Vaikka juhannuspöydässämme silakkaa ja uutta perunaa nähtiinkin, niin siihen ne perinteet sitten jäivät. Eikä se silakkakaan currykastikkeineen ja kookos-chili-tomaattikastikkeineenkaan varmaan olisi folklorenatseja saanut ilosta polkkaamaan...
Yksi juhannuksen suosikeista oli kuitenkin tämä. Mustekalacarpaccio on haaveissa houkutellut jo pidemmän aikaa, mutta en ole toistaiseksi onnistunut sellaista jalkapallon kokoista kokonaista, mm. Pulpo a la Gallegaan käyttämääni mustekalaa löytämään (ilmiantoja otetaan ilolla vastaan!). Vain tällaisia vauvoja. Jotka pääsivät hautumaan sherrystä ja savupaprikasta potkua saavaan tomaattikastikekylpyyn ja lopulta lautasillemme. Ensi kerralla syön tämän salaa yksin teen suosiolla tupla-annoksen.
Kahdelle
500 gr pieniä mustekaloja
1/2 fenkoli
2 valkosipulinkynttä (tai 1 iso)
1 punainen chili
3 sardellifilettä
1 tl pimentonia
1/2 dl sherryä (Olorosaa) tai rutikuivaa valkoviiniä
1/2 prk (pienijakoista) tomaattimurskaa/ paseerattua tomaattia
suolaa, pippuria
tarjoiluun: sitruunalohkoja ja tuoretta persiljaa
Sulata ja puhdista (tarvittaessa) mustekalat. Kuori fenkoli, poista kova ydin ja siivuta ohuesti. Siivuta myös chili ja valkosipuli ohuelti. Kuumenna hieman öljyä kasarissa, heitä sinne valkosipuli, chili ja sardellit, pyörittele hetken aikaa ja lisää pimenton. Lisää joukkoon fenkoli ja sherry. Anna kiehahtaa, lisää mustekalat ja lopuksi tomaattimurska. Laske lämpöä ja anna hautua kannen alla noin tunnin. Tarkista maku, suolaa ja pippuroi, lorauta päälle sitruunamehua ja ripottele päälle tuoretta persiljaa.
Tarjoile viinin (hei, mikä sattuma - vinkki alla!), rapeakuorisen maalaisleivän ja ooh- huokaisujen kera.
Saatuamme juhannuksen alla viimeisen kauppareissun alta pois, meni Naapurinpoika postaamaan jonnekin sosiaalisen median pyörremyrskyyn kuvan Alkon tuomisistamme. Saalis olikin sen verran vaikuttava, että sukulaiset siellä antaumuksella surivat Suomen nuorison kohtaloa viinan turmion vietävinä. Mutta ei huolta, mummot, serkut, veljet ja tädit: mehän vain olimme perieurooppalaisia bon viveureja! Meillä harrastettiin viinitastingejä!
Tälle päädyimme Naapurinpojan lyyristen kuvausten perusteella parittamaan hieman viilennettynä italialaisen, Etnan juurella kasvaneesta alkuperäislajikkeesta Nerello Mascalesesta valmistetun Planeta Etna Rosso 2012- viinin (Alkossa 13.90€) , jonka liki rosémaisen hedelmäinen, punaisia marjoja henkivä hapokkuus olikin keveydessään varsin jännä yhdistelmä. Katsos vaan poikaa - jotain se on oppinut!
Tälle päädyimme Naapurinpojan lyyristen kuvausten perusteella parittamaan hieman viilennettynä italialaisen, Etnan juurella kasvaneesta alkuperäislajikkeesta Nerello Mascalesesta valmistetun Planeta Etna Rosso 2012- viinin (Alkossa 13.90€) , jonka liki rosémaisen hedelmäinen, punaisia marjoja henkivä hapokkuus olikin keveydessään varsin jännä yhdistelmä. Katsos vaan poikaa - jotain se on oppinut!
Ne vauvat ovat mielestäni parempia,pehmeämpiä...kaunis annos,kuten se,mitä tarjosit minullekin:)
VastaaPoistaon se kyllä totta - vaan vielä olisi kiva löytää sellainen jättitursaskin :-)
PoistaAh, pulpo! Kokeilin itsekin vastikään tehdä ensimmäistä kertaa mustekalaa kun olin Italiassa lomailemassa. Oli se niiin hyvää!
VastaaPoistahttp://huhmare.blogspot.fi/2014/06/italia-ja-grillattu-mustekala.html
Tämä sinun reseptisi vaikutta todellakin kokeilemisen arvoiselta, mutta mistä löytäisi pikkuotukset?
niitä löytyy niin etnisten kauppojen (Helsingissä esim. Vii Voan Hakaniemessä) ja isompien supermarkettien pakasteosastoilta! Sen verran on kai vähäistä tuo mustekalojen kysyntä ettei niihin isoihin, mitä sinäkin ihanassa reseptissäsi käytit, näytä missään törmäävän... Sääli!
PoistaNäyttää ihanalta! :-)
VastaaPoistakiitos :-) meillä kyllä tykättiin!
PoistaOih kun tuli hyvää, kiitos reseptistä! Teimme suosiolla sen tupla-annoksen ja kaikki meni kahteen pekkaan :)
VastaaPoistaaikun ihanaa kuulla :-)
Poista