Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. joulukuuta 2016

Sofia - kirkkojen ja kontrastien pääkaupunki


* * * 


Bulgarian pääkaupunki Sofia on kirkkoja ja kontrasteja. Minua Sofia ei kuitenkaan hurmannut. Oliko vika kaupungissa... vai minussa?

* * * 

Metroaseman tunnelissa kaikuvat harmonikan haikeat slaavilaissävelmät. Nappaan ohikulkiessani yhdestä sen leipomosta mukaan paperipussiin käärityn makkarapasteijan ja nousen katutasolle. Kadunkulmassa huivipäinen, arviolta noin satavuotias mummo myy kukkakimppuja. Ei näytä olevan hampaita tälläkään. 

Tekstaan kaverin Whatsapp-viestiin vastaukseksi epähuomiossa terveiset Romaniasta, kunnes muistan, missä olen. Vaan ehkä täällä päin maailmaa kaikkialla näyttää tältä samalta? 

Rähjäistä, rapistunutta ja rosoista. 



Sofia_Bulgaria

Sofia_Bulgaria


Toisin kuin vaikka Plovdivin kohdalla, ei ensivaikutelmani Bulgarian pääkaupungista Sofiasta ole kovinkaan kummoinen. 

Tässä vaiheessa Bulgarianreissua painaa jo tosin väsymyskin. Ja ikävä. Niin Kissabloggaria kuin Göteborgareakin. Ehkä yksinreissaamispäiväni ovat todellakin takana?

Tai ehkä kuluneiden päivien kolmen viinitilakierroksen päivätahti on sittenkin vähän turhan kunnianhimoista?


Sofia_Bulgaria


Kontrasteja täynnä kaupunki kyllä on. Vain muutaman kymmenen metrin päästä alkaa nimekkäitäkin butiikkeja pursuava ostoskatu Vitosha Bulevard. 

Nimensä katu on saanut kaupunkia ympäröivästä Vitosha-vuoresta - halutessaan Sofiasta pääsisi siis hiihtämäänkin alle puolessa tunnissa. 


Sofia_Bulgaria

Sofia_Bulgaria


Bulgaria on tunnettu kuumista mineraalilähteistään ja niinpä Sofia City Museum;  yksi kaupungin arkkitehtuurin vaikuttavimmista maamerkeistä, olikin alkujaan kaupungin keskuskylpylä.


Sofia_Bulgaria_Sofia City Museum


Pääasiassa Sofian arkkitehtoninen anti painottuu kuitenkin kirkkoihin ja katedraaleihin, jotka ovatkin sen tärkeimpiä nähtävyyksiä. 

Niitä on liki 60  - yksi näistä (Sofian liepeiltä löytyvä keskiaikainen Boyanan kirkko) on jopa UNESCOn maailmanperintökohde.

Yksi näkyvimmistä on Sveta Nedelya; Pyhän Nedelyan bulgarialaisortodoksikirkko. 


Sofia_Bulgaria_Sveta Nedelya



Toinen viehättävä yksilö on Pyhän Nikolain eli Ihmeidentekijän venäläisortodoksinen kirkko. 


Sofia_Bulgaria_Pyhän Nikolain kirkko


Mutta se kaikista suurin ja mahtavin on täälläkin - niinkuin näköjään kaikkialla täällä päin maailmaa - Aleksander Nevskin katedraali, jolle nimettyjä katedraaleja löytyy niin Tallinnasta, Moskovasta, Novosibirskistä kuin Pariisistakin (!) 

Vaan kuka oli mies, jonka kunniaksi näitä kirkkoja on pystytetty? No hän oli 1200-luvulla elänyt; venäläisortodoksikirkon myöhemmin pyhimykseksi kanonisoima ruhtinas, joka muistetaan etenkin hänen uroteoistaan mm. ruotsalaisia valloittajia vastaan käydyssä Nevan taistelussa. 

Kyseisestä taistelusta ei tosin ole säilynyt mitään mainintoja muissa kuin Aleksanderin omissa lähteissä (Aika Ennen Googlea, nääs...)


Sofia_Bulgaria_Aleksander Nevski


Seisoessani liikkennevaloissa yrittäen päättää, mihin ekskursiota jatkaa, kajahtaa yllätyksekseni vierestä ilmoille minareetin rukouskutsu. 

Katseeni viipyy rukoilemaan kiiruhtavissa miehissä ja joudun taas hetken ajan muistuttamaan, missä olen - Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ulkopuolella kuin moiseen harvemmin matkaillessaan törmää. Edellinen kerta taisi olla Albaniassa ja yhtä yllättävältä ja oudolta se tuntui sielläkin. 

Jos ihan raadollisen rehellisiä ollaan, niin viime vuosien tapahtumat ovat saaneet aikaan sen, että jopa minun punaviherkuplastaan muita kunnon ihmisiä suvakkiudellaan mädättävässä mielessäni tuo ääni herättää nykyään hienoista epämääräistä levottomuutta, vaikka sitä kuinka yrittäisi vastustella.


Sofia_Bulgaria_moskeija


Jotain eri uskontojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta (aiheesta lisää blogissa täällä) Bulgariassa tosin kertoo sekin, että vain kivenheiton päässä toisistaan Sofian keskustasta löytyy ortodoksikirkkojen ja moskeijan lisäksi niin katolinen kirkko...


Sofia_Bulgaria_kirkko


... kuin synagogakin. 

Vaikuttavasta arkkitehtuuristaan (ja Bulgarian yllättävästä holokaustinaikaisesta historiasta) huolimatta joudun jättämään niin synagogan kuin sen vieressä toimivan juutalaismuseon väliin, sillä satun olemaan kaupungissa sapattina. 


Sofia_Bulgaria_synagoga

Sofia_Bulgaria_synagoga 2


Suuntaan siis kuvaustarvikelöytöjen toivossa Aleksander Nevskin katedraalin kupeesta löytyvälle antiikkitorille. 

Tai no, antiikkia ja antiikkia. Tarjonta on lähinnä sitä tympeiden myyjien pöydilleen levittämää samaa väsynyttä neuvostoajan krääsää, jota Suomeen on kannettu lahden toiselta puolen Mustamäen torilta jo vuosikymmeniä.

Muutamin koomisin lisäyksin, tosin....


Sofia_Bulgaria_Aleksander Nevskin kirpputori

Sofia_Bulgaria_Aleksander Nevskin kirpputori

Sofia_Bulgaria_Aleksander Nevskin kirpputori


Vetäydyn viinilasilliselle (jonka hinta jää muutamaan euroon - jotain hyvää sanottavaa kaupungista siis löytyy!) pohtimaan seuraavaa kohdetta. 

Vältän kiusauksen ottaa vielä toinenkin lasillinen (viinibaarista kun löytyy myös WiFi!) ja otan lopulta suunnaksi ihan synagogan takaa löytyvän kauppahallin - siellähän ruokamatkailijan sielua aina hemmotellaan, eikö niin?



Sofia_Bulgaria_kauppahalli


No ei.

Alunperin vunna 1911 avattu kauppahalli kunnostettiin 1980--luvun lopulla israelilaisrahoituksella (mikä selittää sen pohjakerroksesta löytyvän suihkulähteen Daavidin tähden muodon). 

Lopputulos on siisti, mutta... hengetön. 


Sofia_Bulgaria_kauppahalli

Sofia_Bulgaria_kauppahalli


Yllättävänkin pienestä hallista löytyy toki kaikkea, mitä odottaisikin: paikallista ruokaa, leivonnaisia, kukkia, meripihkaa ja matkamuistoja... 


Sofia_Bulgaria_kauppahalli


... mutta jotenkin täältä puuttuu se tunnelma, jonka vuoksi viihdyn esimerkiksi Riian kauppahallissa niin hyvin. 



Sofia_Bulgaria_kauppahalli


Mutta jos tänne päädyt, niin mitä täältä kannattaa napata mukaansa? No bulgarialaista salamia nyt ainakin - siihen olen hullaantunut oiken antaumuksella. 

Tarjolla on ihanan lämpimänmausteista makkaraa niin possusta, naudasta kuin hevosestakin. Ja pateita ja sitä paikallista Elena-kinkkua



Sofia_Bulgaria_kauppahalli


Toinen suuri ruokarakkauteni Bulgariassa on lyutenitsa, mm. paahdetusta paprikasta valmistettu tahna. 

Kyllä - tulette saamaan reseptin vielä tähänkin!


Sofia_Bulgaria_kauppahalli


Myös bulgarialainen viini on yllättänyt positiivisesti - suurimmaksi yllättäjäksi nousivat odottamattomasti paikalliset rosét.

Kierros paikallisilla viinitiloilla on tulossa blogiin vielä erikseen, mutta silmällä kannattaa pitää ainakin Villa Yustinan, Medi Valleyn, Dragomirin sekä Salla Estaten viinejä.


Sofia_Bulgaria_kauppahalli_bulgarialainen viini


Toinen asia, jonka tuotannossa Bulgarialla on pitkät perinteet on ruusuöljy: maa tuottaa peräti 85% koko maailman ruusuöljystä.

Etenkin kosmetiikka- ja parfyymiteollisuudessa käytetyn ruusun sadonkorjuu ajoittuu touko-kesäkuulle eikä todellakaan ole sitä helpointa hommaa: työ tehdään öisin, sillä terälehtien sisältämät eteeriset öljyt ehtivät haihtua aamuun mennessä. 

Kovaa työtä se on muutenkin, sillä 1 litraan ruusuöljyä vaaditaan peräti 4000 kiloa ruusuja. Kova on tosin hintakin: litra valmista ruusuöljyä maksaa noin 5000 euroa.


Sofia_Bulgaria_kauppahalli_bulgarialainen ruusuöljy


Bulgaria on myös tunnettu teestään, joka on yksi maan talouden kasvavia segmenttejä.


Sofia_Bulgaria_kauppahalli_bulgarialainen tee


Suosittua on myös hunaja, josta löytyy mitä mielikuvituksellisempia variaatioita eri yrtein, kukin sekä jopa viinein aromatisoituna. 


Sofia_Bulgaria_kauppahalli_bulgarialainen hunaja


Aleksander Nevskin kirpputorin tavoin myös täällä myyjät huitovat äkäisenä kameraani siirtymään. Luovutan. Ehkä Sofia vain ei ole minulle?

Koska kauppahallikaan ei saanut minua hullaantumaan Sofiaan, päätän lohduttautua lounaalla. Ja hyvä niin, sillä tulossa on koko reissun paras ravintolakokemus.

Onko Sofia muuten teille tuttu? Minkälaiset fiilikset se teille jätti? Mitä siellä ihan ehdottomasti tulisi nähdä?


*Matka yhteistyössä Viinitimon ja European Trade House Ltd:n kanssa *

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


Bob Chorba_bulgarialainen papukeitto_vegaani_gluteeniton_kosher_2     


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!




Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

torstai 28. heinäkuuta 2016

Jerezin Alcázar- linnoitus


* * * 

Muiden kaltaistensa lailla Jerezin Alcázar- linnoitus tarjoaa kiehtovan väläyksen Andalusian arabivalloittajien aikaan.

* * * 

Päätäni särkee. Valo sattuu silmiin vaikka kuinka yritän hautautua uuden Panamahattuni uumeniin. Toukokuinen Jerez on tukahduttavan kuuma, mutta valvottuni suurimman osan edellisestä yötä kykenemättä pitämään sisälläni vettäkään, en uskalla edes juoda, mikä ei varmastikaan ole omiaan parantamaan jo muutenkin karmeaa olotilaani. 

Minulle järjestetty opas hymyilee hyväntuulisesti ja nyökyttelee tietävästi. "Olet sitten jo sherryihin ehtinyt tutustumaan!" No enkäpäs. 

Yritän jäljittää oloni aiheuttajaa. Ei kai se edellispäivän lounaskaan voi olla - sehän oli niin viihtyisä paikka? Olisiko syyllinen sittenkin eilisen illallisen alkupala? Joku niistä kuudesta? 

Yritän parhaani mukaan syventyä oppaan kertomaan ja kuuliaisesti räpsiä niitä kuviakin. Kirjaimellisesti vasemmalla kädellä, ja sen kyllä huomaa. Hevosraukalta jää pää puuttumaan enkä jaksa edes murehtia asiaa. 


Jerez Alcazar 1


Edessä on kierros Jerezin Alcázar-linnoituksessa. Tai jossain vastaavassa. 

"Samaltahan ne kaikki näyttävät", huomaan ajattelevani itseänikin rasittavan tympääntyneenä. "Ihan sama ollaanko Sevillassa, Alhambrassa tai vaikka Córdobassa"

Tuijotan linnoitusta ympäröivää kivimuuria ja leikittelen hetken aikaa jopa ajatuksella siitä, että käyttäisinkin kuvituskuvina jotain muurinpätkää Jerusalemista

Sitä samaa vanhaa roskaahan ne kaikki ovat. Ei kai kukaan huomaisi eroa? Ei kai tätä kukaan edes lue?


Jerez Alcazar 2

Jerez Alcazar 3

Jerez Alcazar 4


Joo. Ja palmuja. Onpa eksoottista. Niitähän kukaan ei olekaan koskaan nähnyt missään. Vedän hattua syvemmälle silmille ja kartoitan alueen vessat hätäuloskäyntievakuointisuunnitelmaa silmälläpitäen. Mutta kun yksin reissaa, ei ole ketään muutakaan dokumentoimassa vierailua. 

Vähän niinkuin ei ole ketään pitämässä tukasta kiinni yön kuudennellatoista oksennuskerralla. Tai hakemassa lisää juotavaa. Tai etsimässä lähintä avoinna olevaa apteekkia. Mikä idea tässä yksinmatkustamisessakin oikein on? Ihan perseestä. 

Vihaan itseäni, elämääni, death metal-bändin desibelitasolla mouruavaa mahaani, historiaa, auringonpaistetta ja Andalusiaa. 


Jerez Alcazar 5

Jerez Alcazar 6

Jerez Alcazar 7


Mukana oleva linssikin osoittautuu ihan liian tiiviiksi näissä mittasuhteissa. Ja valoakin on ihan liikaa. Yritän korvata kamerani kännykällä, mutta eihän siitä(kään) mitään tule. 

Vihaan siis myös kameraani. Ja kännykkääni. Ja koomassaolevan lehmän raukeudella liikehtiviä turisteja, jotka aina kävelevät kuvaani vailla mitään kiirettä minnekään. 

(Miten niillä ei voi olla kiirettä minnekään? Missä ne luulevat oikein olevansa? Lomalla? Minullakin on loppupäivälle vielä kolme kohdetta kierrettävänä!)

Jerez Alcazar 8

Jerez Alcazar 9


Pian alan vihata myös opastani. Tähän saakka andalusialaisissa suuresti arvostama omanarvontunne ja kotiseuturakkaus alkavat saada harvinaisen ärsyttäviä piirteitä. Keskustelumme elämästäni omassa palasessani Andalusiaa saa miehen tuhahtamaan. 

"Benalmádena? Millä planeetalla se muka on?" Sutkautus on hänen mielestään kovinkin hauska - nyt kun ollaan Málagan sijaan Cádizin provinssissa; ihan omassa maailmassaan, joka hänen mukaansa on selvästi se kaikkein paras.  


Jerez Alcazar 10

Jerez Alcazar 11


Mitä pidempään hän vuodattaa pöyhkeitä ylisanoja Jerezin Alcázarista, sitä enemmän haluan repiä hänen kielensä irti tunkeakseni sen korviini. 

Eihän tämä ole kuin köyhän miehen versio Sevillasta! 

Puutarhan kohdalla kiusaus turvautua väkivaltaan alkaa käydä jo ylitsepääsemättömäksi. Eikö tuo ääliö ole koskaan kuullut Alhambrasta?!


Jerez Alcazar 12

Jerez Alcazar 13


Holvikaarten viilentävässä varjossa oloni vihdoin alkaa helpottaa. Silmätkin alkavat toimia sen sijaan, että pyörittäisivät siksak-kuvioista toisintoa Missonin syysnäytöksestä noin vuodelta 1973.

Henkäisen syvään, uskaltaudun juomaankin hieman ja päätän antaa linnoitukselle uuden mahdollisuuden. 


Jerez Alcazar 14

Jerez Alcazar 15

Jerez Alcazar 16

Jerez Alcazar 18


Nimenä Jerez juontaa juurensa jo foinikialaisajalle ja heidän käyttämään nimeen Xera. Asutusta täällä on ollut viimeistään neoliittiselta ajalta, joskin heidän etnisyytensä on epäselvä. Ensimmäinen suurempi yhteisö on täällä kuitenkin ollut jo kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Rooman valtakunnan kaaduttua aluetta hallitsivat vandaalit ja visigootit vuonna 711 alkaneeseen arabivalloittajien aikaan saakka. 

1000-luvulla Jerez oli itsenäinen alueensa kunnes se yhdistettiin Arcosiin. Molemmat liitettiin vuonna 1053 Sevillaan. Vuodesta 1145 Jerezin ja Arcosin alue oli hetken aikaa Granadan alaisuudessa, kunnes Almohadidynastia valloitti kaupungin. 

Tältä ajalta on peräisin myös Alcázarin linnoitus. 


Jerez Alcazar 19


Reconquista, eli Iberian niemimaan kristitty takaisinvaltaus ei suinkaan ole yhdessä yössä vuonna 1492 tapahtunut ilmiö, vaan vuosisatoja kestänyt köydenveto. Jerez esimerkiksi vallattiin takaisin jo vuonna 1264, jolloin Jerezin Alcázarista tuli ensimmäisten kristittyjen kaupunginisien valtaistuin.


Jerez Alcazar 20


Alcázarista löytyy viimeinen kaupungista aikoinaan sijainneesta 18 moskeijasta. Alfonso X:n aikaan siitä tehtiin kappeli, mutta minareetin vanha torni on yhä paikoillaan ristikoristeisen kirkontornin rinnalla. 


Jerez Alcazar 21


Monet hyvin säilyneet yksityiskohdat antavat väläyksen siitä, miten täällä vuosisatojen ajan elettiin. Jauhettiin jyvistä jauhoja, leivottiin leipää ja puristettiin oliiviöljyä. 

Vähän noinhan me itseäänkunnioittavat ruokabloggarit eletään tosin vieläkin. Niin, ja ne amishit.


Jerez Alcazar 22

Jerez Alcazar 23


Yksi kauneimpia detaljeja ovat Alcázarin tunnelmalliset holvikaaret, joiden alla aika pysähtyy. 


Jerez Alcazar 24


Linnoituksen vaikuttavin osa on epäilemättä se hammam, eli arabialainen kylpyläosasto tähtikoristeisine holvikattoineen. Hammamit olivat arabeille tärkeitä paitsi rituaalisen puhtauden, myös nautinnon välineinä. 

Andalusiasta löytyy muuten yhä yleisölle avoimia hammameja, joista yksi on täällä Jerezissä (sisäänpääsy 25€/ hlö/ 1,5 h visiitti). 

Lisäinformaatiota ja yhteystiedot löydät täältä.


Jerez Alcazar 28


Almohadien tyylille tyypillinen kahdeksankulmainen torni on yhä pystyssä sekin. Sieltä avautuvat näkymät yli linnoituksen...


Jerez Alcazar 30

Jerez Alcazar 31


...sen Paratiisia jäljittelemään suunnitellun puutarhan...


Jerez Alcazar 32


... ja Jerezin kaupungin. 

Joka ei kyllä vieläkään onnistunut säväyttämään minua niinkuin Cádiz. 


Jerez Alcazar 33


Helpottuneena ohi olevasta kierroksesta (ja itsekin sisukkuudestani yllättyneenä) mietin hetken jopa visiittiä viereiseen San Salvadorin katedraaliin. 

Tässä vaiheessa terve järki (ja järjetön nälkä) kuitenkin vievät voiton ja katedraali jää väliin. "Eihän se kuitenkaan ole muuta kuin köyhän miehen versio Sevillan katedraalista", päätän kyynisesti mielessäni ja jatkan uhkarohkeasti lounaalle. Joka on confitoitua ibericopossun vatsaa grillatulla mustekalalla.  

Eli käytännössä kaikki ruokaympyräni tärkeimmät elementit yhdessä annoksessa. 

Sisukkuus laskee kuitenkin samaa tahtia nousevan kuumeen kanssa ja lounas jää järkytyksekseni syömättä (!!!!!).

Hoipun kylmää hikea puskien vessan kautta takaisin Cádiziin enkä edes yritä liikahtaa sängynpohjalta. Ennen seuraavaa aamua - vuorossa on nimittäin El Puerto de Santa Maria ja reissun odotetuin ravintola...


Jerez Alcazar 34


* Matka toteutettu yhteistyössä Cadizin alueen matkailun kanssa *

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This