sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Soppasunnuntai: ranskalainen sipulikeitto

Liki kaikki ruoanlaitto-operaationi alkavat sipulin pilkkomisella. Minä rakastan sipulia enkä voisi kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa, joka ei siitä pidä. Ja uskokaa pois, niitä on. Paljonkin. Muistan eräilläkin ensitreffeillä ymmärtäneeni kirkkaasti, ettei tässä yhteistä tulevaisuutta ole toisen osapuolen julistaessa tarhaikäisen tomeruudella  että "sipulia en sitten syö!".

Tämän viikon Soppasunnuntaissa tämä normaalisti ruokien tukijalkana ja makumaailmojen vankkumattomana peruskivenä uskollisesti tasapainotteleva vihannes pääsee säteilemään pääroolissa - ranskalaisessa sipulikeitossa kun ei juuri muuta olekaan kuin sipulia, ehkä vähän yrttejä ja kunnon liemi. Toki kun allekirjoittanut pääsee temmeltämään noissa vuosisataisissa gastronomiaperinteissä, niin hieman sinne lisäyksiä tulee. Niinkuin pekoni (aivan: koskas se olisi mistään huonompaa tehnyt?"

Lihatonta Lokakuuta viettävät, kasvisyöjät ja kosher/ halal-ruokavalioita seuraavat saavat tästä toki lihattoman jättämällä pekonin pois ja korvaamalla lihaliemen vahvalla kasvisliemellä. Lohdullisen täyteläistä tästä tulee silti. Mainitsen kuitenkin tässä joitain vuosia sitten lukemani tutkimuksen entisisistä kasvissyöjistä. Tutkimuksessa kartoitettiin syitä, jotka olivat saaneet kasvissyöjät jättämään vakaumuksensa. Arvatkaas vaan, mikä oli yleisin vastaus? Jep, pekonihan se.

Osan liemestä voisi korvata myös viinillä, mutta siinä tapauksessa jatka kypsentämistä liemen lisäämisen jälkeen ainakin 20 minuuttia.

Ensin karamelisoin sipulit sen galetten tapaan, joka antaa niille upean tumman värin ja paahteisen makean maun. Myös valkosipulin voisi halutessaan ensin paahtaa uunissa (kääri valkosipui folioon ja anna paahtua 200-asteisessa uunissa tunnin verran) mutta kyllähän se tuossa sipulien kanssa hautuessaan pehmenee makeaksi jo muutenkin.

Perinteisesti soppa tarjoillaan uunissa keiton päällä lepäävällä juustokuorrutteisellä leivällä gratinoituna. Joskin toiset kuulemma paahtavat leivän sivuun ja lisäävät juuston suoraan keittoon. Gruyère on tähän ihanteellinen. 





Pääruokana tästä riittää kahdelle, pienempänä alkuruokana neljälle

5 pekonisiivua (n. 100 gr)
7 sipulia (n. 750 gr)
4-6 valkosipulinkynttä (koosta ja maustasi riippuen)
5 oksaa timjamia
1 laakerinlehti
5 maustepippuria
1 rkl ruskeaa sokeria
1 rkl balsamicoa
7 dl vahvaa lihalientä
1reilu  rkl konjakkia
suolaa, pippuria

Tarjoiluun:

Leipäviipaleita, voita, sinappia ja juustoraastetta

Paloittele pekoni ja ruskista rapsakaksi. Nosta se sitten kattilasta ja jätä pekonin mahdollisesti jälkeensä jättämä rasva kasariin. Lisää hieman vettä (tai valkoviiniä) jotta pannun pohjalle jääneet palaset irtoavat makuaan antamaan. Lisää n. rkl öljyä ja toinen samanlainen voita. Lisää sitten sipuli ja valkosipuli. Lisää myös sokeri, joka edesauttaa sipuleiden karamelisoitumista sekä 1 rkl balsamicoa. Kääntele seosta hetken, lisää sitten timjaminoksat, laakerinlehti ja maustepippurit. Laske lämpöä ja anna hautua kannen alla 30-40 minuuttia. Tarkista välillä, etteivät sipulit pala pohjaan ja lisää tarvittaessa hieman öljyä. Sipuleista irtoavan ensteen pitäisi kyllä riittää. 

Poista kansi viimeiseksi viideksi minuutiksi. Poista timjaminvarret ja laakerinlehti. Lisää konjakki sekä liemi. Jos haluat keitosta paksumpaa, lisää sipuleihin 1 rkl jauhoa, sekoita ja jatka kypsentämistä vielä viitisen minuuttia ennen liemen lisäämistä (koko ajan sekoittaen). Jatka kypsentämistä vielä kymmenisen minuuttia. Tarkasta maku ja mausta (tarvittaessa) suolalla ja pippurilla. Jaa keitto sitten tarjoilukulhoihin ja ripottele pekoninpalat ja hieman turetta timjamia päälle. Sipaise leipäviipaleille hieman voita, hitunen sinappia ja ripottele päälle juustoraastetta. Aseta leipäviipaleet keiton päälle (niin että ne peittävät keiton ja muodostavat ikäänkuin kannaen) ja gratinoi ne sitten kuumassa uunissa kunnes juusto on sulanut. 





__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



        




10 kommenttia :

  1. Sipulikeitto taitaa olla ainut keitto jota mun blogissa on keitelty :) on se sen verran hyvää ja mahtava kruunu varsinkin kylmänä talvi iltana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. komppaan täysin. Se on tuo sipuleiden pitkän hauduttamisen aikaansaama ihanan syvä makeus joka tekee näinkin yksinkertaisesta sopasta niiiiiiiin hyvää :-) (Niin, ja se pekoni..! )

      Poista
  2. Ai ai tämä olisi maistunut pitkän metsälenkin jälkeen :)

    VastaaPoista
  3. En ole mikään keittoihminen ,mutta sipulikeitto on kyllä hyvää:) Vaan että itkettää niin kamalasti sipulia pilkkoessa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voin kertoa että muutamaan kertaan jouduin keittiöstä kesken operaation poistumaan ;-)

      Poista
  4. Sipulikeitto on niin hyvää. Tulee vaan tehtyä harmittavan harvoin, juuri tuon kyynelehtimisen takia;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se ihan sille chreinin tekemiselle vertoja vedä mutta tiukka kakkonen kyllä ;-)

      Poista
  5. Tyypillisesti rakastan sun reseptejä, mutta tähän täytyy todeta, että ihanan karamellisoitumisen saa aikaan myös ilman sokeria. Itse käytän tähän keittoon enimmäkseen Pastanjauhajien reseptiä joskin sitten pienillä twisteillä (esim. tähtianis). Kannattaa kokeilla :) -Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hyvä kuulla ja kiitos vinkistä! Ihana saada palautetta teiltä lukijoilta <3

      Poista