sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Challah- sämpylät


* * * 


For English please see here

* * * 

Samassa maassa pitkään reissanneena yksi syy, mikä Israeliin vetää uudestaan, ovat sinne muodostuneet ystävät. Vuosikymmenessä on moni asia tosin ehtinyt meidänkin elämässämme muuttua. 

Työpaikat ovat vaihtuneet, parisuhteet tulleet ja menneet. Bisnekset kaatuneet ja unelmat romuttuneet. 

Farkkujen koko on kasvanut, naururyppyjä tullut lisää ja kyllä niitä kyyneliäkin on tullut vuodatettua. Ei se elo ole aikuisena ainakaan helpommaksi muuttunut, mutta ystävyyssuhteet ovat onneksi pysyneet. Ja rakkaus jalkapallojoukkueisiimme!

Tämä challah-resepti on peräisin yhdeltä heistä - Liverpool-kannattajuudestaan huolimatta muuten varsin erinomaiselta tyypiltä. Challah on vähän pullamainen, makea juutalainen leipä, jota leivotaan sapatiksi ja juutalaisiksi juhlapyhiksi. Perinteisesti se leivotaan putkulaiseen muotoon paitsi juutalaisena uutena vuotena Rosh ha-Shanana, jolloin se saa pyöreän muodon. 

Sapattiaterian aluksi viini ja leipä siunataan ja challah laitetaan kiertämään pöydässä, jokaisen murtaen siitä itselleen palasen ja kastaen sen suolaan. 

Perinteisesti ennen taikinan leipomista leiviksi, siitä erotetaan pieni pala, joka kääritään folioon ja poltetaan uunissa, muistuttaen temppelin papistolle tehdystä uhrilahjasta.


Challah-taikinan voi leipoa myös pienemmiksi sämpylöiksi, jolloin ohjeesta tulee niiden koosta riippuen 20-30 kappaletta. Alkuperäisessä ohjeessa kuivahiivaa käytetän kaksi pussia, mutta vahingon kautta olen oppinut, että riittää siihen yksikin. 

Kuvallisia ohjeita taikinan taitteluun löydät vaikka täältä ja täältä





20-30 kpl

Challah-sämpylät:

1/2 l lämmintä vettä
1-2 pss (á 11 gr) kuivahiivaa
1,25 dl sokeria
3 kananmunaa, vatkattuna
100 gr voita, sulatettuna
1,5 tl suolaa
n. kilo jauhoja (14-16 dl)

Voiteluun: 

1 kananmuna
1 rkl vettä
sesaminsiemeniä/ unikonsiemeniä, sormisuolaa


Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Peitä ja jätä lepäämään kymmeneksi minuutiksi. Lisää sokeri, jäähtynyt voisula ja kananmunat seokseen. Ala sitten lisätä jauhoja desi kerrallaan kunnes koossa on koossapysyvä taikina. 

Vaivaa kevyesti jauhotetulla työtasolla kimmoisaksi, tasaiseksi ja tarttumattomaksi taikinaksi. Nosta kevyesti öljyttyyn puhtaaseen kulhoon ja peitä ja kelmulla ja keittiöpyyhkeellä. Anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. 

Kumoa kulhosta ja vaivaa ilmakuplat taikinasta. Jaa se kahtia ja leivo joko kahdeksi leiväksi tai jaa kukin osa 12 samankokoiseen osaan. Pidä lopputaikina peitettynä aina yhtä osiota työstäessäsi. Pyörittele se tangoksi ja jaa neljään osaan. 

Asettele tangot ristikkäin ja lomittain, häshtägin muotoon. Taittele kukin sakara edeltävän sakaran alle ja työnnä päät sämpylän alle. Peitä ja anna kohota liinan alla vedottomassa paikassa. 

Voitele kananmunalla ja ripottele päälle käyttämäsi siemenet ja ripaus sormisuolaa. 

Paista 200 asteessa kunnes kullanruskeita - koosta riippuen 20 - 30 minuuttia. 





_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Tykkäsitkö? Kerro kavereillekin!


8 kommenttia :

  1. Oi kun nätit:) Tulee niin sapatti-ateria mieleen:) Ja ystävät:)

    VastaaPoista
  2. Tosi ihanan näköisiä "sämpylöitä"... Näitä on kyl kans pakko kokeilla 😋. Kerro mulle vielä Erja mikä niissä pikkuleivissä meni pieleen kun kuviot hävisi uunissa, harmitti 😟 Oiskohan pitäny olla viel enemmän jauhoja, maku oli kyl tosi hyvä 😋

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hei sinnekin :-) siihen maamoul-pikkuleipien kuvioihiin vaikuttaa moni asia - pääasiassa käytetty muotti. Puisissa ne kuviot antavat urat ovat yleensä syvempiä, joten uurteistakin tulee syvempiä.

      Poista
    2. ok, kiitos sulle, jatketaan harjoituksia ja oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinullekkin :)

      Poista
    3. ihanaa alkanutta viikkoa sinnekin (herkullinenhan siitä tulee sun tapauksessa joka tapauksessa...!) :-)

      Poista
  3. Hieraisin silmiäni, että pullaa ja vielä raesokerit päällä! Anteeksi, selvisihän se sitten lukemalla ja silmälaseja vaihtamalla. -Sapatinaikaisessa suolaan kastamisessa taitaa olla enemmän symboliikkaa takana kuin suomalaisessa kahvikuppiin toppaamisessa. Jälkimmäinen tapahan taitaa olla kuihtumassa ja lie ollut kuivan pullan ja käytännön sanelema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, Instagramissa tuttava oli uteliaana kommenoinut että aah - jalkapallopullaa! Leipää ilman suolaa ei katsota ateriaksi, ja juurensa tuollakin on, ihan kuten arvelitkin, syvällä uskonnollisessa symboliikassa ja temppelinaikaisen juutalaisuuden perinteissä, joita nyt, temppelin tuhoa seuranneessa juutalaisuudessa pyritään noudattamaan.

      Poista