Kananmaksapatee

Minä rakastan maksaa. En laskuja, mutta sitä sisäelintä. Se on yllättävänkin monipuolinen raaka-aine (kokeile vaikka kananmaksaa syyrialaisittain!) mutta erityisesti se on sydämeni vienyt pateissa. Ja tämän ovat huomanneet myös muut minua vähääkään tuntevat - asuessani vuosia sitten Tsatsikimestarin kanssa kämppiksinä muistaa hän yhä, että vaikkei jääkaapissa muuta ollut, niin hanhenmaksaa nyt ainakin. 

Niinpä jos pateita on ravintolassa tarjolla, on hyvin todennäköistä, että se myös lautaselleni päätyy. Vaan voihan sitä tehdä itsekin! Se on ollut suunnitelmissa siitä saakka, kun sitä peltopyypateeta Marbellassa söin. Ja kah - ei mennyt puoltakaan vuotta ennenkuin sain sen aikaiseksi! Tsatsikimestari suoritti tarkastuskäynnin ja tämä sai kuninkaallisen hyväksynnän. Myös seuralaisena toimineeltä bichon friseltä...

Tämä sopii myös mitä mainioimmin joulupöytään. Ja vaikka kananmaksapatee aika elegantilta kuulostaa, ei se mitään herrojen herkkua ole. Kananmaksa on mitä edullisin raaka-aine: kilohinta sillä jää alle vitosen!

Alkuruokana noin neljälle - kuudelle

600 gr kananmaksaa

2 salottisipulia (tai puolikas normaalisipuli)

1 reilu rkl timjaminlehtiä
1 laakerinlehteä

1 dl portviiniä

1 dl kermaa

200 gr voita

1/4 tl maustepippuria

ripaus neilikkaa

suolaa

Hienonna sipuli ja pehmitä se pannulla voinokareessa. Lisää laakerinlehti ja timjami. Kuivaa maksapalat ja leikkaa ne pienemmiksi. Nosta pannun lämpöä ja paista maksoja muutaman minuutin ajan - ne saavat jäädä sisältä roseeksi. Paista maksat tarvittaessa erissä, jottei pannun lämpö laske liikaa (Silloin ne vain muhivat omissa nesteissään). Nosta maksat pois pannulta, poista laakerinlehdet ja kaada pannulle portviini. Redusoi kunnes jäljellä on muutama ruokalusikallinen. Kaada se kerman, mausteiden ja maksojen kanssa tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. 

Lisää sitten 125 gr voita kuutioituna ja soseuta kaikki sekaisin. Siivilöi, tarkista maku ja mausta suolalla. Anna jähmettyä tarjoiluastiassaan kylmässä puolisen tuntia. Sulata sitten loppuvoi ja kaada pateen päälle. Tämä suojaa pateen pintaa ja estää sitä kuivumasta ja tummumasta. Halutessaan sen voi jättää poiskin - suojaa siinä tapauksessa pinnat päällystämällä ne sopivan kokoisella palalla leivinpaperia ja sitten tiiviisti kelmulla. 

Tarjoile rapeaksi paahdetun leivän kanssa. Masentavien ciabatta-kokeilujen jälkeen tyydyin kaupan leipää, joskin myös vaivaamaton leipä toimisi tähän(kin). Itse tykkään pateesta pikkukurkkujen kanssa (minä ja Bridget Jonesin äiti, Tsatsikimestari nauraa) mutta myös vaniljainen rosmariini-kriikunahillo olisi ihana lisä! 


__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?