keskiviikko 7. toukokuuta 2014

400 postausta! Ja valkosuklaamoussepavlovaa!

Muutto on vienyt kaiken ajan ja energian viime aikoina siinä määrin, etten ole edes ehtinyt ulkomaailman tapahtumia seuraamaan. Vappukin meni selkävammaisena sängyn pohjalla! Mutta jääkaapin ja pakastimen sisältöä inventoidessa ja uuteen kotiin siirtäessä vastaan tulivat sinne säilötyt, créme brûlée-piiraasta ylijääneet valkuaiset (tiesittehän tekin jo, että niitä voi pakastaa?) sekä viimeinen purkki sitä trooppista mango-ananas-lime-tähtianishilloa. Eihän niiden nyt hukkaankaan voinut antaa mennä! Niin että vaikka sitä olisi varmaan ollut miljoona muutakin asiaa hoidettavana, niin leipomiseksihan se sitten meni. Elämästä saa muuten aika paljon helpompaa, jos muistaa myös merkata niiden purkkien kansiin vaikka että kuinka monta valkuaista siellä purkissa on. On sitä elämässä jännitystä ihan tarpeeksi muutenkin.

Ja kun marenkipohjan paistumista odotellessa vihdoin ehdin parkkeerata itseni koneen eteen, odottikin siellä melkoinen yllätys. Kyllä, Ukrainassa on yhä levotonta ja Putinin käsitykset ihmisoikeuksista ovat yhä perseellään. Afrikassa kärsitään nälänhädästä ja islamistiterroristiryhmä Nigeriassa on sitä mieltä, että kyllä kidnappaus on tytölle turvallisempi vaihtoehto kuin vaikka koulun käyminen. Kevät on myöhässä ja lisää vesisateita on tulossa. Manchester United on palkannut uuden managerin josta kukaan ei tunnu tykkäävän. Ai niin, ja GEORGE CLOONEY ON MENNYT KIHLOIHIN! 

Niin että otetaan nyt sitten vaikka Georgelle! (Ja kaikille niille maailman naisille, jotka tuo maailman yhdeksäs ihme on saanut uskottelemaan itselleen, että "kyllä tälle mihinkään etenemättömälle suhteelle kannattaa vielä toiset kahdeksan vuotta antaa - ihmeitähän tapahtuu...!") Tai vaikka tämän blogin 400. postaukselle!



Jos et ole itse hillohommiin alkanut, voit toki käyttää vaikka sellaista Piltti-mangososetta. Koska omassa hillossani on limen ja tähtianiksen ansiosta hieman potkua, kannattaa valkosuklaamoussen limen määrä silloin kaksinkertaistaa. Jos ei omaa kummoista marenkikarmaa, niin toki voi käyttää valmista kaupan marenkipohjaakin. 


Eikä se marenkikaan niin välttämätön, toki voi tehdä pelkän moussen. Jolloin sen kannattaa antaa jähmettyä muutaman tunnin ajan annoskulhoissaan kylmässä. Tai sitten sen voi lapioida suuhunsa suoraan vatkauskulhosta. Onko sillä nyt niin väliä kun ei se George kuitenkaan tulevaisuudessakaan niihin soittopyyntöihin vastaa...


Marenki:


4 valkuaista 
2 dl sokeria
1 tl valkoviinietikkaa

Erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa ne ajan kanssa kovaksi vaahdoksi ja lisää sitten sokeri ohuena nauhana vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen, kunnes tuloksena on kiinteä, paksu ja kiiltävä vaahto. Lisää valkoviinietikka viimeisenä. Lusikoi tai pursota uunipellille marengeiksi tai yhdeksi pavlovapohjaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa öljyä leivinpaperi. Paista 90-asteisessa uunissa 1,5 - 2 tuntia, kunnes pinta on kovettunut. Vähän väriä se ehtii siellä uunissa saada, joten halutessasi voit peittää pinnan leivinpaperilla puolessaväliä paistamista. Anna vielä kuivua jälkilämmössä. Jäähdytä ja täytä. Esimerkiksi kermavaahdolla ja marjoilla/ hedelmillä. Tai crème patisseriella. Tai hei, vaikka tuolla allaolevalla valkosuklaamoussella!

Valkosuklaamousse:

130 gr valkoista suklaata
1,5 dl kermaa
1 valkuainen
1 tl vanilja-aromia
1/2 limen raastettu kuori ja mehu

tarjoiluun: 1 dl trooppista hilloa tai vaikka mangososetta, marjoja/ hedelmiä

Sulata suklaa vesihauteessa. Vatkaa kerma vaahdoksi yhdessä kulhossa ja mausta vaniljalla. Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi toisessa kulhossa. Nostele ainekset yhteen sekoittaen tasaiseksi. Lusikoi jäähtyneelle marenkipohjalle kerroksittain hillon kanssa ja vaikka grillivarrasta apuna käyttäen kuvioi pintaan marmorimainen pinta. Koristele haluamillasi marjoilla tai hedelmillä.




Kevät kun on tuoreiden marjojen ja hedelmien ja pavlovien aikaa, niin olen useammassa ulkomaanjulkaisussa (niin, niitä kyllä ehtii seuraamaan...!) törmännyt viinikiven (englanniksi cream of tartar) käyttöön marengissa. Onko teillä moisesta kokemuksia? Onko se marengin (ja elämän)laatua ratkaisevasti parantava tekijä?


___________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


      


12 kommenttia :

  1. 400 HYVÄÄ postausta korjaisin :-)

    VastaaPoista
  2. Että on herkullisen näköinen pavlova, äitienpäiväksihän tuollaista voisi yrittää taikoa. Vai on Clooney mennyt kihloihin, no enpä usko että tässä vielä mitään ollaan lopullisesti menetetty, tunnetusti herran kihlaukset eivät kovin pitkäaikaisia kaiketi ole olleet =) Lämpimät onnittelut 400. merkkipaalun saavuttamisesta. On ollut ilo nauttia postauksistasi, lisää samaa kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä tuolla kehtaa vaikka äitiäkin hemmotella joo :-) vaikka kyllähän tuota ihan mielellään tarjoaisi aamulla sänkyyn vaikka sitten sille Herra Clooneylle... ;-)

      Poista
  3. Onnea hienolle postausmäärälle;sulla on ollut sellainen tahti ettei ihme että noin lyhyessä ajassa jo noin monta postausta. Mä en kauheasti ole Georgelle lämmenyt,vaikka se Nescafe mainos.....;D
    Ihana Pavlova:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tehereähän, niin teherähän sitten urakalla :-) kyllä Georgelle on aina varattu pieni nurkka tuota mun sydäntä ;-)

      Poista
  4. Ihana Pavlova!:) Uskon, että tuo mousse itsestäänkin on tosi hyvää, mutta onhan se marenki ihan välttämätön aina, kun sen vaan saa johonkin sopimaan. Minähän olen aina ollut ihan hulluna marenkiin, joten mitä enemmän marenkia kaikessa on, sen parempi.;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näin on! ja marenki antaa niin ihanaa tekstuuria mihin tahansa jälkiruokaan!

      Poista
  5. Onnittelut postauksista ja upeista resepteistä! Kyllä se George on aika ihana, mutta Pierce on mun uusi sydänkäpy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nöyrät kiitokset Valkoisen Talon valtiattarelle :-) No en minä toki Pierceäkään sängystäni pois potkisi (Naapurinpoika sen sijaan saattaisi noin tehdäkin!) ;-)

      Poista
  6. Superahkeraa!
    Minä olen ollut niin pimennossa, että piti tulla täältä lukemaan kihlausuutiset. Mitähän ne kaikki entiset nyt tykkää. Ne, joille on vakuutettu, että koskaan en sitoudu kuin possuuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos muuta ;-) jotenkin ei-niin-kaukaa omastakin menneisyydestä löytyy aika lailla samanlainen mies...!

      Poista