torstai 8. tammikuuta 2015

Arroz Negro - musta äyriäispaella Valenciasta (gluteeniton)


For English, please click here


* * * 


Arroz Negro eli valencialainen musta paella tekee vaikutuksen jo dramaattisella ukomuodollaan!

* * * 

Meneillään on pimeydessään vuoden synkin jakso. Aamuisin aivot vain eivät suostu hyväksymään herätyskellon väitettä siitä, että sängyn sylistä olisi taas yritettävä ponnistaa edes jotenkin tuottavaan päivään.  

Asiaa ei auta se, että meistä kumpikaan ei ole muutenkaan aamuihmisiä, joskin se ilmenee meissä hyvinkin erilaisin tavoin. Naapurinpojalla se halvauttaa totaalisesti hänen toimintakykynsä, jättäen hänet kykeneväksi kommunikoimaan muutenkin kuin Juice Leskisen laulunsanoilla vasta noin 7. kahvikolpakollisen jälkeen. 

Oman pahantuulisuuteni pohjatonta määrää yrittäessäni saada sirkustamme liikkeelle puolestaan kuvaa ainoastaan kantasuomalaisessa kirjallisuudessa esiintyvä vertauskuva alaruumiinsa ampuma-asevälikohtauksen seurauksena loukanneesta suurpedosta. Siinä vaiheessa kun vihdoin pääsemme matkaan tunti tarkoitettua myöhemmin (jokseenkin väistämätön seuraus tunnin kestäneestä herätyskellon torkuttamisesta...) ei lohtua tarjoa edes Naapurinpojan optimistinen huomautus siitä, että -4 ei sentään onneksi ole liian kylmä. ON SE! 21 ASTETTA OMAAN ELÄMÄNLAATUUNI VAADITTAVAA ASTELUKUA KYLMEMPI!

Mutta jos tästä vuodenajasta nyt väen vängällä haluaa jotain hyvää keksiä, niin eipähän tarvitse huolehtia pakasteiden sulamisesta kauppareissulla. Tätä yritin itselleni hokea odottaessani varpaat jäässä, mereltä puhaltavan puhurin kirvoittamien kyynelten muuratessa silmät umpeen raitiovaunua Hakaniemessä etnisten kauppojen ostoskierroksen jälkeen - mukaan kun oli päätynyt kilotolkulla äyriäisiä, joita ei muualta (etenkään niillä hinnoilla!) saa. Tuloksena oli mustaa mieltä kummasti hellinyt Arroz Negro, eli musta riisi.

Arroz Negro on Valencian ja Katalonian alueelle tyypillinen, myös mustaksi paellaksi kutsuttu ruoka, joka saa uljaan mustan värinsä (voiko noin edes sanoa enää ilman rotupoliittista epäkorrektiutta?) mustekalan tai seepian musteesta. Itse käytin valmiina ostettua mustekalan mustetta (omani ovat 4 gramman annospusseissa ostettuja), jota myydään supermarketeissakin, mutta etenkin jos mustekalat siivoaa itse, niin voisi sitä suoraan käyttää niistä löytyvää mustettakin. Ohjeet siihen täällä. 

Yksinkertaisimmillaan ruoassa on vain mustekalaa (tai seepiaa), riisiä ja vihreää paprikaa. Paprikan sijaan tähän versioon päätyi viime hetken vetona miso-nuudelisalaatista ylijäänyt wakame-merilevä, josta ensin suunnittelin surauttavani jonkinlaisen hilpeän vihreän vinaigretten annoksen ympärille väriä antamaan. Lopulta tyydyin sekoittamaan merilevän suoraan ruokaan, johon se antoikin oman, kivan keveän merellisen säväyksensä. 

Italianserkustaan risotosta tämä eroaa siinä, että kaikki neste kaadetaan pannuun kerralla ja annetaan sitten imeytyä miedolla lämmöllä. Pannua ei myöskään juurikaan sekoitella, jolloin lopputulos ei ole risottomaisen kermainen. Jos sellainen koostumus puhuttelee sinua enemmän, lisää kuuma liemi erissä aina edellisen kauhallisen imeydyttyä ja kääntele joukkoon vielä lopuksi esim. mascarponea. 

Neljälle:

Arroz Negro - Valencialainen musta paella:


2 salottisipulia
3 dl risottoriisiä tai paellariisiä
1,5 dl valkoviiniä
1-1,25 l äyriäislientä (joko itsevalmistettua tai fondista)
25 gr mustekalan mustetta
600 gr puhdistettua mustekalaa (pakastettuja kokonaisia 1 kg)
150 gr wakame-merilevää
(2 reilua rkl mascarponea)

tarjoiluun: 1/2 sitruunan raastettu kuori, kourallinen persiljalehtiä

Mustekalojen marinadi:

1/4 dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu ja kuori
1/2 - 1 punainen chili (maun ja marinointiajan mukaan)
2 valkosipulinkynttä

Sulata mustekalat, puhdista (ohjeet täällä) ja leikkaa noin sentin paksuisiksi renkaiksi. Taputtele kuiviksi. Sekoita marinadin ainekset ja anna mustekalojen marinoitua riisin valmistamisen ajan (tai pidempään, ihan miten aikaa riittää!). Jos oikoa haluaa, voi tämän vaiheen myös skipata ja heittää mustekalarenkaat pannulle kypsymään ennen liemen lisäämistä. Valuta wakame tarvittaessa.

Valmista riisi. Hienonna sipuli, kuullota se voissa ja lisää riisi. Anna senkin kuullottua hetki ja lisää sitten valkoviini ja muste. Anna niiden imeytyä ja lisää sitten liemi. Anna hautua kypsäksi alhaisella lämmöllä (10-20 minuuttia). Lisää lientä tarvittaessa. Vähän ennen kuin riisi on valmista, valuta mustekalat marinadistaan ja paista kuumalla pannulla pikaisesti, suolaa ja pippuroi ja lisää riisiin kypsymään loppuun. Säästä lonkerot tarjoilua varten. 

Kun riisi on liki juuri oikeankypsyistä (anna sen jäädä löysähköksi sillä risoton lailla se asettuu hyvin pian muutenkin!), sekoita joukkoon wakame (ja mascarpone jos käytät) sekä persilja, jättäen hieman tarjoiluunkin. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa. 

Ripottele sitruunankuoriraaste ja loput persiljasta annoksen päälle ja tarjoile. 




Eikö olekin ihanan dramaattinen! Kuka teistä on jo päässyt herkuttelemaan arroz negrolla?

______________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



         



6 kommenttia :

  1. Nyt saatiin nimikin meitä Barcelonassa ihastuttaneelle goottipaellalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "goottipaellalle" :-) joo, anarkistimartta täällä emohuuruissaan kokkaa :-)

      Poista
  2. Päivän paras, goottipaella! On muuten syötävän näköinen annos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo - mä aloitan uuden blogin :-) "kuinka kokata kumipuvussa ja miljoona uutta käyttötapaa hakaneuloille keittiössä" :-)

      Poista
  3. Olen joskus syönyt tuota Espanjassa,ihan värin vuoksi ,kun oli metkaa syödä mustaa riisiä;D Mutta oli se hyvääkin.Ja yritähän kestää sitä kylmyyttä;täällä oli eilen tosi kylmää;:8 astetta tuntui kovan tuulen vuoksi lähes 0-asteiselta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...kunhan sen jälkeen malttaa vilkaista ensin peilistä että kannattaako ihan heti hymyillä - sen verran tehokkaasti tuo muste kyllä tielleen tulevia asioita värjää ;-) katsoinkin kuvia sieltä ja kovin hurjalta näytti teidänkin talvi!

      Poista