tiistai 3. helmikuuta 2015

Juhannuskalenterin 5. luukku: maksimalistisia nautintoja: kanaa viinirypälekastikkeessa

* * * 

For English please see here

* * * 

Minä tunnustan: minä olen pieni ihminen. Ja varsin usein kateuden kalvama. Katson kaihoten muiden blogeja; niiden ilmavan vähäeleistä ilmettä ja ilmaisua ja potkin itseäni. Sitten katson ympärilleni kippurajalkaisten, 70-luvun rocklegendojen mukaan nimettyjen antiikkihuonekalujen valtaamassa kodissani (kyllä, meillä on satavuotias sohva nimeltään Frank Zappa. Ja sen tyttökaverina nojatuoli nimeltään Hjördis) ja potkin vähän lisää. Missä ovat skandinaavisen selkeälinjaiset designklassikot? Missä on se aikuinen, hillittyä eleganssia huokuva tyyli? Vaikka kaipa se asukkiaan kuvastaa: kaikkea on aina vähän liikaa. 

Niinpä tämäkin resepti olisi jossain sellaisessa ihanassa, itsehillintää ja elämänhallintaa huokuvassa blogissa varmaan nimeltään "kanaa, purjoa ja viinirypäleitä". Ah, miten tuo kuulostaakin jo heti niin kiehtovalta! Nimen takaa paljastuu kuitenkin niin kermaa, viiniä kuin voitakin. Ja kuten tuolla yhdistelmällä arvata saattaa: ihan tolkuttoman herkullinen lopputulos. Eikä mistään arvaisi, että tämä on pöydässä alle puolen tunnin! Ihan täydellistä arki-illan hemmotteluhetkeen siis!

Neljälle

1 (luomu)kana
2 isoa valkosipulinkynttä
1 pienehkö purjo
1 reilu rkl voita
2 dl valkoviiniä
5 dl kanalientä
2 laakerinlehteä
2 rkl tuoreita timjaminlehtiä
2 tl sinappia
2 dl kermaa
200 gr vihreitä viinirypäleitä
suolaa, mustapippuria

Tarjoiluun: 2 rkl hienonnettua, tuoretta persiljaa

Leikkaa kana kahdeksaan osaan. Oivat ohjeet siihen löydät esim. täältä. Ruhosta voi halutessaan keittää kanalientä. Minä olin laiska (kyllä, noita päiviä on meilläkin!) ja heitin senkin liemeen antamaan makua. 

Leikkaa purjon valkoinen osa ohuiksi renkaiksi ja kuullota valkosipulin kanssa voissa. Lisää sitten valkoviini, kanaliemi, laakerinlehti ja timjami. Kiehauta ja lisää joukkoon kanapalat. Laske lämpöä ja anna hiljalleen poreilla 15 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Nosta kanapalat liemestä ja pidä peitettynä. Heitä ruho menemään. Lisää liemeen kerma ja sinappi. Anna kiehua kymmenisen minuuttia, kunnes se alkaa saeta. Tarkista maku, mausta ja lisää kastikkeeseen halkaistut viinirypäleet. Keitä vielä puolisen minuuttia, kaada kanapalojen päälle ja tarjoile. Esim. riisin kanssa, jolla saat mopattua viimeisetkin kastikkeen pisarat (toki voit myös työntää pään kattilaan ja nuolla ne sieltä kuten allekirjoittanut tekee...)




*Yhteistyössä Familia*

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


7 kommenttia :

  1. Ihanan mutkaton resepti ja nopea, menee varmasti kokeiluun! Minusta löytyy samalainen ripaus pientä ihmistä, eipä silti olen muutenkin 164 cm ja sekin varmaan korkokengät jalassa. Joskus kuitenkin tuntuu, että kaikki on vihreämpää siellä muiden blogien puolella. Sitten muistaa oma koti kullan kallis ja rauhoittuu "hetkeksi". Anyway, I love your blog!

    P.s. Jäin miettimään mitä tapahtuisi jos työntäisin röllipääni kattilaan, olisin varmasti hurmaava näky :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ehheheee - sun tukka sen jälkeen olisi entistäkin legendaarisempi :-) ( ps. kiitos muru vertaistuesta!)

      Poista
  2. No. Sanottakoon se nyt sitten. Hyvin usein tätä blogia lukiessani vajon kerronnan ja sanankäytön kateuteen.
    ja sitäpaitsi... tyttärestänikin oli lähellä tulla Hjördis. Halusin kolme lasta: Iikka , Orvo ja Hjördis...sitten muistin että kansainväliset, maailmalla helposti lausuttavat nimet ovat lähes skandinaavisen muotoilun vertaisia trendikkyydessä. Siksi siis Urho ja Maitotyttö.

    Ja näköjään ollaan molemmat yhtäkkiä päätymeet parittamaan rypäleet ja kanat. Maalaiselle pyhäruokaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi sinnuu <3 aina välillä se riittämättömyyden tunne vaan iskee ja tuntuu että kaikki mitä tekee on "ihan tyhymää". Papukaijamerkit ja huutonaurut Urhosta ja Maitotytöstä - kyllä sussa sellainen skandinaavinen vähäeleisyys oikein kiteytyy :-) Voisko nyt ehkä kuitenkin olla niin, että jollain übertrendikkyyden aallonharjalla tässä nyt molemmat kanoillamme ratsastetaan ?

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Voih, tyyli ja taito edelleen tallessa ja paranee vain kokoajan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no enhän mie muutakaan voi ku oma ihteni olla (vaikka sillä sitä yleensä ongelmiin päätyy...!)

      Poista