Jälkiruokien suhteen Herrasmiehen mielipiteet ovat aika lahjomattomia. Joskin varsin johdonmukaisia. En ole tainnut koskaan tehdä mitään, johon tuomio ei olisi ollut "vaniljakastikkeen kanssa tämä olisi vielä parempaa". Ei siis ihme, että yksi hänen suurista herkuistaan on tämä torttu. Englanniksi tämä klassikko tunnetaan nimellä baked egg custard. Tai egg custard. Ainekset ovatkin juuri noin yksinkertaiset: Kermaa ja kananmunaa. Siinäpä se.
Clafoutiksen ja flanin lailla tämänkin syömisen suhteen on kaksi koulukuntaa: toiset tykkäävät tästä hieman lämpimänä ja sisältä yhä hieman hyllyvänä. Toiset taas tykkäävät tästä jäähtyneenä ja kokonaan hyytyneenä.
Alkuperäinen ohje löytyy täältä, joskin oma piirasvuokani oli sen verran siinä käytettyä isompi, että tein sen 1,5 kertaisena. Alkuperäisessä ohjeessa ei yllättäen käytetty lainkaan sokeria, joten kokeilin sen poisjättämistä. Pohja on onnistunut, mutta koska siitä puuttuu se sokerin tuoma makeus, muistuttaa se minua voin juurikin voitaikinalle antamasta täyteläisestä mausta, jonka seurauksena käyttäisin tätä ehkä itse mieluummin suolaiseen piirakkaan. Mielessä muhii jo ajatus lohipiiraasta...!
Pohja:
3,5 dl jauhoja
125 gr voita
3-5 rkl kylmää vettä
Nypi jauhot ja voi sekaisin murumaiseksi seokseksi. Tämä tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti, jottei taikina ehdi lämmetä liikaa. Lisää sitten vettä ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes seos alkaa muotoutua koossapysyväksi taikinaksi. Kääri tiukasti kelmuun ja anna levätä kylmässä puolisen tuntia.
Kaulitse se sitten ohueksi levyksi ja kaulimen ympärille käärittynä nosta varoen piirakkavuokaan. Tasoita reunat ja siirrä kylmään odottamaan kunnes täyte on valmis.
Täyte:
4 kananmunaa
2 keltuaista
3/4 dl sokeria
7 dl kermaa
1 vaniljatanko
Kuumenna uuni 220 asteeseen. Vatkaa munat ja keltuaiset kevyesti. Kasta pullasuti seokseen ja voitele piiraspohja sillä. Tämä sulkee piirakkapohjan pinnan. Halkaise vaniljatanko , raaputa siemenet ulos ja sekoita kermaan. Heitä myös kuoret sinne. Kun kerma kiehahtaa, anna sen jäähtyä. Nouki sitten vaniljatangon kuoret pois. Vatkaa sokeri muna-keltuaisseokseen. Sekoita sitten koko ajan vatkaten joukkoon myös kerma. Kaada piirasvuokaan ja siirrä varoen uuniin. Paista 10 minuutin ajan ja laske sitten lämpötila 180 asteeseen. Paista vielä 20 minuuttia, kunnes täyte on asettunut. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.
2 keltuaista
3/4 dl sokeria
7 dl kermaa
1 vaniljatanko
Kuumenna uuni 220 asteeseen. Vatkaa munat ja keltuaiset kevyesti. Kasta pullasuti seokseen ja voitele piiraspohja sillä. Tämä sulkee piirakkapohjan pinnan. Halkaise vaniljatanko , raaputa siemenet ulos ja sekoita kermaan. Heitä myös kuoret sinne. Kun kerma kiehahtaa, anna sen jäähtyä. Nouki sitten vaniljatangon kuoret pois. Vatkaa sokeri muna-keltuaisseokseen. Sekoita sitten koko ajan vatkaten joukkoon myös kerma. Kaada piirasvuokaan ja siirrä varoen uuniin. Paista 10 minuutin ajan ja laske sitten lämpötila 180 asteeseen. Paista vielä 20 minuuttia, kunnes täyte on asettunut. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.
 |
| Vaikka tämä on melkoinen retroherkku, on tuo Pacman-asettelu kyllä puhdas vahinko. |
Mieleen tuli yksi idea: jos minulla se tohotin olisi, olisin crème brûléen innoittamana ripotellut päälle sokeria ja tohottanut sitten kaasupolttimellani tuohon ihanan rapean kuoren, joka olisi kompannut tuota täytteen kermaista täyteläisyyttä aika onnistuneesti...!
__________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
__________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Mitä? Eikö sinulla ole keittiötohotinta? Äkkiä hankkimaan :D Minä kaipaisin keittiökompuraa, mutta pientä sievää ja siihen väreiltään sointuvia kuulosuojaimia ei ole vielä löytynyt :D
VastaaPoistano ei ole! eikä ole leivinuuniakaan! eikä pastakonetta! mutta jotain parannusta sentään on tässä kilpavarustelussa havaittavissa: menin tuossa taannoin kauppaan ostamaan piimää, mutta tulinkin kotiin lihamylly kainalossa :-)
Poistaja hei, mikä ihme on keittiökompura? ei mulla varmaan sellaistakaan ole! ihan paniikkihan tässä iskee ;-)
PoistaLihamylly on huomattavasti monikäyttöisempi kuin piimä!
PoistaKeittiökompura olisi tietysti pienempi versio Kammenpyörittäjän autotallivarustukseen kuuluvasta kompressorista, jolla keväällä ilmasimme ankkoja Pekingin ankkaa varten :D Ajattele nyt, eikö olisi kiva, jos keittiössä olisi sellainen vähän pienempi, mielellään vaikka vaaleanpunainen, jos sattuisi tulemaan tarvetta ilmata ankkoja?
no niinpä tietysti :-) olishan mun nyt pitänyt muistaa, mikä suomenkielen auktoriteetti sä oletkaan noiden uudissanojen lanseerauksessa :-) kyllähän minä nyt sen kompressorin muistan - kyllä sitä onkin tullut ihasteltua (ja ihmeteltyä!) :-)
PoistaOn se kova! Kerma/muna/vaniljatanko jälkkärit on ihan parhautta. Paahda uunissa,et tarvi tohotinta. Jos uunista löytyy grillivastukset,niin ne täysille,sokerit pintaan ja muutama sekunti vastusten alla. ....ja hups,pinta rapea :)
VastaaPoistano kun olen sitäkin kokeillut, mutta olen jokseenin vakuuttunut siitä, että hankittavahan se tohotin on ;-)
PoistaMielenkiintoinen torttuohje ja taatusti hyvää. Tätä täytyy joku kerta tehdä.:) Onhan sillä toholla paljon hienompaa ja näyttävämpää pinta paahtaa kuin uunissa.;)
VastaaPoistahyvää tuo on ja jotenkin niin... lohdullinen piiras vielä kaiken lisäksi :-) ja olis mulla sille tohottimelle muutama muukin käyttöidea jo valmiina...!
PoistaMä muistan että äitini englantilainen sulhanenkin tykkäsi tuosta paljon. Ja taisi tuota laittaakin. Mullakaan ei ole sellaista tohotinta vaikka muuten kaapit pursuaa kaikenlaisten laitteiden määrästä...
VastaaPoistatämä on kyllä sellainen brittipsyyken vetoava herkku :-)
PoistaKuullostaa ihanan lempeältä ja samettiselta. :)
VastaaPoistavoi sitä se juuri on :-)
Poista