Rosoisen charmikas Jaffa - historian helmiä ja hipsterhenkeä

* * * 

For English please see here

* * * 

On lauantai-aamu eikä kello voi olla kovin paljon yli seitsemää. Silti kaduilta ylempiin kerroksiin kantautuva puheensorina ja ohikulkijoiden väittelyt kertovat Jaffan olevan jo heräämässä. 

Kauppiaat avaavat alhaalla liikkeitään; jossain siivotaan edellisen yön jälkiä. Vielä jokunen tunti sitten samojen kujien lukuisat baarit ja ravintolat kuplivat musiikkia ja elämää. Eikö tämä kaupunki koskaan nuku? Väsyttäisi - lentoni on laskeutunut vasta muutama tunti sitten. Ikkunanraoista tulviva valo leikittelee lattian koristeellisilla laatoilla kuitenkin sen verran ilkikurisesti, että luovutan. Ulkona odottaa uusi päivä ja minä haluan sinne mukaan. 

Viimeisetkin vastahakoisuuden rippeet kaikkoavat kiivetessäni 1800-luvulta peräisin olevassa talossa sijaitsevan hostellini kattoterassille. Eletään marraskuun viimeisiä viikkoja, mutta aurinko häikäisee. Lämpöäkin on liki 26 astetta. Hymy hiipii väsymyksestä huolimatta kasvoille kuin itsestään. Tästä on tulossa hyvä päivä.

Allani avautuvat maisemat yli Jaffan vanhan kaupungin, merelle ja Tel Aviviin. Voi kuinka monta hyvää päivää edessä vielä onkaan!

Ränsistyneen romantiikan rakastajille Jaffa on unelma. Tel Aviv on vain muutaman kilometrin kävelymatkan päässä, mutta tunnelma täällä on täysin erilainen. 

Jaffan asutus alkaa vuodesta 7500 eaa. Vanhassa Testamentissakin se mainitaan useaan otteeseen yhtenä Danin heimolle annetuista kaupungeista. Rannikkosijainnistaan johtuen on se ollut merkittävä satama, jota kautta on tuotu mm. Libanonin kuuluisaa (ja maan lipussakin kuvattua) seetripuuta.

Vuonna 636 arabivalloittajat saivat kaupungin haltuunsa ja siitä lähtien siellä on aina ollut merkittävä muslimiväestö. 

Juutalais- ja muslimiväestön suhteet eivät aina ole täälläkään olleet kovinkaan ruusuiset, ja jännitteet kasvoivat etenkin brittimandaatin aikana vuodesta 1917 alkaen, kulminoituen vuosien 1936-1939 arabikapinaan. Israelia on syytetty pyrkimyksistä pyyhkiä kaupungin arabihistoria ja vuodesta 1990 lähtien on tilannetta pyritty parantamaan mm. arabihistorian maamerkkejä kunnostamalla. 

Ensimmäisen ristiretken jälkeen vuonna 1100 valta Jaffassa siirtyi kristityille, mutta taistelut kaupungin herruudesta jatkuivat niin arabihallitsija Saladinin, Egyptin mamelukkien kuin ristiretkeilijöidenkin kesken. 1300-luvulla kaupunki jopa tuhottiin uusien ristiretkien pelossa. 

Vuonna 1515 Jaffa päätyi muun alueen lailla ottomaani-imperiumin käsiin. Ranskalaiset valloittivat kaupungin vuonna 1799, mistä paikalliset maksoivat kovan hinnan: niin Napoleonin joukkomurhien kuin valloitusta seuranneen ruttoepidemian myötä. 

Elämä Jaffassa normalisoitui 1800- luvun alussa ja ensimmäisten vuosikymmenten aikana kaupunkiin rakennettiiin niin synagoga kuin majatalo sen kautta läpikulkeville juutalaisille pyhiinvaeltajille. 

Vielä vuonna 1170 oli juutalaisten määrä Jaffassa laskettavissa yhdellä sormella, mutta 1800-luvun puolivälin jälkeen heitä oli jo liki 800. 1900-luvulle tultaessa oli juutalaisten määrä kasvanut sionistisen muuttoliikkeen myötä merkittävästi ja osa heistä perusti Jaffan pohjoispuolelle uuden asuma-alueen, joka myöhemmin kasvoi Tel Aviksi.

Jaffaan jäi kuitenkin huomattava juutalaisasutus- monille heistä kun Tel Avivin hintataso karkasi nopeasti mahdottomaksi.

Sama tendenssi on havaittavissa nykyäänkin. Jaffa on ollut boheemia, nuorison suosimaa asuinaluetta, mikä seurauksena sinne on päätynyt monia taiteilijoita. Vilkas hipsterikulttuuri on kuitenkin herättänyt myös grynderien kiinnostuksen, ja viime vuosien gentrifikaatio on saanut Jaffankin hinnat nousemaan monien siitä niin trendikkääksi tehneiden ihmisten tavoittamattomiin. 

Jaffa on kuitenkin yhä hellyttävä sekoitus rapistunutta charmia, kalliilla rahalla kunnostetuissa taloissa sijaitsevia putiikkeja ja design-hotelleja, vielä kalliimmalla rahalla toteutettavia uudiskohteita, joihin rahaa on ehkä vain Madonnalla... ja sitä hipsterivibaa. 

Viikonloppuisin rantabulevardin ja kuuluisan kirpputorialueen ravintolat täyttyvät brunsseille kokoontuvista trendikkäistä tel avivilaisista...

...satama-alueelle kunnostettuihin halleihin avautuu koko ajan uusia pop up-gallerioita, kahviloita ja vaihtoehtoisia teatteriryhmiä...

... ja vanhan konsulialueena tunnetun naapuruston pienet kujat ovat täynnä erilaisia taidekäsityöläisiä.

Jaffa ja sen sataman alueen pikkukujat ovat on kuitenkin täynnä pieniä helmiä, jotka mahdollistavat tutkimusretkeilyn kaupungin kiehtovaan historiaan. 

Talvikaudella kujat ovat hiljaisia ja niiden uneliaasta tunnelmasta saa nauttia kaikessa rauhassa - ilman ainoatakaan venäläistä selfiehimoista turistia...!

Siellä täällä ilmassa leijuva suitsukkeentuoksu paljastaa, että muslimien ja juutalaisten lisäksi myös kristityillä on kaupungissa pitkät perinteet. Perinteisesti täällä on asunut paljon ortodoksikristittyjä, mutta nykyään siellä törmää ihan yhtä hyvin katoliseen kouluun, maroniittikirkkoon, armenialaiseen luostariin tai luterilaisiin jumalanpalveluksiin. 

Ja yksi satamakaupungi suuria etujahan on se, ettei tuoreesta kalasta ja äyriäisistä ole puutetta. 

Fish and chipsejä suoraan kalakaupasta...

...tai sitten lounasta paikallisen Rieslingin kanssa vähän pidemmän kaavan mukaan.

Rantabulevardi on täynnä kalaravintoloita, joiden terassilla merinäkymää ihastellessa (ja siitä omasta veneestä haaveillessa!) kiire katoaa ja lounas venähtää helposti myöhäisiltapäivästä koittavaan auringonlaskuun.

Ja mikäs on venähtäessä - ehtiihän niille toreille vaikka seuraavanakin päivänä...!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?