Appelsiiniankkaa

Kotikokkiurani ei ole aina edennyt ihan ongelmitta. Kerran sytytin Herrasmiehen uunin tuleen. Toisella kertaa poltin pohjaan yhden hänen rakkaista Le Creuset- kattiloistaan karamellisoidessani porkkanoita (?) sushiin (?!). Vääntyneet veitset muistuttavat "tähän mitään ostoskanavan juomatölkinkin läpi leikkaavaa japanilaista ihmeveistä tarvita"-yrityksistä sahata jäisiä äyräisiä. Pohjanoteraaus taisi silti olla se kun annoin hänelle ruokamyrkytyksen.

Amerikkalaisissa naistenlehdissä kiersi joitain vuosia sitten legendaksi noussut "Engagement Chicken"- resepti. Nimensä se oli saanut siitä, että se oli niin hyvää, että useampi sitä kokannut oli tullut kosituksi sitä syöneiden miesten tajuttua, että tämä oli juuri sellainen nainen, jonka kanssa he loppuelämänsä halusivat viettää. 

Huolettomuuden ja aina yhtä elegantin "kuinka vaikeaa se nyt voi olla"- asenteen yhdistelmällä  lähestyin tätä kokonaisen kanan sisältävää urakkaa. No, sitä kosintaa sain odottaa vielä nelisen vuotta- tuo yö meni vessaan kilpaa juostessa...

Sittemmin on Herrasmies ollut meillä vastuussa tuollaisten mittasuhteiden kokkausurakoista. Minä olen pyrkinyt pitämään omani (kooltaan ja kunnianhimoltaan) pienempinä. 

Ankka on kuolleista eläimistä lempparini ja sitä meillä syödäänkin aika usein, sekin kun on Espanjassa halpaa. Joulunaikoihin myytävät kokonaiset ankatkin maksavat vain kympin verran. 

Ankka appelsiinikastikkeella on niin retroa, että se saattaa olla jo lipsahtanut peruuttamattomasti surkuhupaisuuden puolelle. Omani on tosin makean sijaan suorastaan jouluisen mausteinen, joten ehkä tästä alkaa sen katu-uskottavuuden comeback...?

Kahdelle

2 ankanrintaa (à n. 350 gr)
suolaa, pippuria


Appelsiinikastike

4 dl kanalientä
2 dl appelsiineista puristettua mehua
2 tl appelsiinimarmeladia (ei makeaa)
2 tl raastettua appelsiininkuorta
1 kanelitanko (tai 1/2 tl kanelia)
1/2 tl kardemummaa
2 neilikkaa
1/4 tl inkivääriä
1 rkl sokeria
nokare voita
suolaa, pippuria

Ota ankka huoneenlämpöön ainakin tunti ennen paistamista. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pyyhi pinnat kuiviksi, leikkaa terävällä veitsellä rasvapuolelle viiltoja ristikkokuvioon melkein muttei ihan lihaan saakka. Suolaa ja pippuroi ankat. Aseta kylmälle pannulle rasvapuoli alaspäin ja kuumenna . Näin rasva alkaa sulaa, pitäen ankan mehukkaana mutta kuitenkaan palamatta. Kun rasvapuoli on saanut kauniin värin, käännä ja paista toiseltakin puolelta, kunnes sekin on paistopinnaltaan hyvän ruskea. Nosta uuniin paistumaan vielä 4-8 minuutiksi (riippuen haluamastasi kypsyydestä - itse pidän siitä hyvin roseena, joten 4 minuuttia minulle ja n. 6 Herrasmiehelle). Kääri sitten folioon ja anna levätä kymmenisen minuuttia. Näin liha ja sen nesteet saavat aikaa vetäytyä ja liha pysyy mehukkaana.

Tee sillä välin kastike. Mittaa kanaliemi ja appelsiinimehu kattilaan mausteiden kanssa ja redusoi, kunnes saostunut. Lisää appelsiinimarmeladi (suosittelen käytettäväksi melko kirpeää sorttia, jos omasi on kovin makeaa, kompensoi sitä vaikka tilkalla soijakastiketta) ja sokeri. Sekoita tasaiseksi ja siivilöi. Lisää appelsiininkuoriraaste, kuumenna, tarkista maku, mausta tarvittaessa ja lisää ennen tarjoilua joukkoon voinokare.

Tarjoa ankka kastikkeen ja joko paistettujen perunoiden (tuo ankanrasva on siihen ihan kuningas!) tai vaikka grillatun parsan kera.