sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Köyhän miehen simpukkagratiini

Andalusiassa minulla on keittiössäni käytössä raaka-aineita joista laadun (ja hinnan!) puolesta voin Töölössä vain haaveilla. Se on opettanut siis paitsi kiitollisuutta ja kunnioitusta, myös nöyryyttä. Kaikenlaista haaskausta pyrin välttämään kuin se kuppa Töölöä.

Leivästä tehdään omat korppujauhot tai niitä kierrätetään alkupaloihin, cocktail-tarjoiluun tai teekutsuille sopiviksi leipäkoreiksi. Tai sitten niitä kierrätetään jälkiruokiin, kuten köyhiin ritareihin. Katkarapujen kuoresta keitetään äyriäislientä ja mustekalan perkuujätteet käytetään vaikka täytettyihin mustekaloihin tai marinoituna salaatteihin.

Ylijääneet kastikkeet puolestaan saavat usein uuden elämän dipin muodossa seuraavana päivänä vaikka alkuruoan kanssa. Simpukathan ovat minun suurta herkkua, mutta en minä itsekään koko kiloa viitsi  kerralla ahmia. No, Herrasmiehen kauhuntäytteisten silmien edessä ainakaan.... Herrasmiehen allergian vuoksi niistä kilottain myytävistä pusseista menisi hukkaan aina se puolikas, joten höyrytän nekin ja pakastan sitten  puolikkaat myöhempää käyttöä varten. 

Esimerkiksi näihin köyhän miehen simpukkagratiineihin. 





Eihän näissä mitään köyhää oikeasti ole (vaikka simpukat täällä toki halpoja ovatkin) , mutta nimi tuli siitä, että mietin (minä! juustokammoinen!) että osan tuosta aikaisemmin myös kalan kuorruttamiseen käyttämästä leivänmuruseoksesta voisi korvata parmesaanilla. Makujensa puolestahan tämä on hyvinkin italialainen ruoka. Jostain muistan kuulleeni, että köyhillä ei ollut varaa parmesaaniin, joten se on monilla alueilla ruoanlaitossa korvattu samannäköisellä ja samanlaista rapeutta ruokaan tuovilla leivänmuruilla. Niinpä jätin sen parmesaanin sitten kuitenkin pois ja köyhäilin ihan kunnialla! Tässä nuo leivänmurut saavan olla krouvimpia kuin esimerkiksi krokettien kuorrutuksessa. Ja niiden valmistushan on yksinkertaisuudessaan tällaista: Hienonna leivänkannikat tehosekoittimessa, levitä lautaselle/ uunipellille (riippuen määrästä) ja anna kuivua. Nopeuttamiseksi voit käyttää myös uunia alhaisella lämmöllä.

Niin hyvää tämä oli, että ainut, millä tästä olisi paremman saanut olisi ollut se, jos sen kylmän Albariñon lisäksi  tämän seurana olisi ollut rakkaat tyttöystäväni koto-Suomesta ja vähän Tanskastakin...


14 kpl


14 simpukan-
puolikasta
1/2 sitruunan kuori
1 reilu rkl kevätsipulia silputtuna
1 reilu rkl persiljaa hienonnettuna
2 reilua rkl voita sulatettuna
1 chili 
(säädä taas käyttämäsi chilin tulisuuden mukaan)
8 rkl leivänmuruja
suolaa, pippuria

Jos käytät tuoreita simpukoita, puhdista ne ja höyrytä kypsiksi (n. 5 minuuttia). Heitä pois ne, jotka eivät avaudu. Avaa kuoret ja käytä näihin se puolikas, jossa se liha on. Jos käytät pakastettuja, anna niiden sulaa rauhassa ja täytä sitten.

Sekoita kuorrutusainekset keskenään ja kaada joukkoon sulatettu voi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Koostumus saa olla sellainen kosteahkon hiekan kaltainen joka kuitenkin pysyy vähän kasassa kämmenessä puristettaessa. 

Jaa seos tasaisesti simpukanpuolikkaiden päälle ja gratinoi uunissa 180 asteessa n. 10 minuuttia kunnes pinta saa väriä. Päälle sitruunanmehua ja aah.

Yksinkertaista ja hyvää- yksin tai seurassa!






8 kommenttia :

  1. Aargh,mun ehdoton lempiruoka on sinisimpukat sen kaikessa muodossa ;) ja kilo.... Noh,ei tunnu missään! Lisää pöytään kiitos :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no eikö! Ja Espanjassa se kilo lähtee kaupasta kotiin alle kahden euron...

      Poista
    2. Da... Kun mekin vapuksi palataan Portugalista takaisin Suomeen, niin ruokakaupassa kulttuurishokki iskee päin naamaa. Just eilen piipahdettiin Espanjan puolella Ayamontessa ruokaostoksilla sikäläisessä hallissa. Tuoreet mansikat 2€/kg, iso nippu villiparsaa 1,50€ jne. Ja ihana kimpale mojamaa, suolattua ja puolikuivattua tonnikalaa, sekään ei niin kovin kallista. Kun täällä satasella ostaa lähes viikon ruoat, niin Suomessa saakin sitten taas maksaa itsensä kipeäksi ruokakaupassa.

      Poista
  2. Noi näyttävät todella hyviltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voin kertoa, että siltä ne myös maistuivat. Jota Herrasmiehen kateellinen huokailu vieressä vain edesauttoi ;)

      Poista
  3. Ihana herkkuannos taas:) Olet todellakin onnekas noiden äyriäisten suhteen;onhan niitä täälläkin,saman meren äärellä kun ollaan,mutta tuolla Espanjan puolella ne ovat paljon edullisempia.Mansikat oli samanhintaisia perjantaina kuin Tuplaespressolla;D

    VastaaPoista
  4. Mä innostun aina näistä ruoan kierrätysvinkeistä! Nyt täytyy heti ruveta keittelemään äyriäisliemiä überherkullisen risoton toivossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sama vika :-) Hyvistä raaka-aineista on turha haaskata mitään :-)

      Poista