Sikamakeekaali

Keitoista tässä blogissa tykätään siinä määrin, että niille oli jossain vaiheessa viikosta pyhitetty kokonainen päivä: Soppasunnuntai. 

Ne ovat uskomattoman monipuolisia: tarvittaessa nopeita, toisinaan taas hitaasta haudutuksesta sielunsa saavia. Ne voivat olla kevyitä tai raavammankin miehen nälän tyydyttäviä. Inspiraatiota lautasmatkailuun löytyy mistä tahansa päin maailmaa aasialaisesta laksasta marokkolaiseen serroudaan. Gazpachon, salmorejon, ja ajo blancon kaltaiset kylmät keitot viilentävät kesähelteillä,ja paahdetun tomaattikeiton, aurinkoisen kanakeiton, tacokeiton, kaalikeiton ja borssin kaltaiset sopat puolestaan tuovat lohtua keskelle talvipakkasia. Jotkin, kuten vichyssoise ovat yhtä hyviä niin kylmänä kuin kuumana. Niihin on kätevä kierrättää erinäisiä tähteitä kuten minestrone ja italialainen hääkeitto osoittavat. Lisäksi ne ovat oivallinen keino salakuljettaa pinttyneimmänkin pekonirakastajan ruokavalioon niitä kasviksia - yksi suosikeistani on minttuinen hernekeitto.

Niinpä molemmista kauppahalleista löytyvä Marc Aulénin Soppakeittiö on tullut vuosien varrella tutuksi. Ja aina pöytään on päätynyt se Suomen parhaaksi ylistetty bouillabaisse. Nyt Kruunuhaassa Qulma-ravintolaa pyörittävä Marc on koonnut soppansa kirjaksi, jonka sain Gummerukselta tervetulleena lahjana. Arvosteluni kirjasta löydätte täältä.

Tämän kirjan resepteihin tullaan keittiössäni ihan varmasti palaamaan useampaankin otteeseen. Kirjasta löytyy myös ohje siihen legendaariseen kalasoppaan, mutta tällä kertaa testattavaksi valikoitui kirjoittajan itsensä mielestä paras hänen keksimänsä soppa: Sikamakeekaali. Ja sen kaveriksi tuo Nordic Dynamite.

Meillä soppasavotta alkoi sillä, että Naapurinpoika juoksutettiin hakemaan tarpeeksi isoa kattilaa. Kirjassa kun ei anneta infoa siitä, kuinka monelle hengelle resepti on. Varautukaa siis isolla kattilalla. ISOLLA. Tästä nimittäin rittää ainakin kymmenelle nälkäiselle hakaniemeläiselle...

Sikamakeekaalikeitto:

n. 1 kg possunlapaa tai muu luullinen lihaisa pala
300 gr sipulisuikaleita
900 gr punakaalisuikaleita
rypsiöljyä paistamiseen
3 rkl sormisuolaa
3 rkl balsamietikkaa
3 litraa sameaa ja mielellään hapokasta omenamehua

Paista possu öljyssä kauniiinväriseksi ja lisää sormisuolaa ja mustapippuria. Laita kattilaan. Paista sipulit kullanvärisiksi ja lisää kattilaan. Paista kaalisuikaleet ja lisää kattilaan. Lisää muut ainekset ja keitä hiljalleen noin kahden tunnin verran. Tällöin lihan pitäisi irrota luusta helposti. Nosta lihapala reikäkauhalla, irrota lihat ja leikkaa tai revi sopivan kokoisiksi paloiksi. Laita palat takaisin keittoon. Olut sopii erittäin hyvin juomaksi keiton kanssa.

Nordic Dynamite:

3 rkl sitruunamehua
0,7 litraa sameaa, mielellään hapokasta omenamehua
2 dl rusinoita
2 dl puolukoita tai karpaloita
1 tl inkiväärimurskaa
10 habanerochiliä, kanta poistettuna ja puolitettuna
10 ruskeaa sokeripalaa

Keitä aineksia noin 20-25 minuuttia. Soseuta hienoksi. Säilyy hyvin jääkaapissa.

Ja se lopputulos? Jännä. Talvipakkasilla lämmittävä keitto, jossa yhdistyy monta loistavaa asiaa: noiden halvempien ruhonosien hyödyntäminen, yksinkertainen raaka-ainelista ja helppous. Ja tuo Nordic Dynamite kyllä komppaa keittoa antaen sille upeaa täyteläisyyttä. Lisäksi se sopii niin hiilareita karttaville kuin gluteenitonta ruokavaliota noudattaville. Ja jos kasvissyöjät söisivät lihaa, kävisi tämä heillekin. Ja monen muun keiton lailla tämä on sellainen soppa, että se vain paranee seuraavina päivinä kun tuo liha on saanut imeä itseensä noita liemen makuja. Suosittelemisen arvoinen, ihan niinkuin kirjakin!

Kulmakarvojen nostelua sekä silmien pyörittelyä herättäviin ja jotenkin aina kontekstin (ja ymmärryksen) rajoja rikkoviin spontaaneihin kommentteihin erikoistunut Naapurinpoika heittäytyi soppansa äärellä vallan lyyriseksi.

"Tampere. Tämä maistuu Tampereelle. Pyynikin rannoilla savua taivaalle puskeville savupiipuille. Ja tikkailla kiipeileville työmiehille." Pikainen Päätalo-Töölö-käännössimulaattori avasi tämän olevan erittäin hyvä asia. Joskin siihen viittasi myös se, että tässä vaiheessa oli menossa jo neljäs lautasellinen.

Myös Nordic Dynamite otettiin vastaan ilolla. "Niin, no tämä keittohan on sellainen tumman nahkainen. Bassosävytteinen. Johon tuo relissi tuo ihan uuden diskantin." (Alatte ehkä ymmärtää sen silmien pyörittelyn...?)

Viikonloppuna menemmekin testaamaan Marcin keitoksia ihan livenä - lauantaille on nimittäin buukattu Qulman brunssi!

*Kirja saatu blogin kautta arvostelukappaleena*

______________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?