keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Viinimatkalla Latviassa: Abavas

* * * 

For English please see here

* * * 

Sabile ja sitä ympäröivä Abavas-joen laakso on jo vanhastaan tunnetttu viinistään. Niinpä jos meinaa viinitarhan perustaa, on se helpointa tehdä siellä, järkeili Mārtinš Barkāns. Ja perusti viitisen vuotta sitten jokilaakson nimeä kantavan Abavas-viinitilan.







Siihen se helppous sitten jääkin. Ainakin jos tavoitteet ovat niinkin kunnianhimoiset kuin tuottaa laadukasta latvialaista rypälekuohuviiniä. Käytännössä ainoa (ainakaan jotenkin laadukkaan) viinin valmistukseen maailmassa käytetty köynnös vitis vinifera kun ei alle -20 asteen menesty. 

Naapuritilalla on kuulemma yritetty Rieslingin viljelyä, mutta epäonnistuttu. Mārtinš itse on kokeillut onneaan mm. tunnetusti omapäisellä Pinot Noirilla, mutta samanlaisin tuloksin. Sen sukulaisen, itävaltalaisen Zweigeltin potentiaaliin hän sen sijaan suhtautuu varovaisen optimistisesti.




Latviassa on kehitetty kylmään ilmastoon paremmin soveltuvista vitis lambrusca- ja vitis amurensis- köynnöksistä erinäisiäkin hybridejä (joita siellä Sabilen Viinimäelläkin kasvaa), mutta ne eivät nauti Mārtinšin silmissä kovinkaan korkeaa arvostusta. Zilgasta ei hänen mielestään saa aikaiseksi mitään pöytäviiniä kummempaa, joskin  Skujins 675  - lajikkeella on hänkin tehnyt kokeiluja. 

"Ei näin pohjoisessa maaperällä ja sen sellaisilla ole juurikaan väliä", hän toteaa. Kylmänsietokyvyllä kylläkin. 





Talvehtimisen lisäksi ongelmana näillä leveysasteilla on se, että lyhyeksi jäävän kasvukauden aikana eivät rypäleet ehdi kypsyä tarpeeksi. Tämä jättää niiden sokeripitoisuuden käymisprosessin kannalta riittämättömäksi, mikä puolestaan vaikuttaa lopullisen viinin alkoholipitoisuutta alentavasti.

Skujins 675 - viinissä on yllättävääkin aromikkuutta: hieman hengitettyään jopa aniksista pippurisuutta. Mutta, kuten Mārtinškin on valmis myöntämään, rakenne itsessään jää latteaksi, muistuttaen lähinnä alkoholittomia viinejä.





Rakenne on sen sijaan kohdillaan Abavasin lippulaivatuotteessa raparperikuohuviinissä, jolle Mārtinš etsii myös vientimahdollisuuksia. Tuotanto on vielä pientä jääden tällä hetkellä 5000 pulloon vuodessa.

Raparperin oksaalihappo antaa raparperituotteille helposti hieman, no, oksennuksisen vivahteen. Tässä siitä ei ole tietoakaan, vaan miellyttävä hapokkuus yhdistettynä Chardonnaytä muistuttavaan hentoon tillisyyteen saa ihan oikeasti ajattelemaan ihan oikeita kuohuviinejä. Kuplilta toivoisin itse hieman enemmän aggressiivisuutta, mutta sille Mārtinš vain nauraa kuitaten niiden olevan "yliarvostettuja".

Kuten muillakaan tapaamillamme latvialaisilla viinitekijöillä, ei Mārtinšillakaan ole muodollista koulutusta alalla. Intoa ja intohimoa tosin senkin edestä. Miehen tausta on markkinoinnissa, mikä näkyy. Abavas erottuu edukseen ammattimaisuudellaan jo brändinsä ja sen ulkoasun suhteen. Nettisivuista pullojen etiketteihin kaikki on loppuun saakka mietitty.

Samalla määrätietoisuudella on brändiä rakennettu ihan alusta saakka. Abavasin synty ajoittuu samoihin aikoihin etenkin Riikan ravintoloissa 2010-luvun alussa nähdyn gourmet- vallankumouksen kanssa ja yhteistyö latvialaisten huippuravintoloitsijoiden kanssa on aina ollut olennainen osa Abavasin strategiaa. 





Tällä hetkellä ainoa tilan valikoimissa oleva rypäletuote on grapan tyyppinen viina. Joka onkin onnistunut ja varsin pehmeä. 





Muut tuotteet tehdään paikallisista hedelmistä, kuten siitä raparperistä ja omenoista. Tilan omenasiideri voittikin juuri kultamitalin Frankfurtin kansainvälisillä siiderimessuilla. Kuluttajien maku niin viinien kuin siidereiden suhteen on Latviassa makea ja suosituin siideri on Kopperberg. Tämän kuivuus ja hapokkuus sen sijaan muistuttaa ranskalaisia ja espanjalaisia siidereitä.  

"Omena on jotain, jonka jalostamisessa meilläkin on pitkä historia", Mārtinš huomauttaa hyväntuulisena. "Ilman heidän vuosisataisten perinteidensä rasitteita!"





Omenasta on jalostettu myös grapan lailla pehmeydellään yllättävä brandy.




Muutaman tunnin ajomatkan päässä sijaitseva tila tasting-rakennuksineen on vierailun arvoinen kohde - en keksi parempaa tapaa (tai seuraa!) viettää iltapäivä. Yksi reissumme huippukohtia!

Jos ei tänne saakka pääse, on tuotteita mahdollista ostaa Riikasta esimerkiksi Kalncieman torilta ja ainakin siideriä on myynnissä myös Stockmannilla.




Nyt on Latvian-kierroksessa odotettavissa ihan pieni tauko vaikka teemalla jatketaan: huomenna käydään nimittäin vilkaisemassa, missä tunnelmissa ainaakin me vietämme ensi viikonloppuamme (hyvissä, voin kertoa. Todella hyvissä...)!

Nähdään taas Riikassa perjantai-aamuna ja muistakaa, että päivän ohjelma on täysin teistä kiinni! 

Minne siis mennään? Jatketaanko ruumiinkulttuurin sijaan hengenravinnolla vai suunnataanko kauppahalliin?





* Matkajärjestelyt toteutettu yhteistyössä Latvian valtion kanssa* 


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


      



24 kommenttia :

  1. Miten ihmeessä siellä kasvaa rypäleitä....kun on se pitkä talvi...Hurjan paljon näitte Latviassa vaikka mitä,miten pitkä reissu oli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta :-)! Mutta uskoa ja toivoa löytyy - katsotaan miten käy! Ruoka.fi- sivustolle on tulossa huomisesta alkaen juttuja meidän reissusta, mukaanlukien yksi noista viinintekijöistä.

      Olivat huikeita tapaamisia huikeiden ihmisten kanssa jotka tosiaan rohkeasti seuraavat unelmiaan.

      Meidän reissu kesti vähän alle viikon ja ohjelma oli sen verran aktiivinen, että jälkeenpäin mietittynä vähän vähempikin olisi riittänyt. Seuraavaa reissua varten olemme toivon mukaan vähän viisastuneet ja jätämme enemmän aikaa ihan hengähtämiselle ;-)

      Poista
  2. Joku museo voisi olla kiva! Vai onko sekin yhtä kauhea kuin se edellinen...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä se vähän on... ;-) mutta hyödyllinen. ja avartava. ja viimeinen :-)

      Poista
  3. Ah, olipas mielenkiintoinen katsaus viinitilalle! Mulle tuli yllätyksenä, että täällä Kanadassa on viinitiloja ja täällä jos missä sitä luntakin piisaa. Mutta jotenkin sieltä onnistutaan viiniä tekemään ja suosikkiviinini onkin itse asiassa kanadalainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. muutama yhtä kummallinen viinitila on vielä tulossakin :-) kanadalainen jääviini nyt on ainakin ihan tunnettuakin, muuten kyllä sikäläistäkään viiniskeneä tunne ;-)

      Poista
  4. Ei ois tosiaan tullut mieleen, että Latviassa vois käydä viinimatkailemassa. Toisaalta Latviasta en kyllä hirveästi muutenkaan tiedä. Ehkä se voisi yllättää muillakin tavoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toivotaan näin :-) aika kattava paketti me on yritetty koota lukijoille :-) muutama viinitila ja yksi ihan h u i p p u ravintola on vielä jäljellä!

      Poista
  5. Viinitiloja tuollakin, yllättävää! Tuskin hirveästi vievät viinejä maasta pois, tuotantomäärät eivät voi olla kovin suuret, vai ovatko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuotantomäärät ovat pieniä ainakin noilla tiloilla, joissa me vierailimme. Vienti vaatisi myös melkoisesti lisäinvestointeja. Varsin hauskoja nuo kohteet ja omistajansa pellepelottomaisessa hurjapäisyydessään kyllä ovat :-)

      Poista
  6. Mielenkiintoista, vaikken itse viinistä välitäkään (viinirypäleet on parhaita sellasenaan!). Kuvatkin on ihania, juuri sen näköistä, kun viinitiloilla olen kuvittelukkin olevan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kesemmällä ne varmaan näyttäisivät vielä enemmän autenttisilta :-) viiniä löytyy niin moneen lähtöön - ne tarjoavat kyllä loputtoman tutkimusmatkakohteen!

      Poista
  7. Latvialaista viiniä! Tosi yllättävää, vaikka löytyyhän niitä viinitiloja Suomestakin (taitavat olla tosin ompputiloja).... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, suurin osahan noistakin käyttävät paikallisia marjoja ja hedelmiä kun ei se ilmasto ihan otollisin siihen rypäleviljelyyn ole :-) Olen aina karsastanut noita tilaviinejä, mutta Hermannin tilalla Ilomantsissa tehdään kyllä ihan Suomen parasta!

      Poista
  8. Ohhoh, onpa yllättävää että Latviasta löytyy tuollainen viinitila! Ihanan näköinen muuten tuo viimeisen kuvan juustotarjotin. Maistuisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, Latvia oli kyllä yllätyksiä täynnä :-) Iso peukku maalle!

      Poista
  9. No ei kyllä tosiaankaan tule Latvia ensimmäisenä mieleen, jos viinimatkalle mielii :D ! Aivan ehdottomasti täytyy päästä vierailulle, jos tulee joskus Latviaan lähdettyä. Ja tuon ensimmäisen kuvan tynnyrin kun saisi kotiin......

    VastaaPoista
  10. Heh, hyvä postaus! En minäkään Latviaa ja (ainakaan hyvää) viiniä ensimmäiseksi yhdistäisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos - Latviasta löytyi kyllä paljon kummallista ja kiehtovaa :-)!

      Poista
  11. Kysyin latvialaiselta kaveriltani, mitä hän on mieltä heidän maan viineistä. Vastaukseksi sain kysyvän katseen ja kysymyksen "voiko niitä edes viineiksi sanoa"? Jos lähistöllä olisin, voisin mennä kyllä tutustumaan Abavas-viinitilaan, ihan mielenkiinnosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tiedän täysin tunteen. suhtaudun hyvin skeptisesti noihin marja- ja hedelmäpohjaisiin tilaviineihin. Suomessa Hermannin tilan tuotannossa on varsin onnistuneita kuohuviinejä, Abavasin raparperiskumppa oli positiivinen yllätys ja Libertun koivunmahlakuohuviinikin yllätti iloisesti. Mutta kyllähän viinissä on sitä luonnetta ja rakennetta ihan eri lailla.

      Tapaamiemme viinituottajien mukaan se perinteinen latvialainen makukin on vielä sellainen makeaa suosiva, joten siellä ei esimerkiksi nuo meidän alkoholimyynnissä kasvavat segmentit (shampanja ja kuohuviini ja molemmat nimenomaan kuivina sekä rosé) menesty läheskään samalla lailla.

      Abavasia suosittelen kohteeksi kyllä ja toivon heille ihan vilpittömästi onnea ponnisteluissaan :-) Martins on kuitenkin sen verran viini-ihminen itse, että tietää kyllä mitä hakee...!

      Poista
  12. Olipas mielenkiintoista luettavaa, en ole koskaan maistanut latvialaista viiniä! Kuvat ovat jälleen kerran aivan ylivetoja, oppisinpa mnäkin joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos :-) Itse niin turhan helposti näkee aina vain ne virheet <3 Kiva kun olit mukana!

      Poista