Koska kauppojen ja torien tarjonta on Helsingissä niin kovin erilaista Espanjaan verrattuna, ei viime aikoina ole tullut paljoakaan kokattuja mustekaloja, simpukoita ja muita Espanjan keittiössä usein nähtyjä herkkuja. Sen sijaan makumaailmoja on avarrettu ja kulinaarisia löytöretkiä tehty mm. sisäelinten pariin.
Kieltä tiedän syöneeni aikaisemminkin ja muistan siitä pitäneeni. Itse ei sitä koskaan ole kuitenkaan tullut tehtyä. Koska lauantai ei ole lauantai ilman hallikierrosta ja koska hallikierros ei ole mitään ilman hienoista holtittomuutta, tarttui sieltä jokin aika sitten mukaan mm. karitsankieltä.
Hämmentyneenä sitä sitten aikani tuijotin ja ryhdyin hommiin. Halpoja moiset osat ovat, joten olisihan niitä hyvä suosia enemmänkin, etenkin kun oikealla valmistustavalla niistä saa aikaan niin mureita ja suussasulavia herkkuja. Mutta tietty kynnys siinä on ylitettävänä - esimerkiksi se kieli näyttää juuri siltä: jonkun suussa olleelta elimeltä.
Vaan pelko pois ja asiaan! Lopputulos on suorastaan unelmaisen pehmeän murea. Hallin antamat ohjeet olivat: vettä, sitruunaa, maustepippureita, laakerinlehti ja 3-4 tunnin keittoaika. Tästä tulee kolmelle aika reilu alkuruoka, mutta esim. noita salaatinlehtiä lisäämällä tämä riittäisi kevyeksi lounaaksikin. Muistoissa oli vielä tuoreena nuo Pure Bistron annokset, joiden onnistuneisuuden yksi kulmakivi oli juuri tuo eri tekstuurien yhdistäminen, joten niinpä tällä kertaa kiinnitettiin erityishuomiota tuohonkin: pikanttisuutta kapriksista, pippurisuutta rucolasta, vienoa, hieman hapantakin makeutta karpalokastikkeesta, täyteläisyyttä perunoista, mureutta kielestä ja rapsakkuutta paistetuista sipulirenkaista.
Kieli:
3 karitsankieltä
1 litraa vettä
10 maustepippuria
2 laakerinlehteä
1/2 sitruuna
2,5 rkl suolaa
(itse lisäsin myös yhden tähtianiksen, mutta tämä on makukysymys - kaikki eivät sen lakritsaisuudesta tykkää)
Kiehauta vesi ja mausteet. Lisää huuhdellut kielet ja anna kiehua hiljalleen poreilevassa vedessä pari tuntia eli kunnes kielet ovat kypsiä. Sen tuntee niiden rakenteesta kun niitä vaikka grillivartaalla kokeilee: kielten tulisi olla pehmeitä. Nosta kielet liemestä reikäkauhalla ja kuori vielä lämpiminä, jolloin se pinta lähtee ihan vetämällä. Siivilöi liemi ja anna halutessasi kielten maustua liemessään muutaman tunnin - Onko nälkä- blogin Chef Jonesin mukaan vaikka seuraavaan päivään. Siivuta jäähtyneet kielet ja tarjoile kylminä. Tänään ne tarjoiltiin lämpimän perunasalaatin kera.
Rapeat sipulirenkaat:
1 isohko sipuli
2 dl piimää tai turkkilaista jogurttia notkistettuna juoksevammaksi lorauksella vettä
suolaa, pippuria
3 dl jauhoja
Leikkaa sipuli n. 1/2 sentin paksuisiksi renkaiksi (tai niin ohuiksi kuin voit). Poista sisäpuolen ohut, läpikuultava kalvo, koska se osittain ulostörröttäessään helposti palaa. Mausta piimä/ jogurtti suolalla ja pippurilla ja upota sipulirenkaat sinne maustumaan puoleksi tunniksi. Nosta sitten renkaat jauhoihin ja kuorruta huolella. Ravistele ylimääräiset jauhot pois ja paista öljyssä kullanruskeiksi ja rapeiksi. Halutessasi erityisen rapean kuoren, kasta ne ensimmäisen jauhokierroksen jälkeen uudestaan piimään ja vielä uudestaan jauhoihin. Maissijauhoilla saisi ilmeisetsi entisestään lisää rapsakkuutta (ja väriä) näihin. Valuta talouspaperin päällä ja tarjoile.
Perunasalaatti:
3 pitkulaista keskikokoista perunaa
15 kaprista
rucolaa
öljyä
suolaa, pippuria
Leikkaa perunat noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Keitä kypsiksi ja höyrytä kuiviksi. Pyörittele suolalla ja pippurilla maustetussa öljyssä ja asettele vielä lämpiminä rucolapinon päälle. Perunoiden lämpö pehmittää myös rucolan rakennetta ja makua pehmeämmäksi. Asettele päälle sipulirenkaat, siivutettu kieli sekä kaprikset. Hyvän lisän tähän antaisi se klassinen piparjuurimajoneesi, mutta koska olen nyt niin hullaantunut siihen karpalomajoneesiin joka niin hyvin käy niin poron kuin lammasmakkarankin kanssa, niin tein sitä myös tähän. Ja rakastin...
Karpalomajoneesi:
1 dl hyvää majoneesia
1 vajaa rkl hyvää karpalohyytelöä
Sekoita hyvin ja tarjoile.
Kiva, ruokaisa annos!:) Tämä kelpaisi hyvin jo meilläkin.;) Harmi, kun meillä päin ei ole kuin possun ja naudan kieliä tarjolla. Lihavalikoimat on aina tällaisilla pikkupaikkakunnilla rajoitetut. Tänään kuitenkin satuttiin törmäämään hevoslenkkiin, ja sitä lähti heti reilu pätkä mukaan.:)
VastaaPoistajoo...en tiedä mitä tekisin ilma noita halleja - niin kiitollinen niiden tarjonnasta saa kyllä olla. mutta kiva päästä jakamaan niidenkin antimia edes näin blogin välityksellä :-) ja hevoslenkki kuulostaa mahtavalta!
PoistaOi,mullakin on 10kpl karitsan kieliä,mutta vielä ei ole ajatustakaan mitä niistä tekis. Karpalon ja kielen yhdistelmä kuulostaa tosi kivalta idealta
VastaaPoistamusta tuli kyllä ihan kielimiehiä :-)
PoistaOoooh... Mun on pitänyt pitkään opetella valmistamaan kieltä. Lupasin nimittäin pari hirvikautta sitten isälle ja veljelle, että mä voin valmistaa heille hirvenkieltä, jos mulle sellaisen toimittavat.
VastaaPoistavautsi- hirvenkieltä en ole koskaan edes nähnyt!
PoistaSe on aika iso, jos muistan oikein. Siitä on nimittäin muutama vuosi kun olen viimeksi semmoisen nähnyt ihan omin silmin.
Poista