maanantai 29. joulukuuta 2014

Piparkakut 2014

Olen (varmasti myös kanssa-eläjiäni) hämmentävä yhdistelmä holtitonta hillittömyyttä, joka näkyy totaalisena kyvyttömyytenä kieltäytyä vielä yhdestä siivusta pizzaa (tai kokonaisesta lampaanreidestä) sekä perverssiä viehtymystä kaikkeen minikokoiseen, minkä ansiosta esimerkiksi Tukholman Grand Hotelin aamiaisella tarjolla olevat miniatyyri-Kalle's Kaviar-tuubit saavat äidinvaistoni herämään tavalla, johon edes nälkää näkeviä sudanilaislapsia esittelevät Unicefin mainoskampanjat eivät kykene (anteeksi Afrikka). 

Joten voitte kuvitella kuinka kovassa käytössä minimuffinsivuokani on. Sillä saa aikaan kaikenlaisia ihania pikkuherkkuja (joita voikin sitten hyvällä omallatunnolla kiskoa ainakin kaksinkertaisen määrän). Viime aikoina sillä on laitettu uuteen uskoon jo tähtitortutkin ja tällä kertaa vuorossa olivat piparkakut. Ja kyllä, ihan valmistaikinasta (täältä löydät tosin ohjeen ihan itsetehtyyn) !

Minä olen yksi syy siihen,minkä takia piparitaikinaa myydään ympäri vuoden. Yksi guilty pelasureni on jäinen piparitaikina. Ympäri vuoden. Suoraan paketista. Ja kelpaa se näköjään muillekin ylityöllistetyn orkesterimme jäsenelle. Niin leipuri (-kokki-kirjoittaja-kuvaaja-jälkikäsittelijä) kuin apukokki (-kuvausassistentti-veitsenteroittaja-tiskaaja-oikolukija) vetelivät raakaa taikinaa niin antaumuksella että lopullisia määriä lienee mahdotonta sanoa. Jotta nyt kuitenkin edes jotain tulisi sanottua niin arvioisin, että yhdestä puolen kilon taikinasta tulee ainakin kaksi minimuffinipellillistä piparikuppeja. Eli 24 kappaletta. 





Piparikupit:

500 valmista piparitaikinaa
ympyränmuotoinen muotti, esim. sopivan kokoinen juomalasi

Kauli sulanut taikina levyksi (ei kovin ohueksi tai se repeilee ja palaa helposti!) ja leikkaa siitä sopivan kokoisia ympyröitä. Asettele ne minimuffinivuoan pohjalle ja reunoilla ja tasoita reunat vaikka haarukan piikeillä tai pikkulusikalla tasaisiksi. Pistele pohja ja paista 200 asteessa kunnes valmiita; 5-7 minuuttia. Jos pohja kuitenkin on pullistunut, saa sen asettumaan kun ne ovat uunista tullessaan vielä pehmeitä: joko lusikalla tai morttelin huhmareella alas painamalla. Anna jäähtyä ja kumoa muoteistaan.  

Valmiit piparikupit voi täyttää millä ikinä tahansa haluaa. Vaikka sillä homejuustolla ja hillolla. Tai luumurahkalla. Tai marjoilla (meillä mustikoita) ja valkosuklaa-mascarponekreemillä. Tai valkosuklaa-mascarponekreemillä ja hillolla (meillä itsetehtyä päärynä-rosmariini-mustapippurihilloa!) ...





Valkosuklaa-mascarponevaahto:

2 dl kuohukermaa
1,5 tl vanilja-aromia tai vaniljasokeria
1,5 tl hienoksi raastettua sitruunankuorta
250 gr mascarponea
200 gr valkosuklaata

tarjoiluun: 250 gr mustikoita tai muita marjoja

Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta sitruunankuoriraasteella (jos käytät pursotinpussia ja tyllaa, raasta sitruunankuori todella hienoksi sillä se tukkii helposti tyllan!) ja vaniljalla. vatkaa pikaisesti joukkoon mascarpone.

Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja kääntele muihin aineksiin. Tarkista maku ja lisää sokeria halutessasi. Anna jäähtyä ja jähmettyä kylmässä. Täytä piparikupit kerroksittain marjoilla ja mascarponevaahdolla ja tarjoile. 





PS. Massa vain jähmettyy, mitä pidempään se kylmässä odottaa eikä vetistä piparikuppeja, joten nämä voi tehdä valmiiksi jo hyvissä ajoin etukäteen!


________________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      



9 kommenttia :

  1. Onpa suloisia kuppeja! Tämä onkin minulle tällä hetkellä erittäin sopiva ohje, kun tuntuu keittiöinspiraatio vähän kadonneen ja ruokalistat koostuvat lähinnä säännöllisesti pöytään yhä uudelleen ilmestyvistä vanhoista tutuista jutuista. Jotain kun on perheenkin syötävä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nämä taisivat olla juhlapöydän onnistunein annos - kaikki loppuivat samantien :-) Tiedän tuon keittiöinspiraation puutteen tunteen enemmän kuin hyvin - mekin ollaan naapuripizzerian omistajien kanssa jo varsin ystävällisissä väleissä ihan samoista syistä. Ei siitä paineita kannata kuitenkaan ottaa - kohta on taas valoa ja energiaa ja sitten taas jaksaa, usko pois <3

      Poista
  2. Nuo on kyllä niin nätit;ihailin niitä jo aiemmin.Täällä tosin joudun tekemään piparitaikinan itse,ja kirvaamaan siirapin taatelisiirapilla,mutta eihän se mikään ongelma ole.Ja hei,täällä toinen miniatyyrifani;you should see my collection:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuossa mietinkin että laitanko reseptiä ollenkaan englanninkieliselle puolelle kun ei tuota valmistaikinaa taida skandien ulkopuolelta saada laisinkaan? nuo olivat kyllä söpöjä ja vaivattomia :-)

      Poista
  3. Korvaamaan siis,noin käy kun kirjoittaa puhelimen liian pienillä näppäimillä;D

    VastaaPoista
  4. tiedäthän sä, että mäkin oon heikkona kaikkeen miniatyyriin? Kunpa muistaisin tämän reseptin kun tarvin. Toisaalta...mulla on jääkaapis vielä piparkakkulinnaa varten ostettua taikinaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pieni on niin kaunista :-) Paitsi jos kyse on esim. timangeista ja palkkakuiteista, tietenkin... ;-)

      Poista