Näytetään tekstit, joissa on tunniste rosmariini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rosmariini. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Hasselbackan perunat - parasta perunasta (vegaani, gluteeniton, kosher)


* * * 
Hasselbackan peruna on ruotsalainen klassikko ja yksi parhaita lisukkeita aterialle kuin aterialle!

* * * 


Monella työharjotteluun osallistuneesta ei varmaan ole rupeamasta kummoisiakaan kokemuksia. Kyllähän niillä sitä kokemusta saa, mutta kovin harvoin se mihinkään työllistymiseen johtaa vaikka kuinka hyvin hommasi hoidat, eikä ihme. Miksi ihmeessä palkata ketään tehtävään, johon aina saa jonkun ilmaiseksikin!

Omat kokemukseni vaihtelevat laidasta laitaan. Olen vastannut niin puhelimeen ja keittänyt kahvia (ja arvatkaa vain, onko noihinkin paikkoihin edellytetty korkeakoulututkintoa?) mutta sitten on myös kertynyt Tunisian suurlähetystön kaltaisia kokemuksia. 

Muutin maahan onnekseni/ onnettomuudekseni (kauneuden lailla tämäkin lienee katsojan silmässä?) vain päiviä Arabikevään alkulaukauksena toimineen Tunisian vallankumouksen jälkeen, joten siellä todellakin pääsi tositoimiin, niinkuin vaikka raportoimaan ulkoministeriölle Libyan rajan pakolaisleireiltä ja kuvaamaan kotiovelle kuoliaaksi ammuttuja mielenosoittajia.





Harvemmin työharjoittelijat pääsevät jättämään jälkensä historiankirjoihin, mutta kyllä joskus niinkin käy. Kuten vuonna 1953 tukholmalaisen Hasselbackenin hotellin ravintolassa työskenneelle värmlantilaiselle kokkiopiskelijalle Leif Elissonille. 


Leif sai keittiössä idean nostaa peruna ihan uudelle tasolle ja tuloksena oli ravintolan (ei siis keksijänsä, kuinkas muutenkaan...) mukaan nimetty Hasselbackan peruna. 

Miettikää, jos Instagram olisi ollut olemassa tuolloin! Siinä olisivat kuulkaa häshtägit sinkoilleet lopputuloksen viralisoituessa ja 48 tunnin sisään joka kaupan perunalaarit olisivat ammottaneet tyhjyyttään meidän kaikkien yrittäessä toteuttaa vastaavaa kotioloissa!

Yli 60 vuotta myöhemmin Hasselbackenin hotelli-ravintola on yhtä paikallaan siinä 
Djurgårdenin vieressä ja tämä peruna löytyy listalta, yhtenä sen klassisimmista annoksista.






Lisukkeena 4-6 hengelle


Hasselbackan perunat:


6 isohkoa kiinteää perunaa (niiden koosta riippuen)
6 rkl voita/ margariinia/ öljyä
4 valkosipulin kynttä, kuorittuna ja veitsen lappeella hieman nuijittuna
3 rosmariinin oksaa
suolaa, valkopippuria
1-2 rkl korppujauhoa (tarvittaessa gluteenitonta)

Mittaa kattilaan voi, valkosipulinkynnet ja rosmariininoksat. Sulata voita kattilassa korkealla lämmöllä, kunnes se lopettaa kuohumisen. Jätä uuttumaan kannen alla varttitunniksi. Valmistele sillä välin perunat ja laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. 

Kuori perunat ja taputtele ne kuiviksi (ohutkuoriset perunat voi käyttää halutessaan myös kuorineen).


Leikkaa niihin terävällä veitsellä muutaman millin päähän toisistaan viiltoja melkein perunoiden pohjaan saakka. Helpoin tämä on tehdä asettamalla peruna esim. puukauhan päälle, jolloin veitsi ei vahingossakaan pääse leikkaamaan perunaa kokonaan halki.

Aseta perunat voideltuun uunivuokaan. Penslaa perunat noin puolella voiseoksesta. Suolaa ja pippuroi ja paista 225 asteessa 25 minuuttia. 

Penslaa perunat uudestaan jäljellejääneellä (ja vuoan pohjalle valuneella) voiseoksella, työnnä väleihin rosmariininlehtiä ja ripottele niiden päälle korppujauho. Nyt perunan "haitarit" ovat alkaneet jo avautua, mutta mikäli eivät, voi niitä rakoja vähän avata veitsenkärjellä.

Paista koosta riippuen vielä toiset 25 - 35 minuuttia, kunnes perunat ovat läpeensä kypsiä ja pehmeitä. Tarjoile vaikka pihvin tai kalan kaverina. 





Näitä on helppo myös varioida omien mielitekojen mukaan. 


Korppujauhon voisi korvata osittain tai kokonaan vaikka parmesaanilla tai siihen voisi yhdistää rapeita pekonimuruja (aaah). Kalan kanssa korppujauhoihin voisi puolestaan yhdistää vaikka persiljaa, chilirouhetta ja/tai hienoksiraastettua sitruunankuorta.



Andalusian auringossa_Hasselbackan peruna_gluteeniton_vegaani_kosher_PINTEREST


Joko Hasselbackan peruna on teille tuttu lisuke? Miten te sen tuunaisitte?

________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


Andalusian auringossa_Wallenbergare_husmanskost        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

lauantai 19. marraskuuta 2016

Lindströmin yrttiset lihapullat punajuurikastikkeessa (gluteeniton, kosher)


Punajuurisessa kastikkeessaan meheviksi hautuvat yrttiset Lindströmin lihapyörykät hurmaavat jo upealla värillään. Talvista lohturuokaa parhaimmillaan!


* * * 

No se talvi sitten tuli. Ja yllätti paitsi koko Suomen autoilijat, myös erään romanttishupsukkaisen töölöläisbloggarin. Kaikki omissa haavekuvissani niin tunnelmallisilta tuntuneet villaviitta - ja muut välikausitakkiviritelmät jäivät auttamattomasti käyttämättä tänäkin vuonna, kun niiden käyttöön soveltuva, Suomen ilmastossa tunneissa laskettava ikkuna sulkeutui viikko sitten herätessäni ulkona pyryttävään lumeen. No, ehkä taas ensi syksynä...

Vaan talvi saa tulla! Minä olen valmis! Sytytän kynttilät, kaivaudun peittojen alle Netflixin kanssa ja syön tätä. Vaikka joka päivä. Vähän niinkuin olen jo kuluneen viikon ajan tehnytkin... 

Nähdään taas puolen vuoden päästä!


Lindströmin yrttiset lihapyörykät:

koosta riippuen 22-24 kpl

1 pieni sipuli, hienonnettuna
400 gr jauhelihaa
2 isoa punajuurta (á 150 gr), keitettynä ja kuorittuna
2 rkl hienonnettua rosmariinia (tai timjamia)
2 rkl hienonnettua ruolakurkkua (tai kapriksia)
1 tl mustapippuria
1/2 tl suolaa

Lisäksi: voita/ öljyä paistamiseen

Kastike:

1 pieni sipuli
1 punajuuri (á 150 gr), keitettynä, kuorittuna ja soseutettuna
2 rkl tomaattipyrettä
1 tl sokeria
1/2 l lihalientä (liemikuutio liuotettuna punajuurten keittoveteen)
2 rosmariininoksaa (tai muutama oksa timjamia)
1/4 tl jauhettua maustepippuria
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl suolaa

Mikäli käytät raakoja punajuuria, aloita niiden kypsentämisellä. Keitä, kunnes kypsiä - n. tunnin ajan. Älä heitä keitinvettä hukkaan, vaan liuota siihen lihamielimikuutio jatkaen tarvittaessa vedellä. Anna punajuurten jäähtyä käsittelylämpöisiksi ja vedä kuori irti. Raasta niistä kaksi ja soseuta kolmas. Helpoin ja nopein tapa on toki käyttää vihannesosastoilla myytäviä, valmiiksi kypsennettyjä punajuuria.

Kuullota sipulisilppua pannulla voissa tai öljyssä kunnes se on läpikuultavaa. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja yhdistä siten muihin lihapulla-aineksiin. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi ja jätä kylmään peitettynä lepäämään. Valmista sillä välin kastike.

Kuullota sipulisilppua (pinnoitetussa) kattilassa voissa tai öljyssä kunnes se on läpikuultavaa. Lisää kattilaan sitten soseutettu punajuuri, tomaattipyre, yrtit sekä sokeri. Sekoita tasaiseksi ja lisää joukkoon lihaliemi. Kiehauta ja mausta.

Pyörittele lihapullamassasta samankokoisia pyöryköitä ja pudota kastikkeeseen kypsymään. Anna hautua kannen alla keskilämmöllä puolisen tuntia. 

Tarjoile. 





Mitkä ovat teidän salaiset lohturuoka-aseenne talven viimaa ja kylmyyttä vastaan? 




_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


         


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

lauantai 5. marraskuuta 2016

Sitruuna-rosmariinipiparit


* * *

Sitruuna ja rosmariini antavat näille pikkuleiville raikkaan ja ah, niin välimerellisen tuulahduksen!

* * * 

Meidän välimerellisissä tunnelmissa vietetyissä pikkujouluissa ei tyydytty pipariin, ehei. Sen sijaan leivottiin sitruunasta ja rosmariinista ihanaa raikkautta saavia pikkuleipiä, joita käytettiin myös koristeina kuusessa, josta vieraat saivat niitä illan mittaan vapaasti käydä poimimassa. 


sitruunarosmariinipiparit_joulukuusenkoriste


Vieraat pääsivät myös koristelemaan itse pipareitaan - yllättävän terapeuttista puuhaa muuten! Vähän niinkuin sellaista mindfulness-värityskirjan tuhertamista... mutta viinilasi kädessä. 

Näistä saa myös nimin koristeltuna ihania paikkalappuja juhlapöytään tai mitä mainioimpia ruokalahjoja! 


sitruuna-rosmariinipiparit


Sitruuna-rosmariinipiparit:

175 gr voita

1 1/4  dl sokeria
1 sitruunan hienoksi raastettu kuori
1/ 2 sitruunan mehu

2 tl hienonnettua tuoretta rosmariinia
3,75 dl jauhoja

Vatkaa huoneenlämpöinen voi sokerin kanssa, lisää joukkoon sitten sitruunamehu ja -kuoriraaste sekä rosmariinisilppu ja lopuksi jauhot murumaiseksi seokseksi.


Painele yhteen tasaiseksi taikinaksi, kääri kelmuun ja anna jähmettyä kylmässä tunnin verran (tai vaikka seuraavaan päivään). 


Jaa taikina neljään osaan (pidä muut osat aina peitettynä) ja kaulitse yksi osa kerrallaan kevyesti jauhotetulla työtasolla noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Ota siitä muotilla kuvioita. Anna jähmettyä tunti jääkaapissa ennen paistamista. 


Paista 180 asteessa (kiertoilmauunissa riittää vähempikin) kunnes piparit ovat saaneet hieman väriä - 6-8 minuuttia. 




sitruuna-rosmariinipikkuleivät


Vielä ehdit muuten osallistua myös joululahja-arvontaan, jossa voit voittaa itsellesi ostoskierroksen Heirolin verkkokaupassa, josta nuokin ihanat pikkuleipämuotit hankittiin!





_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?




      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Karitsanpotkat pavuilla ja chorizolla ja Murviedro Colección Reserva

* * * 

For English please see here

* * * 


Osa teistä jo arvasikin, mihin rakkaaseen paikkaan blogin seuraava makumatka tulee suuntautumaan ja tuli se ikävä vanhoille kotiseuduille ilmeiseksi pääsiäspöydässämmekin. Kyllähän meillä lammasta nähtiin (tänäkin vuonna) mutta kyllä se oli (tänäkin vuonna) saanut innoituksensa sieltä Andalusian auringosta. 

Tämänvuotisen juhlapöydän tähtenä patsastelivat karitsanpotkat- yksi lempiosani lampaasta. Muhittuaan kolme tuntia uunissa chorizosta, pavuista, punaviinistä ja yrteistä huimasti makua saavassa tomaattikastikkeessa oli lopputulos juuri mitä arvata saattaa: muy bien. 





Neljälle

Karitsanpotkaa, papuja ja chorizoa:

4 karitsanpotkaa

200 gr lenkki chorizoa, vajaan sentin paksuisina siivuina
1 (puna)sipuli, pieninä kuutioina
1 sellerinvarsi, pieninä kuutioina
1 porkkana, pieninä kuutioina
4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 rkl tomaattipyrettä
1 tl pimentónia
1/2 tl chiliä
4 rosmariininoksaa
iso kourallinen tuoreita timjaminlehtiä varsista riivittynä
4 laakerinlehteä
2,5 dl punaviiniä
500 gr paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa
4 tlk (á 400/ 240 gr) isoja valkoisia papuja
suolaa, pippuria

Tarjoiluun: tuoretta persiljaa, 1/2 sitruunan hienoksi raastettu kuori

Ruskista potkat padassa öljytilkassa. Suolaa ja pippuroi. Siirrä syrjään odottamaan. 

Kuori chorizot. Kuumenna hieman öljyä padassa. Ruskista chorizot kevyesti. Lisää pataan sitten sipuli, valkosipuli, selleri ja porkkana ja kypsennä, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää pataan sitten pimenton ja chili. Anna niidenkin heräillä padan lämmössä muutaman minuutin ajan. 

Lisää tomattipyre ja punaviini. Anna kiehahtaa. Lisää yrtit. Kaada perään sitten paseerattu tomaatti ja valutetut ja huuhdellut pavut. Maista ja mausta. Sekoita tasaiseksi ja lisää pataan karitsanpotkat. 

Siirrä 150-asteiseen uuniin ja anna hautua peitettynä kolme tuntia, kääntäen potkia puolessa välissä.

Irrota liha luistaan (tässä vaiheessa se putoaa luusta ihan itsestään) ja kääntele papupadan joukkoon tai tarjoile potkat kokonaisena. Ripottele päälle hienonnettua persiljaa ja sitruunankuorta. Ahmi. 




Koska ruoassa oli niin paljon meneillään (tuhtius, lammas, chorizon mausteisuus ja rasvaisuus, yrtit, tomaattisuus...) meni viinivalinnassa hetki. Mutta Espanjastahan se viini sitten löytyi. 

Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Murviedro Colección Reservaa (Tempranillo 40%, Monastrell 40%, Syrah 20%) ei todellakaan ole hinnalla pilattu (10,48€!), mutta luonnetta siitä löytyy. 

12 kuukautta amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä kypsytetyssä viinissä on rotevaa täyteläisyyttä, mutta kypsien tanniinien ja marjaistenkin sävyjen ansiosta tämä on vivahteikas ja monikäyttöinen viini niin tummasävytteisten, yrttisten riista- kuin lammasruokienkin kylkeen. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen - loistava hinta-laatusuhde!


PS. Vaikka näin pääsiäisen jälkeen voi lammaskiintiö olla taas hetkeksi täynnä, kannattaa oireiden laantuessa tsekata myös tämä Andalusian innoittama, sherryssä ja lämpimissä mausteissa haudutettu karitsanpotka. Täyttä tavaraa sekin! Si, si!

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Kylmäsavuhärkä-sipuliquiche - vähän parempaa lihaa vähän parempaan juhlaan Atria Kulinaarilta ja Fairview Shiraz Sangiovese

Jos siellä vielä tuskaillaan tulevan pääsiäispyhäviikonlopun tarjottavien kanssa, niin nyt voi hengähtää vähän: tämä piiras pelastaa minkä tahansa juhlapöydän. Tuo karamelisoidun sipulin, upean savuisan kylmäsavuhärän ja pääsiäisen yrttien liitto on yhdessä nimittäin jotain ihan älyttömän hyvää. 

Sunnuntailounaalle saapuneet vieraat kehuivat sitä kilpaa. Aamupäivän kokkailun uuvuttama emäntä oli itse hieman nöyremmällä kannalla... kunnes seuraavan päivän lounaseväiksi päätynyt viimeinen palanen pysäytti kokinkin. No onhan se, herranjumala. Ihan älyttömän hyvää. 

Maun syvyyden salaisuus löytyy tuosta kylmäsavuhärästä. Atrian Kulinaari-sarjan kokolihaleikkeleet ovat kotimaisia laatutuotteita, joista etenkin tämä kylmäsavuhärkä viekoitteli mennessään myös allekirjoittaneen, jonka jääkaapista leikkeleitä ei käytännössä koskaan löydy. Siinä on upean intensiivinen maku, jolle rosmariini ja kylmäsavustus antavat entistä enemmän potkua. Jos maku siis ratkaisee, on tämä valikoima sinulle. 





Kuudelle - kahdeksalle

Kylmäsavuhärkäpiiras karamelisoidulla sipulilla:

Pohja:

3.75 dl (täysjyvä)jauhoja
90 ml (rosmariini)oliiviöljyä (ohje itsetehtyyn öljyyn täällä!) 
2 tl suolaa
90 ml vettä

Sekoita ainekset pehmeäksi taikinaksi ja kaulitse kevyesti jauhotetulla työtasolla ohueksi, hieman käyttämääsi vuokaa isommaksi levyksi. Helpointa on kaulita se kahden leivinpaperin välissä. Rullaa taikina kaulimen ympärille ja siirrä halkaisijaltaan 22-26 cm olevaan vuokaan (tai painele se suoraan vuoan pohjalle ja reunoille). Tasoita ja leikkaa ylimääräiset pois. Siirrä kylmään odottamaan puoleksi tunniksi ja tee sillä välin täyte.

Täyte:



muutama rkl voita paistamiseen
3 keltasipulia, ohuelti siivutettuna
3 punasipulia, ohuelti siivutettuna
4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1,5 rkl punaviinietikkaa
1,5 rkl ruskeaa sokeria
4 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
1 rkl tuoretta rosmariinia hienonnettuna 
suolaa, mustapippuria



150 gr Atria Kulinaari kylmäsavuhärkää, suikaloituna

3 kananmunaa
2 dl kermaa

Kuumenna voi kattilassa. Lisää punaviinietikka ja sokeri. Kun sokeri on sulanut, lisää kattilaan sipuli, valkosipuli sekä yrtit. Laske lämpöä ja anna hautua kannen alla peitettynä kunnes sipuli on karamelisoitunut eli n. 40-60 minuuttia. Tarkista maku, suolaa ja pippuroi.

Paahda kylmäsavuhärkäsuikaleet kuivalla, kuumalla pannulla, kunnes ne rapsakoituvat. Kääntele sipuliseoksen joukkoon. Vatkaa munat ja kerma sekaisin.

Esipaista piiraspohjaa varttitunnin verran 200-asteisessa uunissa. Lusikoi sipuli-kylmäsavuhärkäseos piiraspohjalle ja kaada kermaseos päälle. Jatka paistamista vielä toiset 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja tarjoile. 





Muista tsekata myös muut Blogiringin kollegoideni juhlapöydän tarjottavat täältä!





Ja kyllähän näin upea piiras arvoisensa viinin ansaitsee. Suositusviini tuntuu ehkä yllättävänkin stydiltä, mutta piiraasta löytyy niin kermaista täyteläisyyttä, karamelisoidun sipulin viekoittelevaa makeutta, rotevaa yrttisyyttä kuin aromikasta savuisuutta, joten ei viini liikaa ole. 

Etelä-afrikkalaisen Fairview'n Shiraz Sangiovesessä (14.90€) on muhevaa runsautta ja hienoista mausteisuuttakin, joka toimisi melkeinpä minkä tahansa tuhdimmankin ja jopa riistaisemman ruoan kanssa. Siitä löytyy kuitenkin myös sen yleisvaikutelmaa keventävää kypsää marjaisuutta sekä savuista maanläheisyyttä, joka toimii hienosti kylmäsavuhärän kanssa.

14 kuukautta tammitynnyreissä kypsytetty viini on lisäksi Reilun kaupan sertifioimaa eettistä tuotantoa, joten sitä voi nautiskella hyvällä omalla tunnolla vaikka vähän lisääkin...!







* Yhteistyössä  Blogirinki ja Atria Kulinaari

______________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?



       


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

perjantai 19. helmikuuta 2016

Hummus paahdetusta punajuuresta ja rosmariiniöljystä

* * * 

For English please see here

* * * 

Edellisessä reseptissä paahdettiin hummukseen porkkanoita. Nyt on vuorossa punajuuri, josta tehty hummus sai Tsatsikimestarin huokailemaan ihastuksesta jo sen upean värin vuoksi. 

Itse punajuuri on tosin varsin mitäänsanomattoman näköinen kasvis, joka ei juuri ulkonäöllään hurmaa. Muuta huonoa siitä ei kyllä keksi edes yrittämällä. 

Se sisältää mm. antioksidantti betaiinia, jota käytetään mm. masennuksen hoidossa sekä tryptofaania, tuota suklaankin sisältämää hyvänolon lähdettä. Joissain kulttuureissa on uskottu, että samasta punajuuresta syöminen johtaa rakastumiseen. Delfoin oraakkeli jopa väitti  punajuuren olevan yksi vahvimmista lemmenlääkkeistä.

Jotain punajuureen liitetyistä lemmekkäistä assosiaatioista kertoo myös se, että 1900-luvun alun Englannissa prostituoituihin viitattiin kiertoilmauksella "punajuuripeltojen palveluksista..." (?) Tällä puolestaan saattaa olla jotain tekemistä Pompeijin (meidän päiviimme säilyneen) bordellin kanssa - sen seinät kun oli koristeltu mm. punajuurten kuvin...

Punajuurihan tunnetusti rakastaa rosmariinia, joten käytin alla olevassa reseptissä rosmariiniöljyä, jonka ohjeen löydät täältä. Om nom. 




Punajuurihummus:

400 gr tölkki kikherneitä (valutettuna 240 gr)
1 rkl tahinia
1 isohko (tai 1,5 pienempää) punajuurta (n. 170 gr)
3 rkl rosmariiniöljyä
2 valkosipulin kynttä
1 rkl hienonnettua persiljaa
1 rkl hienonnettua korianteria
2 rkl sitruunamehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
2-3 rkl vettä

Kuori punajuuri ja lohko pienemmäksi. Pyörittele muutamassa ruokalusikallisessa öljyä ja paahda 200 asteessa kunnes palat ovat pehmeitä ja saaneet vähän väriä (kokonainen punajuuri vie n. tunnin, paloitellut koosta riippuen vähän vähemmän).

Mittaa ainekset tehosekoittimeen. Surauta tasaiseksi. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja/tai sitruunamehua makusi  mukaan. Notkista haluamasi paksuiseksi lisäämällä tarpeen mukaan vettä ruokalusikallinen kerrallaan. 




PS. Jos punajuuren ja kikherneiden liitto kuulostaa vastustamattomalta, kannattaa tsekata myös Veera R:n uunituore postaus, josta löytyy punajuuri-kikherne-fetapihvit. Kuulemma "ihan törkeen hyviä"!


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVERILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

tiistai 20. lokakuuta 2015

Lihattoman lokakuun peruna-rosmariinipizza Pizza con patate e rosmarino ja Taittinger Réserve Brut

* * * 

For English please see here

* * * 

Monet teistä ovat yhteydenotoissaan kysyneet, että mitä minulle kuuluu. Kiitos kaikista viesteistä ja huolenpidosta  - minulle kuuluu hyvää. Ihan oikeasti. 

Kuluneiden kuukausien aikana tunne-elämässäni on ollut enemmän turbulenssia kuin Venäjän Ukrainan separatistien Venäjän alasampumassa matkustajakoneessa, mutta nyt elämä hymyilee. 

Olen mm. käynyt elämäni ensimmäisillä (ja mahdollisesti viimeisillä) Tinder-treffeillä. 22,5 minuutissa sain aikaan luokkasodan. Joskin mies kannatti väärää jalkapallojoukkuetta, joten eihän siitä mitään olisi voinut tullakaan. 

Seuraava ehdokas, jota Tinder minulle tarjosi, oli nimeltämainitsematon suomalainen takavuosien pornotähti. Lähdin Tinderistä enkä palannut. 

Tietoisena siitä, että olen suorastaan legendaarisen surkea onnistuneen ensivaikutelman antamisessa, päätin koettaa onneani speed datingissä. Mutta kun se oli samana päivänä Manchester United-Liverpool-matsin kanssa, niin enhän minä sinne treffeille sitten ehtinytkään. 

Niin että voi hyvinkin olla, että tässä tulee vielä kuolemaan yksin. Mutta onnellisena. 

Naapurinpoika saattaa olla elämästäni poistunut, mutta minullapas on Naapurinperhe: El Mercadot. Ja kaikki muut ihanat elämäni rakkaudet, jotka ovat pitäneet huolen siitä, että ruokapöytäni ääressä on ihmisiä ja naurua riittänyt.

Viime viikonloppu esimerkiksi oli juuri sellainen, millainen viikonlopun kuuluu ollakin: kiireetöntä fiilistelyä, rentoa yhdessäoloa, hyvää ruokaa, viiniä, mahtavia ihmisiä... ja pizzaa. 

Mutta kasvissellaista. Koska lihaton lokakuu 




Pizzataikinan ohjeen löydät täältä. Sen voi tehdä jääkaappiin kohoamaan vaikka kolmekin päivää etukäteen, jolloin laiskan sunnuntain ja pizzanhimon yllättäessä on pizza pöydässä nopeammin kuin kotiin kuljetettuna. 

Peruna-rosmariinipizza on yksinkertainen klassikko, joka on muunneltavissa ihan oman maun mukaan. Lisäksi siihen sopisi ohueksi siivutettu punasipuli. Tuorejuuston voi korvata myös smetanalla ja makua voi muunnella käyttämällä maustamatonta, ruohosipulista, mustapippurista tai valkosipulista tuorejuustoa. Me heittäydyimme sunnuntain kunniaksi suorastaan hillittömiksi ja tarjoilimme omamme päällä kaviaarinokareita.

Tosin kasvissellaista. Koska lihaton lokakuu 




Koosta ja paksuudesta kahdesta neljään pizzaa

Pizza con patate e rosmarino - peruna-rosmariini-tuorejuustopizza:

1 annos pizzataikinaa

200 gr tuorejuustoa
3 isoa perunaa, ohuelti (mandoliiilla) siivutettuna
4 oksaa rosmariinia, hienonnettuna
suolaa, pippuria

tarjoiluun: rosmariiniöljyä



Kaulitse pizzapallot ohuiksi pizzalevyiksi. Levitä pohjalle tuorejuustoa, lado päälle perunaviipaleet hieman lomittain, ripottele rosmariinisilppu perunoiden päälle, suolaa ja pippuroi ja paista 275-asteisessa uunissa kunnes reunat saavat väriä - uunista riippuen 6-8 minuuttia. 

Varo polttamasta pizzaa - tämä ei ole hyvä hetki alkaa kikatella netistä löytyville Bulgarian Pop Idolin katastrofaalisen karmeille karsinnoille (jos kuitenkin haluat niin tehdä, löydät sen täältä)

Lorauta päälle rosmariiniöljyä (ohje täällä) ja tarjoile. 





Koska arjesta on hyvä välillä tehdä juhlaa ja koska aina on hyvä hetki hemmotella itseä, päätimme viinin sijaan avata pullon shampanjaa (minähän sanoin: ihana viikonloppu!)

Taittinger on shampanja, jonka kanssa olemme tehneet tuttavuutta viime aikoina enemmänkin. Taittinger Réserve Brutissa (49,90€) on viehättävää kepeyttä (non-vintage-shampanjaksi korkea osuus Chardonnaytä) elenganttia paahteisuutta (vähintään kolmen vuoden kypsytys), mutta samaan aikaan monitasoisuutta (mineraalisuutta, tasapainoista hapokkuutta ja lempeät, viipyilevät kuplat), joka kertoo aloittelijallekin, että vähän paremmasta juomasta on kyse. Siinä on ryhdikkyyttä ruokajuomaksiksi, iloisen seurustelun lisäksi se kävisi niin grillatuille äyriäisille kuin  (punaisellekin) kalalle.





PS. Lisää pizzaohjeita löydät täältä. Näin halloween- ja kurpitsa-aikaan suosittelen kokeilemaan ainakin omaa suosikkiani Kurpizzaa tai näitä juhlatarjottaviksikin kelpaavia prosciutto-brie-päärynäpizzoja!


__________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?




      

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This