Rapurapurallaa

Meidän kahden vastarannan kiisken taloudessamme uidaan systemaattisesti valtavirtaa vastaan. Muun kansan tanssiessa aamuun Flow-festareilla paseerattiin meillä kananmunia savumakrillisalaattiin ja leivottiin tomaatti-basilika-ricottapiirakkaa aamun piknikille. Ravintolapäiväkin eksoottiset ihanuudet jäivät väliin kun olimme sinnikkäästi ajoittaneet samalle päivälle kräftskivamme. Olemme mekin...

Rapujuhlat ovat kyllä ruokavuoden perinteistä niitä parhaimpia. Vaikka se nykyään mielletäänkin helposti sellaiseksi paremman (ja siihen kuuden prosentin purjehtivaan kielivähemmistöön kuuluvien) väen ajanvietoksi, on jokiravun historia jotain ihan muuta. 

Aikoinaan niitä vilisi joissa sellaisissa määrin, että maatyöläisillä oli työsopimuksessaan ehto, jonka mukaan jokirapuja sai tarjota ruoaksi korkeintaan viisi kertaa viikossa. 1800- luvulla lähes koko Euroopan jokien rapukannat tuhonnut rutto pisti kuitenkin moiselle dekadenssille lopun ja nykyään ravut ovatkin sellaisissa hinnoissa, että harvojen herkuksi helposti jäävät.

Älä kuitenkaan anna tämän masentaa, vaan kerää perhe ja ystävät yhteen helangåramaan ja hydeochhejaamaan. Jos ei niitä ihan omasta joesta tule pyydettyä eikä budjetti taivu niitä tuoreina (noin 2€/ kpl) tai valmiiksi keitettyinä (jopa 5€/ kpl) hankkimaan, niin apu löytyy supermarketin pakastealtaasta. Sen verran hyviä ovat nekin, että kelpo kalaasit niilläkin aikaiseksi saa. 

Jos en itse keitä omiani alusta saakka, niin suosin niitä 16-22-kokoluokan jumborapuja, jotka yleensä ovat joko kiinalaisia tai espanjalaisia villirapuja. Sen verran skandinaavista makua noudattelevassa tilliliemessä ne on keitetty, että ovat ihan käypiä sellaisenaan. Halutessaan ne voi kuitenkin sulatuksen jälkeen marinoida seuraavaan päivään saakka itsetehdyssä keitinliemessä.

Alla meidän perheessämme käytetty resepti, joka perimätiedon mukaan on alunperin Savoysta kotoisin. 

40 ravulle

10 l vettä

2 punttia tilliä

3,25 dl karkeaa merisuolaa

10 sokeripalaa

Mittaa vesi, suola, sokeri sekä toinen tillipuntti isoon kattilaan. Kuumenna kiehumispisteeseen ja keitä viitisen minuuttia. Lisää sitten huuhdellut elävät ravut ja keitä 3 minuuttia alkaen siitä, kun vesi alkaa taas rapujen lisäämisen jälkeen kiehua. Poista tillipuntti ja lisää veteen uusi nippu.

Jäähdytä kattila nopeasti - joko jäiseen veteen upottamalla tiskialtaassa (tai landella rantaveteen). Anna marinoitua seuraavaan päivään, valuta ja tarjoile.

Snapsien ja lagerin lisäksi juomaksi käy kuiva, hapokas valkoviini. Perinteisesti suositellaan Chardonnay- Chablis-linjaa, mutta se ei omaan makuuni istu lainkaan. Norex Spirits toimittikin  meille meidän tyyliimme paljon enemmän sopivia Wolfbergerin viinejä Alsacesta, joka on tämänhetkinen ehdoton ykkösvalkoviinialueemme. 

Pinot Gris-blend (Alkossa 13,39 €) oli varsin toimiva sekin, mutta ihan selväksi suosikiksi nousi Riesling (Alkossa 11,48€) vivahteikkuudellaan ja tyylikkään aromaattisella ryhdikkyydellään. 

Pöytämme ääreen kokoontuivat lisäksemme Brittibroidi vaimokkeensa Tukkataikurin kera, Tsatsikimestari ja seurueemme uusi Italianvahvistus jolle, vasta kolme viikkoa maassa olleelle, nämä olivat ensimmäiset rapujuhlat koskaan. 

Olisitte vain nähneet raukan ilmeen kun selitimme kräftskiva-etikettiä. Jokaiselle ravulle snapsi ja jokaiselle snapsille laulu. Kyllä se helan går sieltäkin alkoi lopulta taittua. Ja sitten kun säkeistöt loppuivat kesken siirryttiinkin sujuvasti Manchester Unitedin kannattajalauluihin! Ja ihan ketterästi se noin viidennentoista ravun kohdalla oppi sen leivänkin (liki) oikeaoppisesti kokoamaan...!

Säätä jännättiin ihan viime tunteihin saakka, mutta näj men herregud, miten ihanan aurinkoisen päivän osaksemme saimmekaan. Fiilistä ei laskenut edes Paavo Haavikon näköinen ammattimainen mielensäpahoittaja naapuritalosta, joka katsoi aiheekseen tulla varta vasten huomauttamaan, että sisäpihamme pöytäryhmä (jota kukaan ei koskaan käytä mihinkään) on teknisesti ottaen sen toisen taloyhtiön omaisuutta. Ilmeisesti meidän ja heidän taloyhtiön välillä on meneillään jonkinlainen jengisota, jonka yksityiskohdat ovat liian karmeita edes meille paljastettaviksi.

Päivän todelliseksi sankariksi nousi kuitenkin (saksiniekkojen lisäksi) Ravintola KuuKuu. Kun pitihän minun tuollainen hieno viinicooler-vati mennä hankkimaan kun se näyttää niin kivalta. Ei siihen kuitenkaan mitään jäitä kaupoista löytynyt. Viimein Naapurinpoika keksi piipahtaa kysymään neuvoa naapuriravintolastamme ja hip ja hurraa - tuli kotiin mukanaan pussillinen jääpaloja. Eihän rapujuhlien tohdi pilalle mennä, oli ravintolasta tuumattu ja autettu miestä mäessä. Siinä on asiakaspalvelua! Siinä on Töölö!

Instagram-seuraajat (kuuluthan sinä jo heihin, kuuluthan?) pääsivät osalliseksi kekkereistä ihan reaaliajassa ja te muutkin tulette saamaan reseptejä rapujuhliemme muusta tarjonnasta seuraavissa postauksissa. Luvassa on ainakin sahramikuorista jokirapu-chorizo-piirasta...

...sekä kesän helpoin (ja meidän suosikiksemme noussut) perunasalaatti välimerellisellä twistillä.

Kiitos perhe! Kiitos Ravintola Kuukuu! Kiitos Norex Spirits! Koska otettaisiin uudestaan...?

*Postaus yhteistyössä Norex Spiritsin kanssa*

PS. Ruokaperinteitä vaalitaan myös Suolaa ja hunajaa - blogin emännöimässä kesän ruokahaastekisassa, jossa teemana oli mummola. Äänestys on nyt alkanut ja meidän kookos-chili-korianteri-silakkamme kiittävät kaikista äänistänne...! Äänestysaikaa perjantaihin saakka - äänestämään pääsee tästä!

________________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?