perjantai 22. tammikuuta 2016

Hebron, Länsiranta - tervetuloa helvettiin

* * * 

For English please see here

* * * 

Israelin Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 Jordanialta valloittama Länsiranta ei tule lomakohteita miettiessä ihan ensimmäisenä mieleen. Ihan niinkuin Pohjois-Korea, Somalia tai Bagdadkaan. Eipä kyllä viime kuukausien tapahtumien valossa Israelkaan. 

Jos kuitenkin päättää Israeliin suunnata, olisi sääli jättää käyttämättä mahdollisuus tutustua myös Siihen Toiseen Puoleen. Se sijaitsee kuitenkin vain muutaman kymmenen kilometrin päässä ja todellisuus siellä on todellakin jotain ihan muuta

Omalla kohdallani tunteet olivat tälläkin kertaa ristiriitaiset. Olen asunut ja työskennellyt Länsirannalla, joten minulla on ystäviä myös rajan ja konfliktin tällä puolen. Ei olisi tuntunut reilulta jättää menemättäkään, mutta kyllä se joka kerta yhtä hämmentävää on. 

Paitsi että rajan ylittäessä vaihtuu kieli, vaihtuvat myös ihmisten englanninkielisessäkin puheessa käyttämät paikannimet. En tulekaan enää Jerusalemista, vaan Al Qudsista. En saavukaan Hebroniin, vaan Al Khaliliin. Myös näkemykset käynnissä olevasta konfliktista vaihtuvat, samoin ne elinolosuhteet, joissa ihmiset elämäänsä yrittävät rakentaa. 

Omalla kohdallani entistä skitsofrenisemmaksi tilanteen tekee se, että myös oma nimeni vaihtuu. Israelissa käytän toista nimeäni, jota ei täällä tulisi mieleenikään sanoa ääneen. 




Otin siis suunnaksi Hebronin, jonne pääsee suoraan Damascus Gaten edestä liikennöivin servis-minibussein. Servis vastaa Israelin puolella sherutin (ja Tunisiassa louagen) nimella tunnettua paikallista liikennemuotoa, joka liikennöi käytetyimpiä reittejä kaupunkien välillä, yleensä nopeammin ja tiheimmin vuorovälein kuin esimerkiksi bussit. Kyyti lähtee kun bussi on täynnä - siihen saakka kuskit huutelevat asemalla kohteen nimeä matkustajia houkutellen. 

"Al Khalil, Al Khalil!" kaikui asemalla. Nyökätessäni hyväksymisen merkiksi hiljenivät kuskitkin. "Al Khalil?" he varmistivat epäuskoisena. "Na'am",vastasin. Kyllä.

Viimeistään tuossa vaiheessa huomasin taas kerran kyseenalaistavani matkustustottumuksiani. Ehkä siinä Kanarian all inclusive-lomassa ei olisikaan mitään vikaa...?




Hebron ei ole kovinkaan kovassa huudossa Israelin puolella juuri nyt. Suurin osa viime aikojen puukotuksiin syyllistyneistä tuntuu olevan kotoisin juuri täältä. 

Edellisestä vierailustani täällä on viisi vuotta, eikä tilanne nyt ainakaan parempaan suuntaan ole muuttunut. 

Kansainvälisen yhteisön ja YK:n päätöslauselmien mukaan Israel miehittää Länsirantaa laittomasti ja rikkoo Geneven sopimuksia. Israel ei tätä tietenkään allekirjoita. 

Lokakuussa alkaneita levottomuuksia ei ainakaan vielä luokitella kolmanneksi intifadaksi, mutta muutaman päivän takaisten tietojen mukaan palestiinalaisten (pääasiassa puukotuksista koostuva) väkivalta on tappanut tähän mennessä yli 20 israelilaista, yhden amerikkalaisen sekä yhden palestiinalaisen sivullisen. Palestiinalaisia on samassa ajassa tapettu yli 150. Loukkaantuneiden määräksi Palestiinan Punainen Puolikuu arvioi ainakin 1600. 

Ennestäänkin vahva sotilasläsnäolo on nyt entistäkin vahvempi. Palestiinalaisväestön liikkumista rajoittavat tiesulut, joita Hebronista ja sitä ympäröivältä alueelta löytyy kymmeniä, ovat saaneet kylkeensä Israelin lipun värit. Niin hepreaksi kuin arabiaksi kirjoitetuista tienviitoista on mielenosoituksellisesti maalattu sijainnista vaihdellen toinen kielistä yli. 




Hebron on Länsirannan suurin kaupunki, mutta se ei ole paikka, jonne tullaan huippuravintoloiden, viinitilojen tai kulttuuriharrastusten perässä. Rantoja, shoppailumahdollisuuksia tai muuta varsinaista viihdykettä täältä ei löydy. Matkailijoita tänne tuo lähinnä poliittinen turismi.

Jotain paikasta ja siellä vallitsevasta todellisuudesta kertoo erään israelilaisaktivistin lakoninen toteamus eräässä koulutuksessa hänen kuultuaan minun asemapaikkani olevan Hebron: "tervemenoa helvettiin". 




Ennen kuin kuningas Daavid sai haltuunsa Jerusalemin ja perusti pääkaupunkinsa sinne, hallittiin kuningaskuntaa täältä. Vanhassa Testamentissa paikka tunnettiin nimellä Kiryat Arba. Tämä on myös kaupunki, jossa isäänsä vastaan noussut Absalom (jonka haudalla käytiin täällä) julisti itsensä uudeksi kuninkaaksi. 

Hebron oli viimeisiä kaupunkeja, jotka muslimihallinto onnistui valtaamaan 600-luvulle tultaessa. Juutalainen asutus alueella kuitenkin jatkui, väliin vähäisenä, väliin entistäkin vähäisempänä. 1500-luvulla sen arveltiin koostuvan enää 8-10 perheestä. Ottomaaniajan lopulle tultaessa 1850-luvulla  määrä oli noin 100 perhettä.

1929 alkoi kiertää huhuja, joiden mukaan juutalaiset valmistautuisivat valtaamaan Temppelivuoren. Tämän suututtamina paikalliset johtajat kehottivat kansaa iskemään juutalaisten kimppuun. Seurauksena oli 67 juutalaisen joukkomurha, ja liki 100 loukkaantunutta. Jäljellejääneet 435 juutalaista selviytyivät arabinaapuriensa piilottamina. 

Alkamassa olevaa arabikapinaa aavistellen brittihallitus päätti turvallisuuden nimissä siirtää juutalaiset pois Hebronista. Ainoastaan yksi heistä jäi, mutta 1947 hänkin päätti lähteä ja juutalaisasutus Hebronissa oli tullut tiensä päähän. 

Siellä täällä näkee yhä vilauksia siitä, kuinka kaunis Hebronin on kukoistuksessaan täytynyt olla. 







Mutta ei kaupunki nykyisellään kyllä silmänruokaa tarjoa. 

Tiesulut, piikkilanka-aidat, checkpointit ja katoilta löytyvät Israelin armeijan vartiotornit kaikki kertovat jännitteistä, joiden kanssa ihmiset täällä elävät. 

Hebron poikkea muusta Länsirannasta etenkin yhdessä suhteessa. Länsiranta jaettiin Oslon sopimuksessa kolmeen hallinnolliseen alueeseen: PA:n siviili- ja turvallisuushallinnon alaiseen alue A:han, PA:n siviilihallinnon ja israelilaisen turvallisuushallinnon alaiseen alue B:hen sekä kokonaan Israelin hallinnassa olevaan alue C:hen. 


'

Hebron jaettiin samaisessa sopimuksessa H1- sekä H2- alueisiin. Ensimmäistä hallinnoi palestiinalaishallinto, jälkimmäistä Israel. Raja kuitenkin kulkee keskellä kaupunkia, joten siinä, missä muualla Länsirannalla juutalaisväestö asuu omissa, palestiinalaisalueista erillisissä siirtokunnissaan, asuvat siirtokuntalaiset täällä palestiinalaisväestön keskuudessa.

Palestiinalaisväestön lukumääräksi Hebronissa arvioidaan reilu 215 000, siirtokuntalaisten määräksi 500-800. Asuessani täällä viisi vuotta sitten siirtokuntalaisten määräksi arvioitiin 500, heidän turvallisuuttaan vartioivien israelilaissotilaiden määräksi puolestaan noin 2000.




Vanhan kaupungin kujilla katse kiinnittyy kujien ylle ripustettuihin verkkoihin. Niiden tehtävä on ottaa kiinni esineet, joita talojen ylemmissä kerroksissa asuvat siirtokuntalaiset alas heittelevät. Sieltä kaadetuilta nesteiltä eivät tosin nekään suojaa. Omalla kohdallani se on onneksi aina ollut "vain" vettä.

Siirtokuntalaiset Hebronissa ovat kiihkeässä ideologisuudessaan koko Länsirannan pahamaineisimpia. Siellä täällä törmää yhä Kach- puolueen symboleita toistaviin graffiteihin.

Kach oli rabbi Meir Kahanen perustama, Israelinkin vinksahtaneessa poliittisessa mittakaavassa radikaalin äärioikeistolainen puolue, joka ajoi mm. juutalaisten ja ei-juutalaisten välisten seka-avioliittojen kieltämistä sekä kansalaisuuden perumista kaikilta ei-juutalaisilta. Maan parlamenttiin puolue sai vuonna 1984 yhden paikan, mutta seuraviin vaaleihin se ei enää "rasismiin kiihottamisen kieltävän" lain voimaantultua saanut osallistua. 





Humanitaarinen ahdinko on täällä ihan omaa luokkaansa. Työttömyysaste on koko Länsirannan korkein. Köyhyysrajan alla elävien osuus on Länsirannan ja Gazan pahimpiaa sekin. Miehistä suuri osa on ollut jossain vaiheessa elämäänsä vankilassa. Vankilaan päätyy myös lapsia, eivätkä ihmisoikeusjärjestöjen raportit heidän kohtelustaan ole kaunista luettavaa. 

Kaikista surkein tilanne on Hebronin vanhassa kaupungissa, jossa edellisten, jo kahdeksan vuoden takaisten tilastojen mukaan työttömyysaste oli noin 80%, peräti 75% eläessä köyhyysrajan alapuolella. 

Katkera tosiasia on, että niitä harvoja työllistymismahdollisuuksia tarjoavat lähinnä alati laajenevat siirtokunnat. Osa ei näe muuta vaihtoehtoa kuin hakea töitä Israelin puolelta. Koska työlupien saaminen on vaikeaa, joutuvat monet turvautumaan laittomaan rajanylitykseen ja työskentelyyn ilman papereita. 




Tämä vanhasta kaupungista löytyvä kyltti asettaa monet asiat perspektiiviin. Jerusalem on vain reilun 30 kilometrin päässä, mutta suurimmalle osalle ihmisistä se voisi yhtä hyvin olla Marsissa. 

Israelin puolelle pääsemiseen tarvittavat luvat eivät helpolla irtoa. Mikäli hakijalta tai perheenjäseniltä löytyy vankilatuomioita tai mikäli ikä ja sukupuoli asettuvat tiettyyn haarukkaan, on niistä turha haaveillakaan. 




Se kaikista suurin syy vallitsevaan tilanteeseen ja ihmisten tinkimättömään haluun asua täällä on tässä. Machpela-luola, eli Ibrahimi-moskeija: maailman vanhin yhtäjaksoisessa käytössä ollut pyhättö ja Vanhan Testamentin patriarkkojen hautapaikka. 

Tänne on haudattu Aabraham, Iisak ja Jaakob vaimoineen. Paikalla sijaitsi Herodeksen aikainen pyhättö, joka bysanttilaisella ajalla muunnettiin basilikaksi, jonka päälle 600-luvulla jaa rakennettiin moskeija, joka taas ristiretkien aikaan muunnettiin kirkoksi ja taas Saladinin tultua valtaan 1100-luvun lopulla takaisin moskeijaksi. 

Kaikista eniten kuuluisuutta paikka on saanut kuitenkin vuoden 1994 tragisten tapahtumien vuoksi.

Tuolloin läheisen Kiryat Arba-siirtokunnan asukas Baruch Goldstein (arvatkaa huviksenne miehen puoluekanta?)  käveli sisään moskeijaan perjantairukouksen aikaan ja avasi tulen tappaen 29 ja haavoittaen kymmeniä muita.





Seuraukset olivat kauaskantoiset. Iskua seuranneissa levottomuuksissa kuolonuhreja tuli kymmeniä lisää. Rakennus päädyttiin lopulta jakamaan kahtia: 40 % siitä varattiin moskeijalle ja 60% synagogalle. Tämän lisäksi molemmilla uskonnoilla on vuosittain kymmenen päivää, jolloin rakennus on kokonan suljettu toisen uskonnon edustajilta.




Palestiinalaiset maksoivat tapahtumista kalliin hinnan: 1994 kaupunkiin julistettiin poikkeustila ja ulkonaliikkumiskielto. Aikaisemmin vilkkaana kauppakatuna toiminut Shuhada-katu suljettiin palestiinalaisilta kokonaan. 

Viime kuukausien tapahtumien seurauksena katu on suljettu nykyään myös ulkomaalaisilta. 




Sittemmin armeija on sulkenut turvallisuussyihin vedoten palestiinalaisten kauppoja lisää, kasvattaen paikallisten taloudellista ahdinkoa entisestään. 





Vanha kaupunki onkin täynnä toinen toistaan lohduttomampia ihmiskohtaloita. Kaduilla perässä juoksenteleva lapset tekevät pientä bisnestä tarjoamalla turisteille mahdollisuutta vierailla talojen katoilla, joilta avautuva näkymä ei juuri sielua sykähdytä. Talojen kiviportaikoissa kiivetessä avautuu kuitenkin vielä puhuttelevammat näkymä asuntoihin ja käsittämättömän karuihin olosuhteisiin, joissa täällä eletään.







Hebron on perinteisesti ollut Länsirannan kaupan keskus, ja vanhan kaupungin kujilta löytyy vielä häivähdys markkinatunnelmaa. 

Asiakkaita vain ei ole. Ei täällä koskaan liiemmin turisteja ole liikkunutkaan, mutta viime kuukausien tapahtumat ovat karkottaneet ne viimeisetkin. Myyjät toisensa jälkeen pyörittelevät päätään ja nostavat voimattomina käsiään. "Ei täällä ole ketään". 

Moni vanha tuttu on jo luovuttanut. Yhä useampi ovi ei enää koskaan avaa.




Hebron on jo keskiajalta ollut kuuluisa käsitöistään. Toinen sille perinteinen ala on lasiteollisuus: lasiesineitä on valmistettu täällä jo 800-luvulta lähtien.




Käsitöiden ja lasin lisäksi Hebron on kuuluisa myös keramiikastaan. 




Hebronista löytyy Palestiinalaisalueiden viimeinen palestiinalaisia keffiyeh- huiveja valmistava tehdas, jossa on myös mahdollista vierailla. 

Viisi kertaa halvemmat kiinalaishuivit uhkasivat pitkään sen asemaa, mutta kuluneiden kuukausien tapahtumien seurauksena heillä menee hyvin, tiesi yksi tuttu myyjä kertoa. 

Huiveja valmistetaan perinteisten mustavalkoisten ja punavalkoisten lisäksi kymmenissä eri väreissä. Paikalliset naiset viimeistelevät joka ikisen käsin ja niistä löytyy tehtaan yhteistiedoin varustettu lappu, joka ylpeästi kertoo "Made in Hebron". 




Seuraavaksi tutustutaan lähemmin palestiinalaiseen käsityöhön ja naisenergiaan: vuorossa on kaksi palestiinalaisista mamoistani ja lisää tuliaisarvontoja!

__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Tykkäsitkö? Kerro kavereillekin!

67 kommenttia :

  1. Kovin nayttaa samalta, kuin muutama vuosi sitten kun siella kavin. Ei se tosiaan ole kovin mielta ylistava lomakohde, mutta ainakin silloin kun itse kavin, paikalliset olivat tyytyvaisia, etta turisti oli eksynyt heidan nurkilleen.
    Hebron oli kylla yksi erikoisimmista kohteista, joissa olen tahan asti kaynyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sitä se on. Onpas kiva kuulla, että muutkin ovat löytäneet tiensä sinne :-) Missä muuten yövyit? Hebron Hotelissa?

      Poista
  2. Kaunista vaikka tiedänkin että rumuutta löytyy eikä vain paikoista mutta muuten... Tänään luin että Hebronin lähialueen kouluissa yritetään nyt iskostaa nuorille että heidät halutaan elävinä eikä kuolleina ,etteivät he lähtisi liikkeelle puukko kädessä... Noissa puvuissa on kyllä niin upeat värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanopas se. Lisää pohdintaa noista paikallisten mielipiteistä on tulossa, mutta kyllä se heidänkin turhautuminen tähän tilanteeseen on sanoinkuvaamatonta. Pääasiassa nuo puukottajat ovat tietyn ikäisiä (njuoria) eivätkä todellakaan nauti koko väestön tukea. Ei niitä sankareina pidetä, vaan typerinä. He saattavat siihen armeijan luotiin kuolla, mutta kaikille jälkeen jäävlle tianne muuttuu entistä vaikeammaksi. Mutta jostain löytyy aina tahoja jotka hehkuttavat noiden nuorukaisten "rohkeaa taistelua". Ja ne äänet pitäisi todellakin saada loppumaan.

      Poista
    2. Niinpä. Kiitos Amira Hassin ja Gideon Levyn (Haaretz) saa aika hyvin tietoa siitä mitä tuolla tapahtuu,muissa lehdissä sitten ei yhtään.Amira Hassin jutussa oli siitä että toisaalta yritetään iskostaa että tärkeintä on opiskelu eikä puukottaminen,mutta sitten minareetista kuulutettin taas jonkun "sankarin" hautajaisia. Eli todellankin ne äänet pitäisi saada loppumaan,niin ehkä loppuisi tuo syksyllä alkanut kierre.

      Poista
    3. ei käy todellakaan kateeksi kumpaakaan noista - saavat osakseen kyllä niin kovia "maanpetturuus"syytöksiä Israelissa. Vaikea tilanne. En jaksa enää edes kuvitella että joku päivä ymmärtäisin mistään mitään - kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen...

      Poista
  3. Olihan mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu kuten aikaisemmatkin. Tämä erityisesti pysäytti. Odotan malttamattomasti jatkoa. Isot kiitokset ja mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä kuulla. pitkään mietin, että kirjotanko; että onko tämä liian synkkää ja halutavatko ihmiset tällaista blogista lukea. Olisi kuitenkin tuntunut epäreilulta kirjoittaa vain toisesta puolesta. Ihanaa että viihdyit ja olet reissulla mukana näin virtuaalisesti x

      Poista
    2. Ihan mahtavaa kun joku kirjoittaa puolueettomasti, mutta tavallaan kuitenkin molempien osapuolien silmin. En osaa sitä paremmin selittää. Hieno kirjoitus! Jatka samaan malliin.

      Poista
    3. kiitos, muru <3 vaikeaa on löytää oikeita sanoja vaikeasta tilanteesta.

      Poista
  4. Hiukan vetää hiljaiseksi tämä ihmisten uskonnoista sekä politiikasta johtuva suvaitsemattomuus, täytyy myöntää et olet kyl rohkea mimmi vieraillessasi näissäkin paikoissa, kiva lukea näitä sinun matkakertomuksiasi, jotka on vieläpä kirjoitettu ilman kannanottoja oikeasta tai väärästä, ikinä en olisi uskonut olevani jossain määrin kiinnostunut vierailusta Israeliin, mutta ainakin hiukan olet saanut mun päätäni käännettyä, todella mielenkiintoista niin sanoin kuin kuvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavista sanoistasi. Todellista rohkeutta edustavat kuitenkin nuo tuolla elämäänsä jatkavat ihmiset. Minä pääsen aina pois, he eivät koskaan <3

      Ihanaa kun olet ollut jakamassa tätäkin reissua!

      Poista
  5. Mielenkiintoinen kirjoitus jälleen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi miten ihana kuulla - kommenttisi lämmittävä aina mieltä <3

      Poista
  6. Meinasin jo aiemmin kommentoida erääseen toiseen postaukseesi aiheesta Palestiina ja Länsiranta, mutta epäröin ja päädyin vain lopulta jättämään hyvänmielenkommentin. Olisin silloin kysynyt aiotko mennä Israelista käymään ns. näillä poliittisemmilla alueilla vai ummistatko silmäsi näiltä. Itse koen suurta halua nähdä Israel, mutta matkakohteena se tuntuu niin epäeettiseltä. Toisaalta olen reissannut Kiinassa, joka miehittää Tiibetiä ja syyllistyy siellä ihmisoikeusrikkomuksiin ja Indonesiassa, joka tekee samaa Länsi-Papualle..Miten siis esimerkiksi nämä ovat yhtään sen eettisempiä? Tosi vaikeita juttuja, mutta tekstisi on mielenkiintoinen ja hyvä että sanot asiat täällä ääneen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sepä se. tulossa on vielä ihan erillinen postaus sen pohdinnasta, että kuinka pitkälle eettisyyden saa antaa vaikuttaa matkakohteisiin. KYllä boikoteilla tulosta aikaan saadaan, niinkuin case Etelä-Afrikka osoittaa, mutta tarkoittaa se myös, että monet niistä kaikkein kiinnostavimista maista jäisi kokematta. Pohjois-Afrikka, suuri osa keskistä Afrikkaa, Intia, Kiina, Venäjä (joka tosin jostain syystä on omala boikottilistallani)... Vaikka olen opinnoissani erikoistunut tähän alueeseen, asunut ja opiskellutkin siellä sekä tehnyt niin töitä kuin vapaaehtoistöitä ja kampanjointia konfliktin tiimoilta, huomaan, että kyllä tuo tilanne mielen ja sielun solmulle vetää. Oikeassa olet - vaikeita asioita nämä ovat. Etenkin blogikontekstissa - sitä kuitenkin haluaisi, että blogi olisi juuri sellainen hyvää mieltä lukijoillekin antava paikka. Siksi mietin pitkään, että kirjoitanko tätä postausta ollenkaan. Suurkiitos kommentistasi ja huomioistasi x

      Poista
  7. Tosi, tosi, tosi hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos <3 monta kertaa pyörittelin kaikkea päässäni ja senkin jälkeen mietin että miten tuon kaiken sanoiksi pukisi...

      Poista
  8. Tää oli mielenkiintoinen. On kyllä sellainen matkakohde, että ei ihan rentouttavimmasta päästä, mutta hienosti tuli esiin tätäkin puolta, että maailma ei aina ole turvallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinhän se on. Länsimaalaisena erotun sen verran paljon joukosta,että ulkopuolisuuteni koko konfliktissa on selvää. Niinpä se on paras henkivakutukseni. Jos Israelin armeija ampuu palestiinalaisen, ei se juuri otsikoita valitettavasti kerää. Jos kohde olisikon ulkomaalainen, eiIsrael pystyisi itseään selittämään skandaalista ulos. Sama juttu toisin päinkin: ei minun puukottamiseni palestiinalaisten asiaa ainakaan edistäisi - etenkin kun todennäköisin syy minun oleskelulleni alueella olisi nimenomaan jonkinlainen solidaarisuus heidän taisteluaan kohtaan.

      Poista
  9. Todella mielenkiintoinen postaus, harvinaista saada lukea tällaisiakin tarinoita maailmalta - siispä kiitos, että kirjoitit tämän. Tuohon itse tilanteeseen tuolla en paljoa sanottavaa keksi. Päällimmäinen fiilis on, että todella hämmästyttää, miten ihmiset eivät millään kykene sopuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos että luit sen x hämmennys ja sekavuus on kyllä päällimmäisenä mielessä itselläkin.

      Poista
  10. Tuli aivan kylmät väreet. Itse en uskaltais noin epävarmoille alueille lähteä, mutta huikeaa että sä uskallat! Saadaanpa me arkajalatkin lukea mielenkiintosista paikoista uskaliaiden ihmisten takia :)

    VastaaPoista
  11. Olet kyllä rohkea nainen! Kyllä minäkin kysyisin kaksi kertaa, että oletko tosissasi hyppäämässä bussin kyytiin :)

    Tuo vanhan loiston näkeminen jo lähes raunioituneissa rakennuksissa on aina ollut kovin kiehtovaa. Miten hienoja ne ovatkaan alunperin olleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanopas muuta. Tuskin enää entiseen loistoonsa palaa...

      Poista
  12. Tuollaisissa paikoissa on siinä mielessä mukava käydä, että tulee opittua historiasta enemmän. Toiseksi tulee myös parempi kanta asioihin, mistä ei aina ole tarpeeksi tietoutta ennen kuin asiaa on miettinyt molempien osapuolien puolelta.

    Pari vuotta sitten tuli hyvä dokumentti, missä seurattiin sekä palestiinalaisten että israelilaistekn kouluikäisten lasten maailmaa. Molemmat osapuolet pitivät toisiaan sikoina, mihin heidät oli aivopesty pienestä pitäen. Yritä siinä sitten rakentaa rauhaa, kun eivät saa ajatella omilla aivoillaan. Heidät vietiin dokumentin loppupuolella yhteen ja molemmat osapuolet totesivat, että hehän ovatkin ihan mukavia...

    Hyvä esimerkki kotoisesta Suomesta on se, että muksun "international" päiväkodissa ei esiinny mitään rasismiin viittaavaa. Sinä päivänä kun vanhemmat alkavat vaikuttaa omilla mielipiteillään asiaan ja muokkaavaan pienten lasten mielikuvaa, ensimmäiset rasismiin liittyvät asiat tulevat esiintymään näidenkin lasten elämässä...

    Tässä hieman aiheeseen liittyvä mielenkiitoinen video: https://youtu.be/84OT0NLlqfM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet. Minkäännlaista vuorovaikutusta kun ei eri väestönosien välillä ole, niin toisesta on helpo uskoa ne kaikista pahimmat skenaariot. Toisaalta, nimenomaan se "toisen" demonisointi on avainasemassa siinä, millä ne teot sitten oikeutetaan.

      Ei meistä kukaan synny tiettyjä ihmisryhmiä vihaavana ja mjuita ihmisiä uskonnon tai ihonvärin mukaan arvottavana, kaikki tuo opitaan siellä kotona, minkä takia vanhemmat ovat avainasemassa. Se, kuinka monella vanhemmalla on viime kädessä riittvästi henkisiä edellytyksiä ja kypsyyttä tuohon tehtävään onkin sitten ihan toinen keskustelu...!

      PS. Kiitos tuosta linkistä, muistankin tuon kampanjan. Kyllähän se puhutteli - oivaltava veto firmalta :-)

      Poista
  13. Hatunnosto sinulle, että uskaltaudut tuollaisille alueille. Jotain "ankean upeaa" välittyy myös ottamistasi kuvista. Maailmassa olisi niin paljon mielenkiintoisia paikkoja bucket-listalle, valitettavan monet joutuu skippaamaan tai vähintäänkin siirtämään hamaan tulevaisuuteen juurikin turvallisuusasioitten takia.
    Rohkea olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinhän se on - moni paikak itseltäkin tulee valitettavasti jäämään kokematta ja näkemättä. Hyvä kuitenkin jos edes virtuaalisesti pääsee viemään muitakin paikan päälle x

      Poista
  14. Tosi mielenkiintoinen ja hyvin kirjotettu postaus! Täytyy tutustua paremminkin ja lukea vanhoja juttuja.

    VastaaPoista
  15. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... Ei ehkä se unelmieni matkakohde, mutta useamman vuoden on kyllä kiehtonut päästä käymään.

    Mahtavia kirjoituksia sulla blogissa, vesi valuu suunpielistä lukiessa. Ei pidä eksyä tänne nälkäisenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva kun liityit seuraan :-) ei se varmaan kenenkään unelmien lomakohde olekaan,mutta auttaa kummasti ymmärtämään sen konfliktin inhimillisen ulottuvuuden...

      Poista
  16. Kyllä vuorovaikutusta on olemassa ,kuten tämä
    https://www.handinhandk12.org/inform/schools/jerusalem
    ja joitakin muita projekteja,mutta aivan liian vähän.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no joissain piireissä toki (niissä äärivasemistolaisiksi leimatuissa), mutta kuten sanoit, valitettavan vähän koko väestön osalta.

      Poista
  17. Hurjan kohteen olet valinnut. Pelottaako koskaan, että tuolla sattuisi jotain? Hatunnosto rohkeudellesi, mä en kyllä uskaltaisi lähteä tuonne, ainakaan tuossa poliittisessa tilanteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eipä juuri, noista aikaisemmissa kommenteissa esitetyistä syistä. Se, että olen länkkäri, on se suurin henkivakuutukseni. Todellista rohkeutta vaatia elää tuolla vuodesta toiseen ja olla sortumatta x

      Poista
  18. Hämmentävyydessään upea kirjoitus. Vaikea kuvitella miten kaksi noin lähellä olevaa kaupunkia voivat olla niin erilaisia ja ajatella niin eritavoin eri asioista.
    Upeat kuvat (etenkin vanhat värikkäät rakennukset) ja kiehtovan oloinen matkakohde. Voisin kuvitella matkaavani tänne joskus!
    Titta / IKILOMALLA

    VastaaPoista
  19. Kylläpäs taas pysäytti, monien paljon keveimpien striimin postausten seassa. Kovin hiljaisilta näyttävät Hebronin kadut. Voin vain kuvitella, millaista tuolla on asua....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no siksi pitkään tätä postausta meitinkin - pelkäsin tämän olevan liiankin raskas...:-/

      Poista
  20. Minä lähtusun jos voisin(en halua ongelmia... Olen jo ollutpaljon vaarallisemmissa paikoissa(Venezuelalaunwn vankila+slummit) joten en tuolla pelkäisi muuta kuun ehkä jälkeenpöin tulevia ongelmia....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä. mistä sitä tietää minkälaisen vastaanoton seuraavalla kerrallaBen Gurionilla saisin :-( Itse olen ollut paikalla kun jopa Nobelin rauhanpalkinnon voittajaa ei ole päästetty näkemystensä vuoksi maahan...

      Poista
  21. Miksi pitää maailmassa olla paikka, missä ei rauhaa näy. Ja kaikki uskonnon tähden. Kuitenkin paikassa olisi paljon mielenkiintoista historian havinaa. Toisaalta on hyvä lukea näistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hiljaiseksihan näiden ikuisuuskysymysten miettiminen vetää... :-(

      Poista
  22. Jäin eilen etsimään lentoja Israeliin, sen jälkeen kun luin uusimman juttusi. Kuten kirjoitinkin, on ajatus kytenyt jo pitkään sinne reissaamisesta. Alettiin sitten miehen kanssa jutella asiasta, että onko sinne kuitenkaan turvallista lähteä juuri nyt. Mies kiteytti asian lyhyesti ja ytimekkäästi, " Israels barn skall aldrig leva i frid " ( taitaa olla raamatusta ) , mutta pitää niin paikkansa. Jäämme vielä odottamaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on siellä oikeasti turvallista :-) UM:n matkustustiedote tosin kehottaa välttämään niin toreja kuin elokuvateattereita ja julkista liikennettäkin, jolloin aika paljon maasta jäisi kokematta. Ulkomaalaiset eivät ole siellä todellakaan kohteena, vaan kyllä ne ihan vain toisiaan pyrkivät siellä...no, tappamaan. Sodankin tullen on Jerusalem aina turvallinen paikka, sinne kun ei kukaan tekisi mitään iskua. No jaa,, myönnän ettei tuo nyt kummoinenkaan myyntipuhe ollut :-) Mutta ihan ehdottomasti reissun arvoinen kohde!

      Poista
  23. Kiitos, todella mielenkiintoinen postaus. Israel on vielä käymättä - tosin juuri tämä teksti ei varsinaista matkahuumaa nostanut, mutta hienoa lukea. Kävin teatterissa katsomassa Nora Dadun näytelmän Minun Palestiinani, ja se avasi kyllä historiaa ja nykyisyyttä tosi hyvin. Kannattaa nähdä, jos vielä joskus on tilaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan sama mieltä näytelmästä. Kiitos kun olit mukana reissussa x

      Poista
  24. Olipas aika tuhti infopläjäys ja melko pysähdyttävä sellainen! Hebron on itselle kyllä niin vieras paikka että mukava tutustua täysin toisenlaiseen maailmaan edes näin virtuaalisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no hyvä kuulla :-) tuskin tuonne vastaisuudessakaan kovinkaan moni matkailija tietään löytää...

      Poista
  25. Meillä oli tarkoitus käydä myös tuolla puolella, mutta en enää muista, mikä oli ongelma. Liittyi vuokra-autoon ja ajankäyttöön jotenkin. Kaupungissa näyttää olevan samaa karua kauneutta kuin Lähi-idän vanhoissa kaupungeissa muutenkin, mutta sitten sitä poliittista rumaa, mitä ei oikein vain pysty käsittämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, kyllä minä sitä suosittelisin - niin lähellä se kuitenkin on ja vierailu tuolla muuttaa kyllä koko reissun perspektiiviä peruuttamattomasti.

      Poista
  26. Jopas oli informatiivinen setti! Kuten sanoit, ei kaupunki nykyisellään kyllä silmänruokaa tarjoa. Hienoa kuitenkin, että rohkenet lähteä sinne, minne ei jokainen lomallaan halaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, ei tuolla oikein henkisesti ainakaan lomaile. Mutta minä sentään pääsen pois, toisin kuin niin monet muut...

      Poista
  27. Pysäyttävä teksti. Opettavainen. Silmiä avartava. Miettimään laittava. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kun olit mukana matkalla näin virtuaalisesti x

      Poista
  28. Ihan uskomatoman upeita Erja nämä sinun Israel-postauksesi ja rohkea reissaaja olet. Kiitos tästä avartavasta artikkelistasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia <3 ihanaa kun olette mukana! kaikki me rohkeita ollaan, omalla tavallamme x

      Poista
  29. Tämä oli todella informatiivista ja myöskin surullista luettavaa. Aloittaessani lukemaan, harmittelin, etten tiedä tuon alueen politiikasta ja konfiktin syvällisistä syistä oikeastaan kovinkaan paljon, mutta tässä olikin todella hyvä tietopaketti. Kiitos!

    VastaaPoista
  30. No huh huh! Olipa taas sellainen teksti joka tuli oikein ahmittua loppuun, ja lopussa tuli harmi siitä että se loppui. Rohkea olet kun tuonne menet, ja kiitos kun tästä kaikesta raportoit. Huh.

    VastaaPoista
  31. Olen aika sanaton ... tuli niin surullinen olo ... kiitos kuitenkin tämän kääntöpuolen valaisemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos että oit mukana. Ymmärrän sen, ettei normimatkaaja tulisi ajatelleeksi tuonne puolen rajaa matkustamista, joten halusin antaa virtuaalikierroksen jotta mahdollisimman monelle tulisi tutummaksi myös tuon alueen todellisuus.

      Sinullahan on toki itselläkin niin paljon kokemusta ja näkemystä, että olen vain huiman kiitollinen mukanaolostasi <3

      Poista