perjantai 18. heinäkuuta 2014

Pitaa sen olla pitää

Uuden kotimme myötä on minulla nykyään myös uusi keittiö ja siellä Ihan Oikea Uuni. Siis sellainen, jonka saa myös tarpeeksi kuumaksi. Nyt voisi ehkä rohkaistua yrittämään uudestaan vaikka niitä perintökalleusrieskojakin... 

Sitä ennen kokeiluun menivät kuitenkin ihanaisesta Suolaa ja hunajaa- blogista jo noin kolme neljäsosaikuisuutta sitten bongatut pita-leivät jotka niinikään vaativat onnistuakseen tarpeeksi kuuman lämpötilan. Resepti oli hyväksi havaittu myös ainakin Sillä Sipuli- blogissa. Ja kyllä voin estottomasti suosittelijoihin liittyä minäkin: ihan idioottivarma tämä on. Uskokaa pois kun idiootti näin sanoo. Ja nopeasti valmistuukin vielä. Ei voi olla tykkäämättä.

Ja siltä varalta, että näitä yli jäisi, niin halkaise ne, leikkaa sopivan kokoisiksi lastuiksi, paahda grillivastuksen alla muutama minuutti ja tarjoile esim. munakoisodipin tai muhammaran kanssa. Pökerryttävän hyvää!

8 kappaletta

2,5 dl vettä
1 tl suolaa
25 gr tuorehiivaa
2 rkl oliiviöljyä
5-6 dl jauhoja (mielellään sellaisia hienoja durumjauhoja, mutta todellakin onnistuu tavallisillakin!)

Sekoita kädenlämpöiseen veteen hiiva, suola ja öljy. Alusta joukkoon vähän kerrallaan tarvittava määrä jauhoja, jotta saat aikaiseksi pehmeän, käsiintarttumattoman taikina. Anna kohota peitettynä puolisen tuntia kunnes taikina on kaksinkertainen. Jaa kahdeksaan osaan, kaulitse litteiksi leipäsiksi ja anna taas kohota puolisen tuntia peitettynä kevyesti jauhotetulla alustalla. Kuumenna uuni 250-275- asteiseksi. Jätä uunipelti uuniin kuumenemaan. Nosta pitaleivät kuumalle uunipellille ilman leivinpaperia ja paista kunnes ne ovat pullistuneet pallukoiksi - uunista riippuen 5-7 minuuttia.

Ja wallah ja ma-shallah! - sinulla on uunituoretta pitaleipää!






Meillä näihin survottiin juhannuksena hyvinkin epäortodoksisesti (siellä Lähi-Idässä kun kukaan ei ole oikein tuon possun perään...) nyhtöpossua (blogissa huomenna!)  ja punakaali-coleslawia. Ilhamdillah, miten olikin hyvää! Ja niiiiiiiiin haram!


______________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


       



10 kommenttia :

  1. Kyllä minunkin viimein pitäisi pitaleipiä kokeilla, olen samaa ohjetta jemmaillut jo pitemmän aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aikaisempien venkoilujen perusteella lähdin varauksella liikenteeseen mutta ei ollut ihatsuksella rajaa - ei omalla eikä ruokailijoiden :-)

      Poista
  2. Kiva keittiö sulla nyt onkin:-) pitoja tein vielä Suomessa asuessa,muyta täällä niitä.ei tule tehtyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no täällä kun ei ole vaihtoehtoja kun ei ole naapurusto täynnä toinen toistaan ihanampaa leipomoa, josta niitä voi kotimatkalla mukaansa napata ;-)

      Poista
  3. Pitaleipiä pitää leipoa säännöllisesti. Helppojakin ovat loppujen lopuksi. Meilläkin tosin on viimeaikoina sisään tungettu enemmän possua kuin mitään muuta... Lastuiksi saakka ei vielä ole kerinnyt yhtään. Pitänee tehdä tuplasatsi ensi kerralla ihan tuota tarkoitusta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hitaasti haudutettu possu - ei sille vaan löydy voittajaa :-) Olin itsekin ihan yllättynyt miten helppoa tuo oli eikä vaatinutkaan mitään salatieteitä ja kikkoja kohotakseen juuri oikeanlaisiksi!

      Poista
  4. Pitat on parasta. Hamdulillah! Ja suohan se!

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa, että teilläkin on homma toiminut. Nämä ovat tavallaan idioottivarmoja, mutta silti joka kerta joutuu jännittämään, onko onn myötä ja taskut päättävät avautua… Onneksi ei ole niin nuukaa, jos joku jää avautumatta, koska aina voi tehdä noita lastuja.

    Ja nyhtöpossu - just ennätit ennenkuin ruoka on loppuunkaluttu ;-) Ei ole tapahtumaa, jossa sitä ei olisi. Luulisi, että kohta tulee vastareaktio.

    VastaaPoista