olisi täydellistä ilman roastieseja eli täydellisiä paahdettuja perunoita.

Noiden brittiläisyys nousee muuten ihan uudelle tasolle tällä salt & vinegar-twistillä!

Vaan jos perunaa rakastetaan täällä meillä Suomessa, niin ollaan siihen hullaannuttu länsinaapurissakin. 

Hasselbackan perunat kohosivat heti julkaisunsa jälkeen yhdeksi blogin kaikkien aikojen luetuimmista resepteistä!

Ruotsista on peräisin myös tämä lohdullinen Hannan laatikko.

Tuolla ruotsalaisille niin rakkaalla kalan, perunan ja kananmunan pyhällä kolminaisuudella iloitellaan myös tässä savusilakkatahnassa....

... kuin ruotsalaisten juhlapöytien vakiovieraassa gubbrörassakin.

Ja onko klassisempaa ja ihan joka tilanteeseen käyvää ruokaa kuin Janssonin kiusaus?

Joulun alla nähtiin blogissa myös toinen, etenkin joulunaikaan ruotsalaiskalaaseihin katettava herkku: punajuuri-peruna-sillisalaatti.

Vaan käytetään sitä perunaa muuallakin, kuten nuo kulinaristiretkeni ovat osoittaneet. Kreikanreissulta kotiin kulkeutui skordalia, valkosipulinen perunadippi...

... ja Bulgarian tuliaisresepteistä löytyi puolestaan patatnik, bulgarialainen minttu-perunamunakas. 

Patatnikin sukulaisia löytyy Euroopasta myös toisesta blogista kovin tutuksi tulleesta maasta: Espanjasta. 

Tortilla Española, por favor!

Espanjasta  - Venäjälle viittaavasta nimestään huolimatta! - on myös kotoisin tämä; yksi suosikkiperunasalaateista Ensalada Rusa. 

Ja löytyy blogista saksalainenkin perunasalaatti. 

Pekonilla! Jawohl!

Peruna antaa salaateille ihanaa ruokaisuutta ja niinpä sitä on niihin käytetty meillä paljon. Kuten tähän ranskalaisklassikkoon Nizzan salaattiin...

... ja tähän; jokaiseen erikoisruokavalioonkin soveltuvaan pikniksuosikkiimme: välimerelliseen perunasalaattiin. 

Mutta hei - käy se  pizzaankin! 

Kunhan valitsee oikean perunalajikkeen, ei taida olla mitään ruokalajia, mihin peruna ei kävisi. Se toimii myös keitoissa.

Ja tämä ihana ranskalaissoppa Vichyssoise toimii niin kylmänä kuin kuumanakin!

Siinä, missä länsimaissa perunan kulutus on laskussa, on se puolestaan nousussa mm. Kaukoidässä - niin hassulta kuin se kuulostaakin. Sieltä on peräisin mm. Massaman Curry...

... sekä tämä intialainen, tällä kertaa uunissa paahdettu aloo gobi.

Peruna antaa ruoanlaitossa myös rakennetta, minkä ansiosta moni ruoka onnistuu gluteenittomanakin. Näiden tunisialaisten kalakeftojen koossapysyvyyden salaisuus? No perunahan se. 

Mikä on teidän perunasuosikkinne? Löytyykö se tästä listasta vai onko takataskussa joku uusi yllättäjä?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

          

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!