* * *
For English please see here
* * *
Vaikka Israelissa mietityttää monikin asia, on yksi asia kummastuttanut minua ihan yhteisen taipaleemme alkuvaiheista saakka: hummus. Tuo kikherneistä tehty tahna on siellä jonkinlaisessa kansallisruoan asemassa ja sitä syödään kaikkialla ja koko ajan. Sellaisenaan, falafelin kanssa, täyteyissä leivissä, osana meze-pöytää... Zohan - lupa saksia - elokuva kuvaa Israel Palestiina-konfliktia niin humaanilla tavalla kuin Adam Sandlerilta voi odottaa ja siinä hummusta käytetään jopa hiusmuotoilutuotteena.
Ensimmäiset vuodet söin tuota kansallisylpeyttä kiltisti kunnes se alkoi tulla korvista ulos. Sitten tajusin, etten siitä edes pidä. Tuo on tosin jotain, jota en koskaan uskaltaisi Israelissa ääneen sanoa. Kerran sen virheen tein enkä vieläkään ole unohtanut autoon laskeutunutta hiljaisuutta. "Miten. Niin. Sinä. Et. Pidä. Hummuksesta? Kukamukaeitykkäähummuksestamitensiitävoimukaollatykkäämättä?"
Israelilaisten suhtautuminen hummukseen on intohmoisuudessaan välillä koomistakin. Hummukselle on jopa omistettu kokonaisia hummusian nimellä tunnettuja ravintoloita.
Parhaasta hummuksesta väiteltäessä (sitäkin tapahtuu..) minä kallistun Jaffassa sijaitsevan Abu Hassanin kannalle, Appelsiineja ja hunajaa- blogin Jael puolestaan vannoo Carmel-torilta löytyvän myyjän nimeen ja toinen ystäväni puolestaan muutti nykyiseen taloonsa Tel Avivissa, koska sen alakerrasta löytyy hänen mielestään se ihan parasta hummusta tekevä paikka.
Yli kymmenen vuotta ja lukemattomia reissuja myöhemmin voin nyt ylpeydekseni sanoa, että olen vihdoinkin lämmennyt sille. Olen nimittäin oivaltanut, että syypää antipatiaani on tahini. Kunhan sitä on maltillisesti, niin minunkin arvostukseni nousee ihan uudelle tasolle.
Uutta twistiä hummukseen saa mm. eri papuja, kasviksia, mausteöljyjä tai yrttejä käyttämällä. Itse laitan omaan perushummukseeni niin persiljaa kuin korianteria, mutta jomman kumman (tai puritaanisesti molemmat!) voi jättää poiskin.
Hummus:
400 gr tölkki kikherneitä (valutettuna 240 gr)
1 rkl tahinia
2 rkl (miedon makuista) oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl henonnettua lehtipersiljaa
1 rkl hienonnettua korianteria
1/2 tl juustokuminaa
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
2 rkl vettä
Mittaa ainekset tehosekoittimeen. Surauta tasaiseksi. Tarkista maku. Lisää suolaa tai sitruunamehua makusi mukaan ja notkista haluamasi paksuiseksi lisäämällä vettä ruokalusikallinen kerrallaan.
Lorauta päälle öljyä sekä paprikaripaus ja tarjoile. Vaikka pitaleipien, za'atarilla kuorrutettujen tortillasipsien tai vaikka Jerusalem Mix Grillin kanssa!
Esitellään tässä vaiheessa myös tämä leikkisällä etiketillään hurmannut ranskalaisviini, jota mutkattomuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi on viime aikoina nähty pöydässä ja lasissa useampaankin otteeseen.
Languedoc-Roussillonin alueelta tuleva The Long Little Dog (8.30€) on keskitäyteläinen ja kypsän marjainen Grenachen, Syrahin, Marselanin ja Petit Verdot'n sekoitus. Maltilliset tanniinit omaava viini on mainio, helpostilähestyttävä (ja -juotava...) sekä edullinen arkiviini, joka käy mitä moninaisimpien ruokien kaveriksi. Kovin tuhdit, mausteiset tai riistaisat liharuoat jätä kuitenkin johonkin toiseen kertaan.
Kepeytensä ja monipuolisuutensa vuoksi sen on oiva valinta tulevaan piknik-kauteenkin (uskokaa pois - kyllä se tulossa on!) myös muovipullonsa vuoksi!
Kepeytensä ja monipuolisuutensa vuoksi sen on oiva valinta tulevaan piknik-kauteenkin (uskokaa pois - kyllä se tulossa on!) myös muovipullonsa vuoksi!
Tämän reseptin myötä blogissa alkavatkin hummuspäivät, joiden päätteeksi saattaa hummus tulla tosin ulos teidänkin korvistanne. Ensi viikolla luvassa on variaatioita mm. porkkanalla, punajuurella ja tomaatilla. Pysykäähän siis kuulolla!
_________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
