Gourmet-katuruokaa Murun tapaan

Katuruoka on saanut ihmiset Helsingissä kaduille oikein urakalla viime aikoina. Oli Streat Helsinki, on keskiviikkoisin Kasarmintorilla järjestettävä Street Food Carneval, on Teurastamon katuruokatorstait. Viime viikonloppuna herkuteltiin Instagram-seuraajien kanssa Stockmannin Street Gastro-kiertueella ja ihasteltiin vielä eri maiden keittiöiden valikoimaa Teurastamon Night Marketillakin. Mutta hyväähän mahtuu mahaan aina lisää, eikö?

Tänään aukeaa Rautatientorille Street Food by Diners Club food truck- kiertueen ensimmäinen etappi, jonka tarjontaa kävimme testaamassa jo eilen. Helsinkiläisiä kiertue hemmottelee tämän viikon lauantaihin, jonka jälkeen kohteena on Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo. Jokaisessa kaupungissa tiskin takana seisoo paikallinen suuruus: Tukholmassa esimerkiksi puikkoihin astuu legendaarinen Mathias Dahlgren, jolla on pelkästään Grand Hotelissa kaksi Michelin-tähdin palkittua ravintolaa. 

Suomessa kokkina häärää tämä veijari. Ja selväähän oli, ettei tiedossa olisi todellakaan mitään makkaraperunoita... Mies kun laittaa hodariinkin hummeria!

Murun linjalle uskollisena tuloksena oli varsin ranskalaisvivahteinen lista: kesätauon jälkeen taas listalle palannut suosikki bouillabaisse sekä kaniinia. Ei, ei mitään citykaneja sentään vaan ihan ranskalaisia yksilöitä nämäkin. Vaikka siinä olisi kyllä hyötykäyttöä parhaimmasta päästä...

Henri Alénin lisäksi tiskin takaa löytyi muitakin miehen ravintoloista tuttuja kasvoja: mm. sen legendaarisen pateen isä Sir Lintsi sekä sommelier par excellence Samuil Angelov.

Ja eihän Murulta nyt sellaista katuruokaa voi odottaa, jossa ei tryffeleitä olisi, eihän?

"NO EI VOI."

Valinnanvaikeus oli kova. Miten kahdesta noin upean kuuloisesta voi valita vain toisen? Onneksi ei tarvinnutkaan - mukana oli kielenhuoltaja, oikolukija, kuvausassistentti, miekanteroittaja ja varavatsa Naapurinpoika. 

Niinpä pääsimme testaamaan molempia. Bouillabaisse oli ihanan lämmittävää koleaan syyssäähän. Ja onhan se nyt aika luksusta imeskellä sellaisia kyynärpään kokoisia sahramin kultaamia jättikatkarapuja. Lounaaksi.

Ja koskas kaniinia nyt näillä leveysasteilla liikaa saisi? Hmmm... olisikohan ehkä sittenkin pitänyt kiertää kotimatkalla Töölönlahden kautta...? 

Lempeän yrttistä oli. Eikä yhtään riistaista niinkuin monet ensikertalaiset pelkäsivät.

  

Molemmat tekivät kauppansa. Très bon!

Sää ei oikein suosinut (eikä kuulemma tule lähipäivinä suosimaankaan - ilmeisesti Luontoäiti kostaa nyt sen ennätyksiä rikkoneen helleputken!), mutta juuri tällaiseen ilmaan sitä kaipaa etelän sävyjä hehkuvaa lämmittävää keittoa. Tai villapaidan lailla lohdullisesti syleilevää pitkään haudutettua jänistä. Tai keittoa. Tai jänistä. Äh - päätä sinä!

________________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?