*
* *
El Puerto de Santa Maríassa sijaitsevan Osbornen sherrybodegan historia kietoutuu kiehtovasti koko Espanjan historian käänteisiin.
*
* *
Osborne - kuin varkain tuttu sherrytalo
Jerezin ja Valdespinon jälkeen jatkuu sherrybodegakiertueemme El Puerto de Santa Maríassa ja Osbornen tilalla.
Osborne on niinikään perinteisyydessään mielenkiintoinen vierailukohde, sillä sen historia kietoutuu kiehtovasti osaksi koko Espanjan historiaa.
Väitänpä,
että tässä on sherrytalo, johon sinäkin olet törmännyt, vaikka
et sitä välttämättä tiedäkään.
Ai
että mistä tiedän? No, näyttääkö tutulta? Aivan.
Englantilaisten ja sherryn pitkä yhteinen historia
Englanti on perinteisesti ollut sherryn suurimpia kuluttajamaita Espanjan ulkopuolella. Tämä ei suinkaan ole sattumaa, sillä englantilaiset ovat olleet olennainen osa sherryn monivuosisataista historiaa.
"Niin, englantilaisillahan on pitkät perinteet sherryntuonnissa jo vuodesta 1587", hymähtää Valdespinon Ignaciokin hurmaavan kuivaan tyyliinsä, jolle jää kakkoseksi talon tuottama finokin.
Vuonna 1587 hän valtasi Cádizin sataman ja sai muun sotasaaliin lisäksi haltuunsa myös liki 3000 tynnyrillistä myöhemmin brittihovin iloksi päätynyttä sherryä.
Duff Gordonista Osborneksi
Myös Osbornen tarina alkaa englantilaismiehestä.
Thomas Osborne Mann saapui Espanjaan 1700-luvun loppupuoliskolla ja lyöttäytyi liiketoimiin yhdessä Iso-Britannian Cádizin-konsulin Sir James Duffin kanssa.
Tuolloin
Duff Gordonin nimellä myydyt tuotteet siirtyivät liki 100 vuotta
myöhemmin kokonaan Osbornen perheen omistukseen, millä nimellä
niitä on siitä saakka myyty.
Osborne onkin Jerezin alueen toiseksi vanhin rekisteröity ja yhä toiminnassa oleva sherrymerkki - vanhempi on vain Delgado Zuleta.
Myös Osborne herätti Euroopan hovien kiinnostuksen jo varsin varhaisessa vaiheessa: vuodelta 1845 säilynyt kirjeenvaihto osoittaa mm. Englannin kuninkaallisen perheen tehneen tilauksia täältä.
Vuodelta 1856 on peräisin dokumentteja Belgian kuninkaan tilauksesta ja innostuttiin näistä myös Pietarin Talvipalatsissa.
Heidän soleratynnyreitään on yhä nähtävillä perheen Sacristiassa.
Juan,
yksi talon perustajan Thomasin kolmesta pojasta toimi diplomaattina
ympäri Eurooppaa ja sai vuonna 1869 tuolloiselta paavilta arvonimen
Conde de Osborne - Osbornen kreivi.
Tätä
arvonimeä kunnioittaa talon Conde de Osborne, niinikään
Solera-menetelmällä valmistettu Gran Reserva-brandy.
Brandyn
aristokraattisuutta vain lisää se, että se kypsytetään
aikaisemmin Pedro Ximénezin - tuon sherryjen kuninkaan -
kypsyttämiseen käytetyissä tynnyreissä.
Vienti
on Espanjan talouskriisin myötä noussut entistä merkittävämpään
rooliin.
Sherrybodegassa aika pysähtyy
Aika on tuonut mukanaan monia koko Espanjan uusiksi laittaneita mullistuksia, mutta täällä bodegassa ei monikaan asia ole historian saatossa muuttunut.
Etelän ja lounaisen suuntaan rakennetut bodegat saavat näin maksimaalisen hyödyn niiden läpi mereltä puhaltavista tuulista.
El Puerto de Santa Marían sherryt - lämpöä, hedelmäisyttä ja pyöreyttä
Vaikka lämpötila kesäisin saattaa ulkona kivuta yli 40:ään, ei se täällä nouse koskaan yli 25 asteen. Talvisin se jää 10-15°c välille.
Lämpötila bodegoissa on täällä muita sherrykaupunkeja hieman lämpimämpi, mikä johtuu kaupungin sijainnista käytännössä merenpinnan tasalla. Lämpö myös vaikuttaa omalta osaltaan täältä tulevien sherryjen hedelmäisyyteen ja pyöreyteen.
Käytävien päässä korkealla katonrajassa sijaitsevia ikkunoita peittävät bodegoille tyypilliset ruokoverhot, jotka pitävät altistumisen luonnonvalolle minimissään.
Hengitän
sisääni tuota viime päivinä niin tutuksi tullutta aromia ja annan
nyt jo hämärään tottuneiden silmieni vaeltaa ylväiden holvikaarten alle levittäytyvissä botan
nimellä kutsutuissa tynnyreissä.
Bodegan käytävillä kulkevat työläiset jatkavat kaikessa rauhassa askareitaan ja nyökkäävät ohi kävellessämme hiljaisen tervehdyksen, johon vastaan kuin itsestään.
Bodegan käytävillä kulkevat työläiset jatkavat kaikessa rauhassa askareitaan ja nyökkäävät ohi kävellessämme hiljaisen tervehdyksen, johon vastaan kuin itsestään.
Viileyden ja kosteuden lisäksi bodegan pilareiden yllä leijuu erikoinen... arvokkuuden ilmapiiri.
Eihän tämä kaikki vain voi olla tekemättä vaikutusta.
Eihän tämä kaikki vain voi olla tekemättä vaikutusta.
Liki neljännesvuosituhantisella historiallaan Osborne on yksi maailman vanhimmista perheyrityksistä.
Osborne - perheyrityksestä monialaimperiumiksi
Melkoiseksi imperiumiksi kasvanut Osborne on yhä mitä suuremmassa määrin perheyritys. Osakkeenomistajia on nykyään jo 300, mutta säädösten mukaan heidän täytyy olla perheen jäseniä.
Yritystä
johtaa jo kuudes Osbornen sukupolvi.
Osborne - markkinoinnin edelläkävijä
Monipuolisuus ja varsin rohkeisiinkin uusiin hankkeisiin heittäytyminen ovat tehneet Osbornesta sen jättiläisen, jota se tänään on.
Tätä on lisäksi siivittänyt ennakkoluulottomuus ja innovatiivisuus myös markkinoinnissa. Se onkin yksi merkittävimpiä brändäyksen edelläkävijöitä koko maassa.
"Julkisten liikennevälineiden kyljessä, talojen katoilla... ei sellaista julkista mainontaa oltu totuttu näkemään", Carla kertoo.
Oman osansa maineen kasvussa oli myös Osbornen varsin hyvin verkostoituneen perheen ystävillä, kuten eräällä Salvador Dalílla.
Miestä pyydettiin suunnittelemaan Conde de Osbornen juhlapainoksen pullo, johon Suuri Taiteilija suostuikin yhdellä ehdolla: että saisi tehdä myös mainoksen.
Niinpä hänen psykedeelinen persoonansa päätyi viiksineen tähdittämään talon Veterano-brandyn mainoskampanjaa.
Toro - brandymainoksesta kansalliseksi ikoniksi
Itse asiassa juuri Veterano-brandy laittoi Osbornen Espanjan ja koko maailman kartalle - kirjaimellisesti.
Koko
Espanjan symboliksi noussut Toro on näkyvästi esillä myös bodegan
yhteydessä toimivassa mielenkiintoisessa; Osbornen historiaa
kattavasti esittelevässä museossa.
Tunnettuja taiteilijoita (kuten yksi omista suosikeistani Keith Haring) on vuosien saatossa kutsuttu antamaan Torolle uusi ilme ja firman PR-taitoiselle historialle uskollisena sille on lanseerattu kokonainen oheistuoteimperiumi vaatteista lähtien.
Osborne - alati kasvava ja kehittyvä brändi
Vuosien saatossa Osborne on laajentanut valikoimaansa muihinkin kuin sherryihin.
Vuonna
1973 se hankki omistukseensa Riojan kolmanneksi vanhimman viinitilan
Bodega Montecillon ja vuonna 1975 perinteikkään; jo
1800-luvulla perustetun anisviinabrändin Anís
del Monon.
Vuonna 2000 toiminta laajentui Toledon alueella viljeltäviin viineihin, tuorein aluevaltaus ovat artisaanioluet.
Ei
Osbornen osaaminen tosin pelkästään alkoholiin rajoitu - nykyään he ovat myös rakastamani kinkkubrändin Cinco Jotasin (5J) omistaja ja firma löytyy niin ikään useiden nimekkäiden ravintoloiden (mm.
Berliinin KaDeWe, Pariisin Galeries Lafayette, Lontoon Harrods...)
takaa.
Osbornen sherryt
Osbornen sherryportfolio koostuu 15 artikkelista, joiden nimessä esiintyvä vuosiluku viittaa vuoteen, jolloin alkuperäinen Solera sai alkunsa.
Fino
Quinta (100% Palomino)
Coquinero
(Amontillado)
Bailen
(kuiva Oloroso)
10RF
(keskikuiva Oloroso; Palomino & Pedro Ximénez)
Sibarita:
Fundacíon Solera 1792 (Very Old Rare Oloroso; 98% Palomino, 2%
PX)
Venerable:
Fundacíon Solera 1902 (100% PX)
Amontillado
Solera AOS: Solera de 1903 (100% Palomino)
Palo
Cortado Solera PAP: Solera de 1911 (Palomino & PX)
Oloroso
Solera BC 200: Solera de 1864 (Palomino & PX)
Oloroso
Solera India: Solera de 1922 (Palomino & PX)
Tasalaatuisuus - sherryn vahvuus
Itse sherryn myynnissä viime vuosikymmeninä tapahtunut notkahdus ei talon monialaisuudesta johtuen ole Osbornelle ollut samanlainen uhka kuin monelle pienemmälle sherrytalolle.
Itse sherryn myynnissä viime vuosikymmeninä tapahtunut notkahdus ei talon monialaisuudesta johtuen ole Osbornelle ollut samanlainen uhka kuin monelle pienemmälle sherrytalolle.
Tosin
myös Carla kertoo myynnin lähteneen viime vuonna kasvuun sherryn
löytäneen nuoremman sukupolven ansiosta. Yksi Osbornella suosiotaan
kasvattava artikkeli on (ehkä hieman yllättäenkin) Palo Cortado.
Carla
kertoo huvittuneena myös hänen oman tuttavapiirinsä löytäneen
sherryn - kuulemma täysin vailla hänen painostustaan.
Ystäväjoukon
ykkösvalinnaksi on noussut myös Carlan oma suosikki Oloroso, jota
hän pitääkin sherryistä kaikkein monipuolisimpana mm. ruoan
kanssa yhdisteltävyyden suhteen.
Mikä sitten on sherryn vahvuus alati uusia elämyksiä ja trendejä haistelevilla markkinoilla? Carlan ei tarvitse miettiä vastausta pitkään: tasalaatuisuus.
"Toisin kuin muissa viineissä, sen taso ei vaihtele vuodesta toiseen esimerkiksi kyseisen kesän huonon ilman vuoksi. Sherryn kohdalla tiedät aina, mitä saat".
Jos muuten haluat lukea tarkemmin Osbornen sherryjen tastingista, tsekkaa myös Reseptitaivaan raportti paikan päältä!
* * *
Osborne
Calle
Fernán Caballero 7
11500
El Puerto de Santa María
tel.
+34 956 86 90 00
visitas.bodegas@osborne.es
*
* *
______________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
Wow! Aikamoiset puitteet tuolla! Vaikka itse en sherryistä välitä, niin jo kuvien perusteella tunnelma on tuolla tilalla mahtava. Olisi ihana päästä kuvailemaan tynnyreitä ja kävelemään pitkin kellarin käytäviä. Voihan se olla, että kuvien tunnelma saavat minutkin maistelemaan sherryä :)
VastaaPoistakiva että viihdyit!
PoistaOlipa ihana historiallinen postaus ja video sai minunkin viikseni hymyyn :D
VastaaPoista:-)
PoistaBodegan tunnelma välittyi kyllä upeasti tästä postauksesta. Jännä yksityiskohta tuo, että Kiinan vienti on viime aikoina lähtenyt nousuun. Siitä tuleekin sitten ihan uusia mielikuvia...
VastaaPoistaihana kuulla että viihdyit kierroksella!
PoistaVeteraanolla kurlasin ja matoset tapoin aamuisin :) Tutuksihan se kävi tuo Mustan puhuva härkäsiluetti Fuengirolan kupeessa, mäkikumpareen päällä, aamuin illoin, lähtiessä ja palatessa takaisin Los Pacosin Villaan päiväretkiltä eteläisestä Espanjasta. Cherryistä kävi tutuiksi mm. Old Sandeman ja Tio Pepe päiväkahvien aikaan ja jonkun paakelsin kera. Olorosoa tulee ostettua aika usein Alkosta vieläkin, koska se on vahva suosikkini ja se sopii erittäin hyvin kesäisiin kiireettömiin hetkiin nautiskeltavaksi, kuistilla viherkasvien varjossa.
VastaaPoistasamoilla linjoilla ollaan taas - kävin juuri blogin reseptiarkistoja läpi ja Olorosohan se siellä patsastelee kaikista käytetyimpänä sherrynä täälläkin :-)
PoistaOlipa mielenkiintoinen juttu! Kiitos!
VastaaPoistanyt tulee niin sherrynörttiyttä päähän kuin päähän... ;-)
PoistaHaa, enpä tiennytkään että Dali on kastanut viiksensä myös sherrybisnekseen :D sun tekstejä on muuten aina ilo lukea! Ihanan sujuvaa ja jäsenneltyä kielenkäyttöä.
VastaaPoistaoi miten ihana kuulla <3
PoistaVoi miten mahtava sherrykierros sinulla on ollut!
VastaaPoistaVoi kyllä <3
PoistaNo, ei näyttänyt tutulta, eikä Sir Francis Drake edes ole mun sukulaiseni (puoli Eurooppaa on minulle sukua). Jos tunnus olisi ollut härän sijasta ankka, tietäisin sen kyllä.
VastaaPoista:-)
PoistaIhanan näköinen paikka! Kyllä se arvokkuus välittyi ihan ruudunkin läpi. Taidan lähteä sherrykaupoille...
VastaaPoista:-)
PoistaVau, mikä historiikki! Toisten merirosvo on toisten sankari, näinhän se menee. ^_^ ***sateenmuruja.com***
VastaaPoistanäinhän se on :-)
PoistaOnpa paikalla kunnioitettavasti historian havinaa. Kunhan ehdin sherrykaupoille, niin nyt tiedän mikä logo pullosta on syytä löytyä.
VastaaPoistaKiitos infopaketista!
hyvä jos oli hyötyä :-)
PoistaSherryä en ole koskaan maistanut mutta tämän mielenkiintoisen historiakierroksen jälkeen voisin jopa maistaakin. Mieluiten tietysti juurikin tuollaisessa paikassa.
VastaaPoistajoo, kyllä noilla puitteilla jotain taianomaista vaikutusta on :-)
PoistaAikamoisen tyhjentävä juttu sherrystä. Tosin sherry on juoma, josta en pidä tai olisihan sitä kiva maistaa. Kun on aikaa, kun sherryä on tullut juotua. Osborne merkki ei ole tuttu mutta nyt esim laivalla, on parempi tietämys ja sen voi vaikka hyllystä kaupassa huomata.
VastaaPoistaetkö ole tosiaan Espanjassa kertaakaan törmännyt tuohon härkään :-O ?
PoistaEn kyllä ennen tätä postausta tiennyt sherryistä mitään. Nyt sitten vähän viisaampana.. :D
VastaaPoistavielä on vähän lisääkin tulossa :-)
PoistaOlipa mielenkiintoinen tarina jälleen kerran! Ja hienoja kuvia oli ottanut. Sherry ei kuulu vakiojuhlajuomiin, mutta silloin tällöin voi jotain makeaa sherryä siemaista. ;)
VastaaPoistaihan näin meidän kesken - veikkaan sen makean pysyvän omanakin suosikkina :-)
PoistaJostain syystä kuvat aukeaa minulla todella hitaasti vaikka yhteys näyttää olevan suht nopea eikä muiden blogien kanssa näytä olevan ongelmia. Mielenkiintoinen juttu kuitenkin ja paikka. Mielelläni vierailisin itsekin näissä puitteissa.
VastaaPoistaonpas harmillista kuulla -toivottavasti ongelma korjautuu mahdollisimman pian :-/
PoistaViinikellareissa tynnyrikasoineen on kyllä tunnelmaa! Ei ihme, että on tehnyt vaikutuksen. :)
VastaaPoistanäin on <3
PoistaSherry ei ole mun lemppareita eikä Osborne (ehkä) brändinä tuttu, mutta voi miten rakastankaan viinikellareiden tunnelmaa! Se välittyi tästä jutusta ihanasti.
VastaaPoistasiellä on kyllä upea tunnelma!
PoistaVaikka en alkoholista juomana perusta, sen tekotapa on aina ollut mielenkiintoista seurattavaa :) Kauniit puitteet myös! Onko fonttikokosi muuten kasvanut? Tällähetkellä se tuntuu monta pykälää isommalta kuin aiemmin ja oli jopa hieman vaikealukuinen sen vuoksi :o
VastaaPoistavoi ei - toivoin sen nimenomaan helpottavan tuota selkeyttä :-/ pitääpäs tarkistaa linjaa. Kiitos huomiosta!
PoistaEn oo varma olenko koskaan maistanut sherryä, ei tule ainakaan mieleen minkä makuista se on. On kyllä tunnelmallinen paikka ja perhe/sukuyritykset on aina aika sympaattisia.
VastaaPoistatunnelmaa tuolta tosiaan löytyy ja ne tarinat noiden pääosin yhä perheen voimin pyöritettävien yritysten taustalla... <3
PoistaTodella kattava postaus taas kerran! Olisi kiva osallistua tuollaiselle kierroselle maisteluineen.
VastaaPoistaP.S. Oli mukava lukea kirjasi positiivisia arvoita tällä viikolla paristakin eri lähteestä :-)
Hyvä kuulla että kiinnosti :-)
PoistaJa hei - kiitos! Olisi kiva kuulla, missä olet arvosteluihin törmännyt!
En todellakaan tiennyt, että teiden varsilla näkyvät härät onkin Osbornen mainoksia! Meillä täällä Köpiksessäkin komeilee yksi Superkilen-puistossa, jonne on laitettu jotain jokaisesta maasta, joista alueella asuvat maahanmuuttajat ovat kotoisin. Suomesta siellä on kuulemma pyöräteline, jota en kuitenkaan ole onnistunut löytämään (tai tunnistamaan suomalaiseksi).
VastaaPoistaJoo, niitä on tosiaan nykyään ympäri maailmaa :-)
PoistaPyöräteline? Siinäkö se suomalaisuuden syvin olemus sitten tiivistyy :-) ?