keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Aktiivilomailijan El Chorro

Kyllähän me lopulta sitten sinne El Chorroonkin päädyimme. Omalla autolla tosin, minkä ansiosta seutua tuli tutkailtua vähän laajemmaltikin. Juna on tosin äärimmäisen kätevä keino päästä tänne, sillä asema sijaitsee ihan keskellä luonnonpuistoa.


El Chorro on aktiivilomailijan paratiisi ja paikka tarjoaa elämyksiä niin patikoijille, melojille  kuin pyöräilijöille. Los Gaitanesin jyrkkien seinämien vuoksi se on erityisesti kiipeilijöiden suosiossa. Ja mikäs sen parempi päiväretkikohde korkeanpaikankammoiselle allekirjoittaneelle! Onneksi edes puolet meistä oli varustautunut asiaankuuluvasti...


Ranskalainen pedikyyri ja kultaiset sandaalit -
voiko olla tilannetta joihin ne EIVÄT olisi täydellinen valinta?

Alueella on vapaasti tutkailtavissa olevan ympäristön lisäksi kaksi merkittyä patikointireittiä joista toinen on n. 45 minuuttia ja toinen puolisen tuntia kestävä. Korkeutta ensin mainitulla on ihan kiitettävästi, mutta myös näkymät ovat sen mukaiset.





Luonnonpuiston rauhassa rinteet ovat koti myös rikkaalle kasvi- ja eläinkunnalle, joista osa on suojeltuja. Ruokabloggari/ harrastelijahortonomi bongasi täältä myös useita villiyrttejä: ainakin rosmariinia, salviaa ja villitimjamia.





El Chorro on kuuluisa Los Gaitanesin rotkosta, joka yhdistää kolme Malagan läpi virtaavaa jokea. Ennen alueen padon rakentamista olivat sateiden aiheuttamat tulvat melkoisia.

1850- luvun puolessavälissä tänne rakennettiin rautatie, joka vihdoin yhdisti eteläisen Malagan muuhun Espanjaan. Rautatie kulki läpi jyrkänteisiin hakattujen tunneleiden läpi, jotka ovat edelleen käytössä.




Vuonna 1901 aloitettiin neljä vuotta kestänyt kanavan rakennusprojekti, jonka aikana rakennettiin myös jyrkänteen reunalla teräspalkkien varassa mutkitteleva, kuningas Alfonso XIII:n vierailun kunniaksi "Kuninkaan käytäväksi" nimetty huoltokäytävä. Toisin kuin monella muulla vastaavalla ja vaaroja täynnä olevalla rakennustyömaalla tätä ei tehty vankien suorittamalla pakkotyöllä, vaan työhön palkattiin asiansa osaavia työmiehiä mm. paikallisesta satamasta.

Näkymät sieltä olisivat epäilemättä vielä mahtavammat, mutta ikävä kyllä se on nyt osaksi romahtanut eikä siksi käytössä (varsin terapeuttisia uutisia sille korkeanpaikankammolleni...)





Vaikka eipä se huimapäisimpiä kiipeilijöitä kauheasti estele. Minkähänlaiset matkavakuutukset niillä on...?




El Chorro on omiaan polttamaan ainakin muutaman  churron kalorit. Hien tuolla saa kyllä pintaan. Ja kyllähän tuo päivä koitui noiden sandaalien kohtaloksi. Mutta kaunista täällä on - kaikkia kliseitäkin uhmaten käyttäisin jopa sanaa paratiisinomainen. 




Ei ole ihme, että ympäristö ruokkii nuorta (*huokaus*) rakkautta...




3 kommenttia :

  1. Aivan huikea paikka. Pääsispä tonne joskus. Huoh,sitä odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olihan se. meloen tuohon mestaan olisi ollut mahtavaa tutustua, se kun taitaa olla aika lailla ainut keino päästä tuon kanjonin toiselle puolelle jossa näkymät ovat kuulemma vielä kauniimpia...

      Poista
    2. Olishan se hieno kokemus. Tollasta vaa kaipaa kun vertaa korkeuseroja pohjanmaahan :D

      Poista