perjantai 19. huhtikuuta 2013

Pelmeneitä

Luin joku aika sitten  yhdestä Aurinkorannikolla ilmestyvästä viikottaisesta englanninkielisestä sanomalehdestä, että venäläiset ovat nykyään jo toiseksi suurin ulkomaalaistaustainen asukasryhmä. Minä en pidä Venäjästä. Tai no, lähinnä heidän perverssistä demokratiakäsityksestään. Mutta jos sieltä jotain hyvää haluaa löytää, niin tuhtia ja sielun pimeimpiäkin sopukoita lämmittävää kotiruokaa siellä osataan tehdä. Niinpä tänään mentiin testikeittiössä varsin slaavilaisissa tunnelmissa.

Kummallisuudessaan ja kaikkea trendikkyytä uhmaavassa kotikutoisuudessaan yksi viime vuosien lempiravintolalöydöistä Helsingissä on ollut Pelmenit Kalliossa. Minä kun tykkään dim sumeista, tortellineista, pelmeneistä ja kaikista muista maailman keittiöiden lihatäytteisistä taikinanyyteistä. "Kuinka vaikeaa se nyt voi olla"- asenteella niitä sitten päätettiin pyöritellä iham itse. Aikaa siihen käsin näpertämiseen saa kyllä kulumaan. Mutta eipä se sitten muuta vaadikaan. Ja lopputulos... uskaltaisin sanoa, että lopputulos oli paras koskaan syömäni pelmeni. 



Näihin käytin loput siitä suurella huolella vaalitusta porojauhelihasta, mutta toki tähän voi käyttää mitä tahansa eläintä( tai no miksei vaikka pelkästään sieniäkin...) Johon lisäsin slaavilaisuuden nimissä sieniä. Ja tuhtiuden nimissä siankylkeä. Perinteitä hieman uhmaten lisäsin myös timjamia. Nämä tarjoiltiin smetanan ja puolukoiden kanssa. Puolassa vastaava paikallinen  herkku pirogi tarjottiin omassa rasvassaan lilluvien ihanan rapeiksi paistettujen pekonimurujen kanssa, joten pitihän niitä pöytään sitten kattaa niitäkin... Yliarvioin täytteen tarpeen ja puolet tuosta olisi riittänyt allalistattuun taikinamäärään. Mutta kun se teko tuli nyt kuitenkin opeteltua, niin teinpä sitten lisää!

Pelmenitaikina (40 kpl)

1 kananmuna
4 dl jauhoja
1 tl suolaa
1 dl vettä

Riko kananmuna kulhoon. Lisää suola ja jauhot sekä vesi, sekoittaen tasaiseksi taikinaksi. Kääri kelmuun ja jätä jääkaappiin lepäämään tunniksi. Tee sillä välin täyte.

Täyte:

4 isoa herkkusientä (n. 100 gr)
reilu 200 gr porojauhelihaa
5 siivua siankylkeä (tai pekonia)
1 tl timjamia
1/2 sipulia
1/2 dl lihalientä
suolaa, pippuria

Silppua sienet ja paista kuumalla pannulla. Kun neste on haihtunut, lisää silputtu siankylki ja jatka paistamista sen luovuttamassa rasvassa. Lisää sitten sipulisilppu ja lihaliemi ja paista kunnes sipuli on pehmennyt ja seos on sopivan tahnamaista. Lisää timjami ja mausta suolalla (varoen) ja pippurilla. Sekoita porojauhelihaan ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Anna levätä puolisen tuntia.

Jaa pelmenitaikina neljään. Peitä loput kelmulla ja/tai kostealla pyyhkeellä ja työstä yksi neljännes kerrallaan. Ne kannattaa kaulita, leikata ja täyttää kerrallaan, jotteivat reunat odotellessaan turhaan kuivu - silloin niiden kiinninipistäminen vaikeutuu. Kaulitse jauhotetulla tasolla ohueksi taikinaksi ja ota juomalasilla (n. 5 sentin halkaisija) pyöreitä muotoja. Siirrä pyyhkeen alle odottamaan, kunnes koko neljännes on kaulittu. Pyörittele sitten täytteestä teelusikallisesta pikkuruisia pyöryköitä ja täytä ympyrät. Taita reunat vastakkain ja nipistä kiinni. Halutessasi voit vielä taivutaa näin syntyvän puolikuun reunat taakse hattumaiseksi ja nipistä kiinni. Siirrä odottamaan jauhotetulle tasolle ja pidä peitettynä. 

Tässä vaiheessa nämä voi myös pakastaa. Ne kannattaa jauhottaa kunnolla, jotteivät ne tartu toisiinsa kiinni. Anna levätä ennen keittämistä kylmässä vielä puolisen tuntia. Kiehauta hyvää lihalientä ja keitä pelmeneitä kunnes ne nousevat pintaan. Sohi vähän kauhalla, jos näyttää, että alkavat tarttua toisiinsa kiinni. Nosta reikäkauhalla lautaselle ja kaada päälle halutessasi lihalientä. Tarjoa lisänä smetanaa. Ja suolakurkkuja. Ja puolukoita. Ja rapeaksipaistettuja pekonikuutioita. Slaavilaista melankoliaa en voi taata, sillä ainakin meillä nämä saivat syöjillä perin epäslaavilaisen hymyn huulille...




Vaan nyt minulla ei taida enää olla mitään hyväksyttävää tekosyytä olla tekemättä vastaisuudessa myös omat pasta- ja dim sum- taikinani...?







12 kommenttia :

  1. Tulipas se postaus jota odottelin,kiitos tästä ohjeesta :)

    VastaaPoista
  2. Olisinkohan minäkin joskus riittävän rohkea tekemään itse pelmenejä? Valitettavasti mun näperrysperversioni liittyy enemmän käsityöpuolelle, mutta kai pelmenejäkin vois joskus koittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pelko pois, siskohyvä! Voin kertoa, että vaikeaa se ei ole. Aikaavievää jonkinverran kyllä. Ja hei- eikö niiden ole tarkoituskin olla rustiikkisia ;-)

      Poista
  3. Nami:) Minun täytyy tunnustaa että olen syönyt vain valmiita pelmeneitä;täällä kun niitä venäläisiä riittää niin pelmeneitäkin on suuri valikoima.Mutta olen tehnyt kreplacheja eli juutalaista variaatiota noista ja oikeastaanhaan ne ovat aika lähellä toisiaan;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pelmeneitä on tullut syötyä myös teillä päin, jossain allenbyn sivukujilla :-) ja kreplacheissahan ei todellakaan ole mitään vikaa - päinvastoin!

      Poista
  4. Hienot ja varmasti herkulliset pelmenit olet pyöräyttänyt! en ole niitä koskaan itse tehnyt, mutta koska tykkään myös touhuta pastan ja raviolien kanssa niin nämäkin varmasti onnistuisivat omassa keittiössä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on siinä kyllä jotain niin tyydyttävää kun noita itse pyöriteltyjä palleroita äidinylpeydellä silmäilee :-) epäilemättä iloja, jotka aukeavat vain toiselle ruokaharrastajalle :-)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. thank you for your kind words- hope you noticed that in the tool bar there's a link to the English version of this blog: www.undertheandalusiansun.com :-)

      Poista
  6. Hienon näköisiä.:) En ole koskaan syönyt pelmenejä, mutta olen niistä kiinnostunut. Välillä aina kaupassa silmäilen valmiita, muttei ole tullut ostettua. Itse olisi kiva tehdä, mutta taitaa olla vähän liikaa näpertämistä kärsimättömälle luonteelleni.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täytyy myöntää että ihan yllätyin kuinka helppo tuo taikina oli ensiyrityksellä saada juuri oikeanlaiseksi mutta tuossa kauli-leikkaa-täytä-muovaile-nipistele- urakassa kyllä sai aikaa kulumaan enemmän kuin olin odottanutkaan... hyviä tosin ovat joten suosittelen :-)

      Poista