Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andalusia: Jerez. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andalusia: Jerez. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Sherrymatkalla Andalusiassa: Valdespino, Grupo Estevez, Jerez de la Frontera



* * *

Valdespinon sherrytalo on yksi Andalusian sherrymaan perinteikkäimpiä. Vierailu täällä on huikea kokemus ja tulisi sisältyä jokaisen Jerezinmatkaajan ohjelmaan!


* * *



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_



Grupo Estevez - liki uskonnollinen kokemus


”Onhan tämä aika... erityinen”, hymyilee Valdespinon sherryjen takaa löytyvän Grupo Estevezin Ignacio Lopez de Carrizosa katsellessaan hämärässä kellarissa ympärillemme avautuvaa, silmänkantamattomiin jatkuvaa tynnyreiden rivistöä.

Sitä se todellakin on.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Kosteassa ilmassa leijuu sherryn tumma tuoksu. Usean metrin korkeuteen kohoavassa katonrajassa enkelinhenkäyksenä tunnettu harso huojuu bodegan läpi käyvässä tuulenvireessä.


Tunnelma on hartaudessaan liki uskonnollinen.

Seinällä riippuva metrinen krusifiksi vain vahvistaa tätä, samoin kuin taustalla vaimeasti soiva urkumusiikki.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Genome-musiikki auttaa floria kasvamaan


Musiikki ei ole mitä tahansa musiikkia, vaan erityistä, mikro-organismien geneettistä rakennetta jäljittelevää genome-musiikkia.

"Flor, biologisesti kypsytettyjä sherryjä hapettumiselta suojaava hiivakerros on elävä olento”, selittää Ignacio.”Nimenomaan tämä musiikki edesauttaa florin kasvua”.

"Tai niin Josén tutkimukset ainakin väittävät", hän hymähtää vähän vaivautuneena katseen pyyhkäistessä hänen kengänkärkiään.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Valdespino - Grupo Estevezin kruununjalokivi


Josélla hän viittaa José Esteveziin, koko elämänsä sherrylle omistaneeseen Grupo Estevezin perinteiden jatkajaan.

Vuodesta 1984 Estevezin perheen hallinnassa olevan bodegan juuret ovat jo vuonna 1809 perustetussa sherryihin ja brandyihin erikoistuneessa yrityksessä.

1989 siihen sulautettiin myös Marques de Real Tesoro. Vuonna 1999 Grupo Estevez hankki omistukseensa myös Valdespinon. Vuonna 2007 joukkoon liittyi myös La Guita, Manzanillojen markkinajohtaja.



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Valdespino on Grupo Estevezin kruununjalokivi.

Talo on yksi Andalusian Sherrymaan vanhimpia ja perinteikkäimpiä: sen juuret ulottuvat peräti vuoteen 1264, jolloin Don Alfonso Valdespino, yksi 24:stä kuningas Alfonson rinnalla Jerezin takaisinvaltaamiseksi taistelleista ritarista aloitti viininviljelyn alueella.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Vaikka talon liiketoiminnasta on dokumentteja jo 1400-luvulta, rekisteröitiin se omaksi merkikseen vasta 1875.

Vuonna 1883 siitä tuli Espanjan kuninkaallisen perheen hovihankkija ja vuonna 1932 Ruotsin.



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Sherrybodegat - Jerezinreissun kohokohta


Vierailu tuhansien tynnyreiden täyttämässä bodegassa on vaikuttava kokemus ja kannattaa ehdottomasti sisällyttää Jerezin ohjelmaan.

(Minkäs takia ihminen tähän osaan Andalusiaa edes tulisi ellei juurikin sherryn?)

"Jerez on sisämaassa, minkä seurauksena ilmasto on omanlaisensa", Ignacio pohtii eroja esimerkiksi Sanlúcar de Barramedaan, Manzanillan kotiin. "Esimerkiksi talvet täällä ovat kylmemmät ja kuivemmat."


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Levant ja Poniente - sherrynvalmistukset strategiset tuulet


Myös tuulilla, joille bodegat altistuvat, on merkitystä ja ne otetaan huomioon esimerkiksi siinä, mihin ilmansuuntaan bodegat rakennetaan.

Etenkin itäiseltä Välimereltä puhaltava Levant sekä lounaasta/ lännestä puhaltava lämmin ja kuiva Poniente-tuuli ovat merkittävässä roolissa sherrynvalmistuksessa.

Niinikään riittävä ilmankosteus on olennaista ja bodegojen lattioita kastellaan riittävän kosteuden takaamiseksi.




Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_



Bodegojen optimaaliset olosuhteet ovatkin elintärkeitä, sillä sherry on nimenomaan viini, joka tehdään bodegoissa.

Täälläkin ylivoimaisesti eniten käytetty rypäle on Palomino.

"Paksukuorinen eikä kovinkaan aromaattinen", luonnehtii Ignacio rypälettä. 

"Ei siitä kovinkaan kummoisia viinejä valmisteta, mutta tähän tarkoitukseen se on ihanteellinen. Oikeissa olosuhteissa siitä kypsytetään ihan uskomatonta tavaraa!"



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_

Inocente - poikkeuksellinen fino


Valdespino on monella tapaa erityinen sherrytalo. Se tuottama Fino Inocente on ainoa single vineyard-sherry ja lisäksi ainoa yhä markkinoilla oleva sherry, jonka käymisprosessi ei muiden sherryjen lailla tapahdu terästankeissa vaan tammitynnyreissä. 


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Poikkeuksellisen siitä tekee myös criaderojen määrä: siinä, missä finoilla on niitä normaalisti kahdesta kolmeen, on niitä täällä peräti 10.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Tio tekee kunniaa sedille


Jos muuten olet koskaan ihmetellyt sherrytalojen intoa nimetä sherryjään Tio-nimisiksi (Tio Mateo, Tio Pepe, Tio Diego...) niin selitys löytyy sherrytalojen historiasta.

Perinteisesti sherrytalot ovat pitkään suvussa kulkeneita perheyrityksiä. 

Tio- nimitys viittaa setään ja niin nimetyt sherryt ovat kunnianosoituksia suvun ansioituneille patriarkoille.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_



Sacristia - bodegan harvinaisimpien sherryjen koti


Sherrybodegojen erikoislaatuista ja uskonnollisenkin puolelle lipsahtavan harrasta tunnelmaa vain lisää se, että sitä osaa bodegasta, jossa säilytetään sherryistä parhaimpia ja harvinaisimpia kutsutaan nimellä Sacristia eli sakasti. 



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Valdespino oli ensimmäinen, joka vuonna 1910 alkoi käyttää tuota nimitystä, mutta nyt sitä käyttävät muutkin bodegat. 


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Sherry ja ruoka - loputon löytöretki



Viime vuosikymmeninä sherryn suosio on laskenut myös Espanjassa. "Kysyntä ruokkii kysyntää", muistuttaa Ignacio ja jatkaa, että suosion vielä ollessa huipussaan 60-, 70- ja 80-luvuilla siihen pyrittiin vastaamaan laadultaan heikompitasoisella sherryllä.

"Se on sitäpaitsi mitä väärinymmäretyin viini", Ignacio huomauttaa. "Se ei missään nimessä ole vain apero, vaan käy mitä erilaisimpien ruokien kylkeen!"



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Hän näkeekin sherryn tulevaisuuden nimenomaan gastronomiasta innostuneissa.

Kuivuutensa ja aromikkuutensa vuoksi esimerkiksi Fino toimii ruokajuomana sellaistenkin ruokien kanssa, jotka tappavat valkoviinin. Esimerkiksi osterit ovat sen kanssa ihan klassinen yhdistelmä”.

Hän myös rohkaisee kokeilemaan sherryä muutenkin kuin espanjalaisen ruoan kanssa. 

”Fino ja Manzanilla käyvät umamisuutensa ansiosta esimerkiksi sushin seuraksi ja olorosoa kannattaa kokeilla vaikka porolle ja ankalle!”

Cream sherryn hän puolestaan parittaisi sinihomejuustolle, Medium dryn hanhenmaksalle ja Amontilladon esimerkiksi artisokalle ja pian taas sesonkiaan viettävälle vihreälle parsalle. 



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Sherryn uusi tuleminen


"Ei sherry toki mikään helpoin viini ole", joutuu Ignaciokin myöntämään. "Se vaatii osaamista ja kouluttautumista."

"Ei siitä koskaan mikään nuorison suosikkijuoma tulekaan", hän naurahtaa ja pistää toivonsa vaativampaan ja asiantuntevampaan asiakaskuntaan.

2000-luvussa maailmanlaajuisesti alkanut sherryn uusi tuleminen saakin hänet varsin optimistiseksi ja hän kertoo innoissaan mm. Lontooseen ja New Yorkiin nousseista sherrybaareista, joissa sherryä käytetään mm. cocktailien raaka-aineena.


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Valdespinon sherrytasting


Ignacion oma suosikki on Palo Cortado (lisää eri sherrytyypeistä
blogin aikaisemmassa postauksessa täällä).


Bodegakierroksen odotetuin osa on myös se kaikkein palkitsevin: tarjolla on mahtavuutta mahtavuuden perään.

La Guita hemmottelee Manzanillalle niin tyypillisillä merellisen suolaisilla sävyillään.

Inocente on ehdottomasti Finoista fiineimpiä; tässä 10-vuotiaassa yksilössä maku on jo kehittynyt mausteisemmaksi ja paahtoleipäisemmäksi.

Tio Diego Amontilladosta löytyy mausteisuutta ja toffeemaisuuttakin.

25-vuotiaan Palo Cortado Viejo CP:n monitahoisuuden kohdalla alan ymmärtää, miksi viinistä kohistaan. Siinä kohtaavat mineraalisuus ja aromikkuus mutta myös jännät, toffeetakin muistuttavat paahteiset sävyt sekä hedelmäisyys.

Don Gonzales Oloroso VOS (20 v) hurmaa kuivahedelmäisyydellään, kompleksisuudellaan, pähkinäisyydellään ja savuisuuteenkin päättyvällä pitkällä jälkimaullaan.

Solera de su Majestad Oloroso VORS on vähintäänkin 30-vuotiaana myytävä intensiivinen herkku jossa on lämpöä ja lakattua puuta. Edellistä konsentroituneemmassa viinissä myös hedelmäisyys on korostetummin esillä. Oh, my.

Contrabandista on puolestaan puolikuiva Amontillado blend, josta löytyy myös ripaus (n. 4%) Pedro Ximéneziä. Suklaisuudessaan, paahteisuudessaan ja kuivahedelmäisyydessään sen tuoksu lupailee makeutta, mutta yllättää kuivuudellaan ja tammisuudellaan.

Isabela Cream taas on 15-vuotias Oloroso Blend (25% PX:iä) joka sekoitetaan jo käymisvaiheessa. Tämänkin tuoksu lupailee enemmän makeutta, mutta pitkä maku jää saksanpähkinäisyydessään ja paahdetussa sokerisuudessaan yllättävänkin kuivaksi.

Moscatel Promesa on 100-prosenttinen Moscatel ja viettelee makeiden sherryjen ystävän paitsi konsentroituneella paahteisuudellaan ja suklaisuudellaan, mutta myös upealla appelsiininkuorisuudellaan. Loistoyhdistelmä.

Pedro Ximénez El Candado on Tallinnanreissujeni vakiotuomisia. Juhla jo itsessään. Viini on saanut nimensä (El Candado= munalukko) jokaista pulloa koristavasta pienestä lukosta kaksine avaimineen. Rusinaa ja muita kuivahedelmiä. Tumma, paksu upeus.

Niños Pedro Ximénez VORS on Robert Parkerilta huikeat 98 pistettä saanut kaunokainen. PX:ltä odotettavissa olevaa paahteisuutta, kahvia, suklaata ja kuivahedelmää, mutta vielä edellistäkin konsentroituneemmassa muodossa. Hinta tälläkin liikkuu jo muutamassa satasessa eikä ihme. Uhhh.



Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


Valdespino Moscatel Toneles - täyden 100 pisteen sherry


Kaikki puhe ruoasta ja juomasta saa nälän kurnimaan sopivasti lounaalle. Seuratessaan reaktioita sherrytastingin antimiin Ignacion kasvoille syttyy ovela hymy ja lounassuunnitelmamme vaihtuvat lennosta.

Vanhaan sherrybodegaan kunnostetun; Bib Gourmandillakin palkitun La Carbonán sijaan haluaa Ignacio viedä minut muualle, koska muistaa ravintolan ostaneen juuri pullon sherryä, jota "minun on ihan ehdottomasti saatava."

Vaatimattomuus ei olekaan nyt paikallaan, sillä kyseessä on pullo Robert Parkerin Wine Advocatessa täydet 100 pistettä saanutta Valdespino Moscatel Tonelesia - markkinoiden vanhinta Moscatelia ja sherryistä harvinaisimpia.

Tätä arviolta ainakin satavuotiasta hienoutta pullotetaan vuosittain vain 100 demipulloa. Ei siis ihme, että heittäessäni kuvan Twitteriini täyttyy se samantien kyselyistä siitä, mistä ihmeestä moista erikoisuutta edes saa. 


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_



Uskomattoman intensiivisessä maussa on lakritsisuuttakin henkivää mausteisuutta, viikunan kaltaista kuivahedelmää ja appelsiininkuorta.

Jokainen siemaus vie ennennäkemättömälle makumatkalle heittäen eteen aina jotain uutta. Upea, upea viini. Ja ihan varmasti hintalappunsa (halvimmillaankin hinnat lähtevät 150 eurosta) arvoinen.

Aurinko paistaa El Bicheron terassille. Eteen kannetut äyriäisvadit tulevat elämään muistoissani vielä pitkään. Päivä on ollut niin uskomaton, että liikutun melkein epäuskon kyyneliin.

Mitä kaikkea minä saankaan kokea!

Igancion katsoessa muualle kurotan pullolle ja kaadan itselleni vielä toisenkin lasin.


Kerrankos sitä!


Andalusian auringossa_ruokablogi_matkablogi_viiniblogi_sherrymatkalla Andalusiassa_Jerez_Valdespino_Grupo Estevez_


PS. Valdespinoon on käyty tutustumassa myös Reseptitaivaassa - kannattaa tsekata myös heidän juttunsa!



Onko viinimatkailu teidän sydäntänne lähellä? Ja ovatko sherrytilat kenellekään entuudestaan tuttu vierailukohde?


* * *

Grupo Estevez

avoinna vierailuille ma-pe 10-14:00

p. +34 956 321 004


* * * 
_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


Andalusian auringossa_ruokablogi_viiniblogi_sherry_viinimaailman vaarinymmarretty suuruus         



TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

lauantai 20. elokuuta 2016

Ruokamatkailijan vinkit Cádiziin ja muualle Andalusian sherrymaahan


* * * 

Ruokaturistia Andalusian sherrymaa hemmottelee - nappaa tästä talteen lounaisen Andalusian parhaat osoitteet ruokamatkailijalle!



* * * 

No nälkäähän ei taannoisella Sherrymaan, eli Cádizin, Jerezin, El Puerto de Santa Marían ja Sanlúcar de Barramedan reissulla todellakaan täytynyt nähdä. Joku oli kommentoinut reissun Instagram-feediäni vähän varovaisesti että "oletko sinä mitään muuta ehtinyt tehdä kuin syödä?" No enpä juurikaan.Vaan eipä ollut tarkoituskaan!

Koska matka kuljetti läpi Andalusian lounaisrannikon, ei myöskään tarvinnut pelätä, että vastaan olisi tullut mustekalaton päivä. Ehei - tuota suurta rakkauttani vetelin taas huoletta koko loppuvuodenkin tarpeisiin. Niin, ja sitä Ibericopossua. Heti brekkisbocadillosta lähtien. 

Voi Andalusia. Kyllä minä sinua vain niin rakastan.




Aloitetaan kierros Cádizista, joka reissun aikana tuli kaikista tutuimmaksi!

Cádiz:

Suurin osa vierailun arvoisista tapasbaareista sijaitsee Cádizin vanhan kaupungin "kämmenen" alueella. Yksi perinteisempiä on Taberna Casa Manteca, joka ei juuri kliseisempi retrompi voisi olla. 

Saavu aikaisin, sillä paikka on paikallisten keskuudessa todella suosittu ja täyttyy nopeasti. 






Toinen suosittelun arvoinen paikka naapurustossa on muutama vuosi sitten avattu La Tabernita. Pikkuriikkisessä, omistajansa Rafan piirroksin sisustetussa ravintolassa on jo vähän enemmän särmää ja ruokansa lisäksi se on kerännyt mainetta huolella rakennetun viinilistansa ansiosta. 

Lista on pieni, mutta kaikki on hyvää - Cádizin erikoisuus tortillitas de camarones ihan erityisen hyvää, samoin kuin suussasulavat mustekalapyörykät albondigas de choco. Laadun takaa keittiöstä löytyvä huippukokki... Rafan mama.

PS. Minun reseptini noihin pyöryköihin löydät blogista täältä, tortillitas de camaroneihin puolestaan täältä





Yksi naapuruston maineikkaimmista ravintoloista on El Faro (tasting menut alkaen 40€). Mitään kovinkaan innovatiivista täältäkään on turha hakea, mutta perinteisen keittiön ystäviä tämä hemmottelee. 

Ravintolaakin suuremman suosituksen saa kuitenkin sen tapaksia tarjoileva baari. 





Toiselta puolen kaupunkia sijaitsevasta Balandrosta löytyy jo vähän modernimpaakin otetta. Lista yhdistelee niin espanjalaisia perinteitä kuin aasialaisia ja Lähi-idän vaikutteita. Paikan briossipohjainen köyhä ritari Iberico Bellotalla, hanhenmaksalla ja omenakompotilla on juuri niin syntisen hyvää miltä se kuulostaakin. 

Plussaa myös mielenkiintoisesta viini- ja sherryvalikoimasta. 

Toinen freesimpää ja nykyaikaisempaa otetta edustava ravintola on Bib Gourmandillakin palkittu Sopranis (tastingmenut 50€). 




Jos sinunkin suhteesi Ibericopossuun on intohimoinen, ei missään nimessä kannata ohittaa Meson Cumbres Mayoresia. Saavu ajoissa tai tee mielellään pöytävaraus. Baarin  puolen tapaslistan antimia saattaa hyvällä tuurilla mahtua maistelemaan ilmankin. 

Ei halvimmasta päästä (joskin menut alkaen 30€), mutta Dios Mios, miten hyvää!





Saman kadun varrelta löytyy myös monia hyviä äyriäisiin erikoistuneita tapasravintoloita. Yksi hyvä valinta on vastapäinen, yli satavuotias Cerveceria la Gaditana, jonka äyriäislajitelma (18€) tekee päivästä heti paremman.





Äyriäisrakastajalle ehdoton osoite on myös blogissa jo aikaisemmin syvien ihastuksenhuokausten saattelemana esitelty Cádizin keskustori, jolta saa kerättyä ainekset ex tempore-piknikille.  


Kannattaa tsekata myös sisäpihan ravintolatarjonta, josta löytyy jokaiselle jotakin. 





Toinen vaihtoehto on kerätä kalatorin valikoimasta mieleisensä (niinkuin vaikka noita kyynärpään kokoisia jättikatkoja...!) ja viedä päivän saalis johonkin kauppahallin ympäristöstä löytyvään ravintolaan, jotka kokkaavat sen pientä korvausta vastaan haluamallasi tavalla.





Yksi näistä ravintoloista on Taberna La Bombilla, jonne eksyin useampaankin otteeseen. 

Paikka yllätti myös sillä, että löysin ensimmäistä kertaa elämässäni merenelävän, jolle en lämmennyt lainkaan. Ortiguilla on eteläisen Andalusian erikoisuus: rapeaksi friteeratun kuoren alta löytyvä tympeähkönmakuinen, räkää muistuttavalla koostumuksella varustettu olio. Että piti minunkin joutua kokemaan päivä, jolloin ruokaa ei saada pelastettua edes uppopaistamalla...

Ensipuraisun aikaansaamat reaktiot löydät muuten tuoreeltaan blogin Twitter-feedistä täältä.





Toinen Cádizin alueelle tyypillinen herkku ovat tortillita de camaronesin raaka-aine camarones; pienenpienet katkaravut, joita myydään kaduilla valmiina naposteluannoksina. Paikoitellen jopa elävinä.





Kauppahallin ympäristö on myös täynnä kahviloita, jotka etenkin viikonloppuaamuisin täyttyvät äärimmilleen ihmisten kerääntyessä churro-aamiaiaisille. 

Churrot noudetaan hallin viereiseltä aukiolta löytyvästä churrokärrystä ja sitten ne viedään kahvilaan ihanan paksun kaakaon kanssa nautittavaksi. Ooh ja aah. Muista olla liikenteessä ajoissa ettet jää ilman. 




Rautatie- ja linja-autoaseman läheisyydessä sijaitsevan Plaza de Ayuntamienton reunalta löytyy upea jamóneria/deli El Chicuco, jonka ibericovalikoima tuli reissun aikana varsin tutuksi. 

Loistopaikka tuliaisostoksille. Iltaisin sen yhteydessä on myös pieni tapasravintola.





Aukion toiselta puolen, Calle Nuevalta löytyy puolestaan toinen reissuni vakio-osoitteista: argentiinalaisista empanadoistaan kuuluisa La Vaca Atada

Kannattaa myös jättää tilaa paikan överi-ihanille leivonnaisille, joissa ei ole dulce de lechessä, eli kondensoidusta maidosta keitetyssä kinuskissa säästelty. 





Ja koska Andalusiassa rakastetaan uppopaistamista, kannattaa pitää silmällä freidurioita, eli friteerattuihin mereneläviin erikoistuneita ravintoloita. Yksi hyvä sijaitsee kauppahallin aukiosta seuraavalla kukkatorilla, Plaza de Las Floresilla.





Jerez de la Frontera:

Sherrybodegavierailujen lomassa kannattaa pitää huoli myös kiinteän ravinnon riittävästä saannista. Siihen Jerezistä löytyy muutamakin todella hyvä paikka. 

El Bichero on kuuluista kalastaan ja äyriäisistään. Ja hyvästä sherryvalikoimasta. Mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsisikaan...!





Jerezin kuninkaallisen ratsastuskoulun (niiden tanssivien hevosten kodin) vierestä löytyvä Israel Ramosin Restaurante Albalá hurmaa tyylikkäällä ilmapiirillään ja freesillä otteellaan paikallisiin ruokaperinteisiin. Erinomainen viinilista. 






Viininystävälle ehdoton suositus on entiseen sherrybodegaan tunnelmallisesti rakennettu, Bib Gourmandilla varustettu La Carboná. Erityisesti sherrylle paritettu tasting menu 32€.

Tapasbaarihyppelyyn kannattaa etsiä käsiinsä esimerkiksi El Bigote tai El Almacen.




El Puerto de Santa María:

Jos budjetti ei veny ihan kahden Michelin-tähden Aponienteen (tastingmenut ilman viinejä alkaen 165€), on Cádizista löytyvän El Faro-ravintolan omistajien El Faro de El Puerto liki yhtä onnistunut valinta. Erinomainen hinta-laatusuhde ja mielenkiintoinen, mutta edullinen viinilista.

Yhdeksän ruokalajin tastingmenu  (viineineen!) 58€. Kokemuksia blogissä täällä




Sanlúcar de Barrameda:



Kattavan ja edullisen ruokalistan omaava Casa Balbino on erinomainen valinta tapasövereihin. 

Muista suosituksen arvoisia ovat Bar Barbiana ja Mirador Doñana.






Mitäs sanotte? Lähtikö nälkä? 





Seuraavaksi jatketaan ruokamatkaa vähän lähempänä kotia - vuorossa on nimittäin juuri Porvooseen tehdyn täsmäiskun tuloksia! 


* Matka toteutettu yhteistyössä Cadizin alueen matkailun kanssa *

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


Costa de la Luz 2   El Faro de El Puerto 5   


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This