Ruokarakastajat Turussa

* * * 

For English please see here

* * * 

Kauppahalli on tsekattava - ihan sama missä päin maailmaa on. Niinpä se oli myös Turun ruokakierrospäivämme ensimmäinen pysähdys.

Sillä Sipuli- blogin ansiokkaan Turkukierroksen vinkkaamina suuntasimme mekin La Victoriaan tacoilemaan. Otimme niin possua kuin kieltä emmekä kyllä osanneet päättää, kumpi oli parempi.

Kaikki (chorizosta lähtien!) tehdään ihan itse ja hei - täältä on mahdollisuus ostaa meksikolaisen keittiön välttämättömyyksiä myös kotiin!

Kauppahallista löytyy myös pikkuriikkinen Alko, josta nappasimme kylmästä mukaan demipullon shampanjaa ja keräsimme itsellemme hallista ainekset ex tempore- joenrantapiknikiin. 

Vietnam Foodin pho-keitto jäi tällä kertaa testaamatta, vaikka olimmekin  kuulleet siitä paikallisilta kehuja. Sen sijaan nappasimme heiltä mukaan vartaita ja kesärullia, joiden pähkinäkastike oli tosin kummallisen ketsuppinen niin väriltään kuin maultaan.

PS. Jos pikniktarpeita hallista haalit, pysähdy S. Wallinin kalatiskillä ja nouki mukaan heidän itse marinoimiaan jättikatkanpyrstöjä. Sitruuna on hyvää, mutta valkosipuli vieläkin parempaa!

Joenranta on myös täynnä ihanan pittoreskejä kahviloita, joissa lorvehtimiseen kannattaa ehdottomasti varata aikaa. Suosittelemisen arvoisia ovat mm. hurmaavasti sisustettu Tiirikkala, useammankin kerran vuoden barista- palkinnon voittanut Cafe Art sekä leivonnaisistaan kuuluisa Gaggui Kaffela.

Illan tullen samainen joenranta houkuttelee tunnelmallisilla viinibaareillaan. Suosituksen ansaitsevat ainakin E. Ekblom ja Tintå.

Ja jos jäätelönhimo yllättää, kannattaa suunnata Hansatalossa sijaitsevaan italialaiseen gelateria Nuvoleen. Niin jogurtti kuin panna cotta olivat taivaallisia, mutta suurin yllättäjä oli jännän suolainen pistaasi.

Minun päiväni kohokohta oli kuitenkin tässä. Ravintola Mami.

Jo päivän ohjelmaa suunnitellessani oli itku tulla: suurin osa kiinnostavista ravintoloista kun ei lauantaisin tarjoa lounasta lainkaan, vaan avaa vasta illalliselle. Niinpä Kaskis jäi kokematta (huokaus); samoin kuin Ludu ja Smörkin (tähän lisää huokauksia).

Ihan hävettää olla näitä ihmisiä, jotka ovat varmoja koko reissun olevan ihan turha, jos ei sitä varausta onnistu Juuri Siihen Oikeaan Ravintolaan saamaan. Onneksi Turku ja Mami pistivät allekirjoittaneen ruotuun. 

Lauantaisin on á la carten lisäksi tarjolla myös rennompi ja edullisempi torilounas, joka tänään olisi sisältänyt mm. lohikeittoa. Me päädyimme tyylikkään tunnelman tervehtiminä à la carteen.

Paikan leipä on i-ha-naa. Etenkin tuossa vaaleassa leivässä oli ihanan briossinen täyteläisyys. 

Limemarinoitu siika mummonkurkkumajoneesilla (12€) kiinnitti heti huomion freesiydellään. Oiva valinta. Ah (nyt huokauksia niistä oikeista syistä!), miten kaunis annos!

Jopa koko aamupäivän herkuttelun (ja taannoisten lammassyöminkien) jäljiltäkään emme pystyneet vastustamaan myöskään prässättyä karitsanpotkaa (13€). Hieno ja tasapainoinen annos tämäkin - kaikki osat tukivat toisiaan upeasti. Ja silmille oli taas ruokaa niin, että tähän taas vähän lisää ihastuneita huokauksia.

Pääruoaksi otimme vasikan übermureaa entrecôtea (27€) persilja-perunapyreellä ja kasvislisukkeella, joka sai ihanaa syvyyttä siihen käytetyistä herkkutateista. 

Jälkiruokaan emme pystyneet (ja vieläkin se harmittaa!). Mutta tänne tulemme palaamaan ehdottomasti seuraavallakin reissulla - se kun on jo suunnitteilla.

Ruokajuomana kokeilin muuten Vakka-Suomen Panimon Prykmestar-sarjan suodattamatonta vehnäolutta. Ihanan hedelmäinen ja lempeä tuttavuus! Panimo on pannut Mamille myös ihan oman lagerin.

Hiljaisen varmalla osaamisella tuotettuja silmiähivelevän kauniita annoksia, joissa kaikki kaikki osa-alueet pelaavat yhteen. Tekstuurit, suolat ja hapot ovat niin totaalisen kohdallaan, ettei seuralainen, sormisuolan viihdekäyttäjästä eläkeläissuolauksen natriuminhuuruiseen elämänpiiriin lipsahtanut Tsatsikimestari pyytänyt suolaa kertaakaan. 

Kiitos, Turku. Kiitos Mami. Kyllä teillä on ihmisen hyvä olla!

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?