keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lehtikaalipastaa

Jääkaapin perälle oli unohtunut puolikas lehtikaalin pussi. Sitkeä sissi se on - en edes muista sitä ostaneeni... Johonkin sekin oli hävikkiä uhmaten laitettava ja kun pastaakaan ei ole viime aikoina tullut tehtyä, niin tulipahan sekin epäkohta korjattua. Ei tämä oikein carbonaraa ole, joten en sitä siksi kutsu. Siinä se lähtökohta kuitenkin oli, sen lehtikaaliquichen vivahteilla. Niinpä sinne livahti mm. timjamia, joka on ikkunalaudalla odottaessaan ylittänyt elinennusteensa jo roimasti. Yleensä kun asuntooni saapuvat yrtit menettävät elämänhalunsa jopa nopeammin kuin emäntänsä...

Uskoisitteko, jos sanoisin, että tein tälläkin kertaa pastan itse? No ok, en minäkään. Mutta sen voin kertoa, että Barillaa se ei ole. Viimeaikaisten johtotason aivopierujen jälkeen jätän ne suosiolla Italian superheteroille ja übermaskuliineille mammanpojille. 

Kerman voi toki korvata parmesaanilla. Jos sitä sattuu löytymään. 





Reilu annos kahdelle tai vähän tolkumpi kolmelle

2 annosta pappardellea tai tagliatelleä

4 lehteä lehtikaalta
1 pkt (140 gr) pekonia
2 isoa valkosipulinkynttä
2 keltuaista
2 dl kermaa (tai parmesaaniraastetta)
1 tl sinappia
muutama rkl timjaminlehtiä
(suolaa), pippuria

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kuutioi pekoni haluamasi kokoisiksi siivuiksi ja paista pannulla rapeiksi. Nosta se sitten pannulta ja valuta talouspaperin päällä.  Jätä pannuun muutama rkl pekoninrasvaa. Ja miedolla lämmöllä paista siinä ohuiksi siivutetut valkosipulinkynnet.

Poista lehtikaalista kova keskiruoti ja halutessasi myös muut ruodit. Siivuta haluamasi levyisiksi suikaleiksi. Lisää ne pannulle. Lisää myös hieman pastan keitinvettä ja hauduta lehtiä viitisen minuuttia (jos haluat pehmeämpää, jatka vielä toiset kymmenen minuuttia). Lisää sitten timjaminlehdet.

Vatkaa keltuaisten rakenne rikki ja lisää niihin sinappi, (parmesaaniraaste) ja kerma. Mausta varovasti, sillä pekonissa ja parmesaanissa on suolaa aika lailla.  

Valuta pasta ja lisää pannulle mukanaan loraus keitinvettä. Pyörittele hetki ja kaada joukkoon kermaseos. Nosta pois liedeltä (pastan kuumuus kypsentää keltuaiset ja liedeltä nostaminen estää niiden kokkeloitumisen), sekoita ja tarjoile.  Itse ripottelin päälle vielä Cacio e Pepe- blogin  carbonara- ohjeen mukaisesti paahdettua mustapippuria.






Tätäkin arkiruokaehdokasta voi äänestää Fiskarsin 20 minuutin ruokahaasteessa kisan Facebook-sivulla!


__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



        



6 kommenttia :

  1. Lehtikaalipasta <3 voisinkin lisätä sen ensi viikon ruokalistalle, ja nimenomaan pekonin kanssa... mmm....

    VastaaPoista
  2. Herkullisen näköinen annos ! Lehtikaali on tosiaan kummajainen tolta säilyvyydeltä, mullakin on lojunut niitä jääkaapissa pieniä ikuisuuksia ja ihan samalta ne on näyttäneet kuin ostohetkellä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo - ei tunnu menevän miksikään kypsennettäessä TAI sitä odottaessaan :-)

      Poista
  3. Lehtikaali on tosi hyvää,monessa jutussa.Jostain syystä täältä löydän sitä vain luomuna,joka on ihan jees mutta vaikuttaa hintatasoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. monipuolisuudessaan se on kyllä yllättänyt ja positiivisesti!

      Poista