tiistai 8. maaliskuuta 2016

Samppanja, kuplien kuningatar, Piper-Heidsieck Rare Millesime 2002 ja lippuarvonta Gastromessujen viininystävän päivään

Viineistä tässä blogissa tykätään. Niiden maailma on loputon tutkimusmatka, joka tarjoaa mielenkiintoisia oppitunteja, löytoretkiä, onnistumisen iloa ja riemullisia hetkiä. Toivon mukaan myös te olette päässeet nauttimaan enologisista ekskursioistani?

Elämässä on aikansa ja paikkansa ihan kaikille: niin puna- kuin valkoviineille. Niin vanhan kuin uuden maailmankin kasvateille. Portviineille, jälkiruokaviineille ja sherryillekin - tuolle uusimmalle mielenkiinnon kohteelleni. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: shampanja, juomien kuningatar. Jonka nimen tulen sinnikkäästi aina kirjoittamaan kielenhuollon uusien säännösten vastaisesti h:lla ja yhdellä p:llä. 

Tähän jaloon juomaan olen saanut tutustua niin Viini, ruoka, hyvä elämä-messuilla, tastingeissä kuin Viking Linen Shampanjaristeilylläkin. Ja hauskaa on ollut. 

Ihan erityisesti mieleen ovat jääneet shampanjaristeilyllä maistellut harvinaisuudet mm. Veuve Clicquot-shampanjatalon yksityisistä kellareista. Tuolla minulla oli myös ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua harvemmin eteen tuleviin, kokonaan Meunier-rypäleestä tehtyihin shampanjoihin. Mieleenpainuvia ovat olleet myös tapaamiset shampanjatalojen vesojen kanssa. Siinä on muuten duuni ehkä ihan parhaasta päästä!

Shampanjan tarina on kiehtovaa luettavaa muutenkin ja viime vuoden lopulla ilmestynyt Read Me:n kustantama Jukka Sinivirran Samppanja, kuplien kuningatar on tähän ihan huikea opus. Yli 500-sivuinen järkäle sisältää mm. anekdoottien muodossa mielenkiintoista tietoa niin shampanjan historiasta,valmistusvaiheista sekä eri talojen tyyleistä. 

Ihan ehdoton hankinta kenelle tahansa, joka haluaa oppia lisää tästä elämän suuresta ilosta. Kirja on ihan erityisen paikallaan näin kevään juhlien kynnyksellä ja tarjoaa paitsi vinkkejä juhlajuomien valintaan, myös erinomaisen lahjavinkin nautiskelijoille. 




Se ihan oikea shampanja tulee Champagnen maakunnasta Ranskasta, jossa viinä on viljelty ainakin ajanlaskumme alusta.  Shampanjan kysynnän kasvu asettaa kuitenkin haasteensa alueelle, jossa viljelymaa on mutenkin kortilla (ja hinnat pilvissä). 

Aurinkokuninkaana tunnettu Ludvig XIV oli kovin mieltynyt lempijuomaansa, ja pian sen suosio lähti leviämään myös häntä jäljittelemään pyrkivien keskuudessa. Tuon aikainen shampanja oli kuitenkin hyvin erilaista kuin se, millaiseksi sen tänä päivänä miellämme. Vin de Champagne oli ulkonäöltään lähinnä roseta muistuttavaa punaviiniä, josta hapokkuudesta huolimatta puuttuivat juuri ne kuplat, joka meille ensimmäisenä tulee shampanjasta mieleen. 

Kuplat shampanjaan ilmaantuivat Dom Perignon-nimisen munkin elämäntyön seurauksena 1600-luvun lopulla. Historiansa aikana shampanja on perinteisesti ollut paljon nykyistä makeampaa, joskin nykyinen trendi kehittää juomaa koko ajan kuivempaan suuntaan. 

Perinteisesti shampanjaan käytetään Chardonnay-, Pinot Noir- sekä Meunier-rypäleitä, joskin myös muutamaa muuta harvemmin käytettyä lajiketta (Arbane, Petit Meslier, Pinot Blanc sekä Pinot Gris) on sallittua käyttää. 

Shampanja-metodilla valmistetaan varsin kelpoja kuohuviinejä myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Englannissa (muualla kasvatetuista rypäleistä toki) valmistettu kuohuviini on kerännyt viime vuosina maailmalla mainetta. Rypäleiden lisäksi kuohuviiniä tehdään paikoin hyvinkin eksoottisista raaka-aineista. Blogissakin on vierailtu tiloilla, jossa sitä tehdään mm. raparperistäkoivunmahlasta ja jopa ruusun terälehdistä (!). 




Ettei lukukokemus liian kuivaksi olisi jäänyt, avasin erään viikonlopun ratoksi pullon shampanjaa minäkin. Enkä ihan mitä tahansa shampanjaa, vaan mahdollisesti parasta koskaan maistamaani: pullon Piper-Heidsieckin Rare Millesime 2002:a. 

Maista tätä erikoisuutta ei edes saa, mutta siinäpä on taas yksi syy suunnata vaikka viikonloppulomalle Viking Linen laivoille, jonka oma maahantuonti (ja shampanjaguru Essi Avellanin kuratoima valikoima) tarjoaa todella upeita löytöjä. Hintaa pullolle kertyi reilut 105 euroa, mutta pienenä lohtuna voin kertoa, että yli 50 euron shampanjoista saa automaattisesti 10 prosentin alennuksen. 

Ei tämä toki mitään ihan jokaviikkoista iloa noilla hinnoilla ole, mutta jokaisen sentin arvoinen tämä viini on. Sillä todellakin tekee arjesta juhlaa (ja juhlastakin vielä vähän ikimuistoisempaa). 




Piper-Heidsieckin tarina on kietoutunut toisen tunnetun shampanjatalon, Charles Heidsieckin historian kiemuroihin.  Näistä Charles keskittyi luksusshampanjoihin ja Piper, tuo vallattomampi pikkuveli puolestaan perustuotteisiin. 

Jonkin aikaa Piperin valikoimista poissa ollut lippulaivashampanja Rare on kuitenkin otettu uudelleen tuotantoon ja myös talon päämies on sitä mieltä, että 2002 on paras heidän koskaan markkinoille tuomansa shampanja. 

Minut pullo vietteli jo ulkomuodollaan. Etenkin sillä, että tuon pulloa ympäröivän filigreen saa irrotettua esimerkiksi ruokabloggarin aamukahden prinsessaleikkeihin erinomaisesti soveltuvaksi tiaraksi. 

Äärimmäisen tyylikäs, vivahteikas, mutta elegantin kepeä shampanja on Chardonnay-voittoinen sekoitus kahta shampanjanvalmistuksessa perinteisesti käytettyä rypälettä (70 % Chardonnay, 30% Pinot Noir). 

Lempeät kulpat viekoittelevat energisyydellään johdattaen upeaan, suuta ja sielua hyväilevään mousseen. Tuoksussa on hienovaraista paahteisuutta ja eksoottista hedelmää, jota myös maku toistaa. Runsas, tasapainoinen kokonaisuus, jolle on jopa minunkin verbaliikalla mahdotonta löytää sanoja. Jos satut saamaan tätä käsiisi, ota se sijoituksena. Ainakin itseesi. Et tule katumaan - aivan uskomattoman upea shampanja. 

* * *

Ja että noita viinin iloja saataisiin jaettua sinne teillekin, laitetaan arvontaan kaksi lippua Gastro 2016- messujen Viininystävän päivään perjantaille 18.3. Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä postausta.

Oletko sinä ehtinyt kokeilemaan blogin ruoka- ja viinisuosituksia? Onko joku niistä jäänyt ihan erityisesti mieleen? Vai onko sinulla suosikkiviini joka on ihan ylitse muiden?

Arvonta suoritetaan 15.3 - muista siis jättää kommentikenttään myös yhteystietosi. 

* * * 

Kirja saatu arvostelukappaleena Read Me:ltä

* * * 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

46 kommenttia :

  1. Luen aktiivisesti blogin ruoka- ja viinisuosituksia. Ne jäävät aina kolkuttelemaan takaraivoon, ja tarjoavat inspiraatiota kokkailun hetkillä.

    Kyllä suosikkiviinini on paahteinen samppanja. Tapaan säästää samppanjan erityistilanteisiin, jotta pieni sädekehä samppanjan ympärillä ei hiipuisi.

    h_lammas@hotmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kommentistasi - niitä on aina ilo saada. Kyllä se shampanja niin upea juoma onkin, että sädekehänsä ansaitsee :-)

      Poista
  2. Onneks tänään on Naistenpäivä ja mies oli tuonut kuoharia ylläriksi kotiin, muuten olisin nuollut läppärin kuvaruutua, niin nousi vesi kielelle näistä pelkistä kuvista, saati sitten kuvailuistasi. Oikeaa shampanjaa olen saanut maistaa pari kertaa, mutta kuoharit ovat kyllä onneks mulle riittäneet. Mukavaa Naistenpäivän illan jatkoa sinulle Erja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuohareista löytyy kyllä hyviä sieltäkin - niilläkin tulee arjesta juhlaa ihan itsestään :-) ihanaa naistenpäivää myös sinne, ihanainen!

      Poista
  3. Tykkään kokeilla eri viinejä, eikä ole tiettyä suosikkia. Gastro-messuille olisi tosi kiva päästä :)

    hannaleenak@hotmail.com

    VastaaPoista
  4. Kiitos kuplivien tietopläjäyksestä! Nämä ovat juuri niitä asioita, joista löytyy mieltymyksiä ja mielipiteitä joka lähtöön, koska on kyse makuasioista. Sain aikoinaan hommattua Damascuksen diplomaattikaupasta, jotain hyvää ja kallista, kuohuvaa tuliaisiksi ja skoolattavaksi Lähi-idän palveluksen päätyttyä. Taisipa etiketissä lukea Laurent-Perrier jne., mutta suureksi yllätykseksi se sain murska-arvostelun hotellihuoneen parvekkeella silloisessa Jugoslaviassa, jonne perheeni tuli vastaan puolitiehen. "Ylikäynyttä simaa" ja sillä siisti. "Moskeijakonjakki" sentään kelpasi Otard-pullosta. Vaaleanpunaiset unkarilaist kuoharit ovat olleet naisväen suosiossa, samoin kestosuosikkina makaroonimaasta Gancia Asti Dolce. Ruokablogiesi lukemisessa olen päässyt vasta alkuun, mutta täytyy ihan syvällä rintaäänellä sanoa, että miten ihmeessä sinä osaatkin valmistaa niin suun mukaista ruokaa?! Kuvia katsellessa ajatukset lähtevät lentoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. makuja ja tottumuksia on yhtä monta kuin on maistajaakin :-) Yksi suurimmista jakajista on tuo makeus - esimerkiksi Itä-Euroopassa yleinen maku suosii omaan makuun ihan ällömakean puolelle menevää skumppaa.

      Ihanaa, että olet löytänyt tiesi tänne - tunnelmallisia hetkiä blogin parissa!

      Poista
  5. Jos vielä saan käyttää vertauksia, niin avaan blogisi samanlaisella innolla ja mielenkiinnolla, kuin kulkiessani Damascuksen pitkän kadun basaareissa, joka oli täynnä kihisevää ja kuhisevää elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voih <3 juurikaan kauniimmin et olisi voinut kyllä sanojasi laittaa - tuo on ihana assosiaatio!

      Poista
  6. En ole ehtinyt kokeilla suosituksiasi, koska Armastus tuo aina työpassin päätyttyä viinit. Niistä sitten aina arvotaan mikä sopii sen ruuan kanssa mitä hän on tehnyt. Mutta voin kertoa, että samppanjat ja kuohuviinit ovat suosikkejani. Englannin kuningataräiti oli kuulemma jossain haastattelussa, kun häneltä kysyttiin pitkän iän salaisuutta, että yksi ginitonic ja muutama lasillinen samppanjaa päivässä on syy. Valitettavasti ei oikein työpäiviin sovi tuo tyyli, mutta ehkä sitten myöhemmin :).
    Ja tietysti arvonnassa mukana: currykaneli@gmail.com.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuningataräiti oli kyllä melkoisen hilpeä hahmo ja kyllähän tuo sen verran pitkän elämän ehti elää, että jotain se kertoo noiden juomien elähdyttävästä vaikutuksesta :-)

      Shampanjoissa ihan niinkuin kuohuviineissä on eroja (ihan niinkuin kaikissa viineissä) ekä kyllä osaa kuvitella ikinä siihen kyllästyväni.

      Onnea arvontaan - ihana kun olet mukana!

      Poista
    2. ja messuille lähdet :-) lisää tietoja tulossa sähköpostiin!

      Poista
  7. Mä en valitettavasti pääse messuille (joten skippaa mut arvonnasta), mutta nappaan shamppissuosituksen korvan taakse. Kaikki kuplavinkit on aina tervetulleita. :-)

    VastaaPoista
  8. Kyllähän se niin on, että ei ole grillattua mustekalaa parempaa ruokaa maailmassa! Tai tietty äyriäiset kilpailevat samassa sarjassa : ) Olenpa kokeillut monia reseptejäsi aina todeten, että bueno! Mausteet ja värit tekevät resepteistäsi ihania, kiitos kaikista niistä. Sitten viiniin, kuohuvat yleensä ja tietysti shampanja (minäkin kirjoitan sen tällä tavalla) ovat suosiossani, mutta kyllä asetan arvoon arvaamattomaan Amaronen samettisuuden ja Prioratien "maanläheisyyden". Muistan aina sen hetken, kun siemaisin ensimmäisen kerran Amaronea, se oli rakkautta ensi siemaisulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooh - Priorat <3 My kind of girl :-) Onnea arvontaan sinullekin!

      Poista
  9. Kyllä luen, mutta olen sellainen haahuilija ja haaveilija, ettei mikään nimi jää koskaan aktiivisesti päähän. Mun pitää maistella viiniä useamman kerran että muistaisin mikä mokoman nimi olikaan. Pullon ulkonäkö jää paremmin mieleen. Yks mun suosikkini on Jaume Serra Brut, edullinen ja sopii moneen

    pauleceb(at)gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se on yksi skumppasuosikeista täälläkin ja blogissakin muutamaan kertaan nähty :-) joko olet ehtinyt testaamaan sen rose-version?

      Poista
  10. Nyt tiedän, mitä ostan, kun lähden toukokuussa Viking Gracelle :) Kirjahyllystäni löytuu Sinivirran 1. samppiskirja ihan nimmarilla varustettuna. tamatytto@luukku.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viking Grace <3 sua odottaakin ihana matka! Aivan ehdoton suositus myös Henriotin roselle :-)

      Poista
  11. Olen innostunut shampanjasta vasta luettuani blogiasi! :D Nyt olen maistellut jo vaikka mitä, joten ehdottomasti osallistun arvontaan! Kiitos :)
    nevalalisa@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, miten ihana kuulla :-) Oikein paljon onnea arvontaan ja kuplivaa keväänjatkoa!

      Poista
  12. Onpas kaunis pullo. En ole ehtinyt kokeilemaan, mutta "tätä mä vielä testaan"-mentaliteetilla lueskelen :) Minä olen tykästynyt Mirabelle-luumuista tehtyyn ranskalaiseen kuohariin, harmi kun sitä ei saa Suomesta...

    arhippainen@luukku.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan ä l y t t ö m ä n kaunis pullo! Ehdottomasti nappaat mukaan, jos vielä vastaan tulee - sen verran erinomaista on tämä. Tuo MIrabelle kuulostaa varsin kiinnoatavalta kyllä sekin...!

      Poista
  13. Suosikkiviinin valinta on ainakin itselleni täysin mahdoton yhtälö. Se on kuin klassinen kuka lapsistasi on rakkain. Viini liittyy aina tilanteeseen, makuihin, ystäviin ja ympäristöön, enkä siksi pysty nostamaan yksittäistä (-siä) esille.
    Mutta väriä voi aina tunnustaa ja kuplien kiistaton kuningas on Krug ja mieluusti Clos du Mesnil... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinhän se on - se tilanne, seura ja oma fiiliskin ratkaisee niin paljon.

      Pelkästään tuon sun suosikkikuplivasi nimen lukeminen sai huokailemaan... kaihoisasti :-)

      Onnea arvontaan!

      Poista
  14. Mä rrrrrrrrakastan sun reseptejä ja oon kokeillut niitä laajalti! Kaikki tähän mennessä hyvää :) Mieleenovat ehkä jääneet rapukakut - koska NIIIIIIIIN hyvää! Ja toisaalta se lihattoman lokakuun suosittu mikäsenniminytoli chili, johon tuli soijafileitä - ekaa kertaa ikinä tein ja pidin kovasti! Toki muisto liittynee myös siihen, että kokkasin sitä kun odotin vatsa solmussa että eläinlääkäri soittaa, herääkö rakas marsu Pähkinä ikinä leikkauksen jälkeisestä nukutuksesta (heräsi <3). Mitä juomaan tulee, juon samppanjaa viikottain - ihan harrastukseksi - joten suosikkihan se on :) Mikä sitten... Moni on parasta, moni maistuu. Krug on ehkä kumminkin suosikki :) -Elina (PS Ei arvontaan, ollaan Levillä :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no jos tää olis Matti Nykäsen blogi niin kyllähän se tässä vaiheessa sanoisi, että ehkä itkin, ehkä en :-) se punaisen soijasuilacurryn resepti on muuten noussut koko blogihistorian suosituimpiin resepteihin ja en kyllä voi sanoa muuta kuin k i i t o s. Sinä olet ihana (ja niin on kyllä harrastuksesikin!) <<3

      Poista
  15. Minähän luin tätä postausta ihan huuli pyöreänä, koska ymmärrykseni viineistä tai shamppanjoista on lähellä nollaa! :D Ihan mielenkiintoista infoa tuli kuitenkin siinä sivussa. Voisinpa yrittää tutustua paremmin resepteihisi ja katsoa josko joku kerta testaisin jotain! :)

    VastaaPoista
  16. Mun pitäisi ehkä maksaa itseni jonnekin shampanjatastingiin (kyllä, minäkin aion jatkossakin kirjoittaa shampanjan vanhan aikaisesti), jotta oppisin aiheesta enemmän. Olen jopa käynyt Piper-Heidsieckin tehtaalla, mutta silti ei vain shampanjat nappaa. Olin juuri risteilyllä, jossa shampanjaa olisi saanut ilmaiseksi, mutten tilannut sitä kertaakaan. Juttelin asiasta baarimikon kanssa ja hän sanoi, ettei nuoret (olen kolmekymppinen) yleensä juo shampanjaa. Katoava kansanperinne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oijoi.Shampanja (ja kuovuvat muutenkin) ovat kuitenkin niitä Alkon kasvussa oleviasegmenttejä, joten ehkä se turha kynnys on madaltumassa ja ihmiset uskaltavat hemmotella sillä itseään ja läheisiään nykyään myös valmistujaisten ja sen sellaisten ukopuolellakin!

      Poista
  17. Minä mieluummin juon kuin luen mistään juomista. :) Mun mies väittää, että kuohuviini närästää häntä, sampanja ei. Siksipä hän silloin joskus muinoin, kun aloimme seurustella, opetti juomaan sampanjaa. Minun on todettava, että makuni on varmaan rahvaanomainen, mutta moni kuohuviiniksi luettu mutta samalla metodilla tehty, on saattanut olla enemmän makuuni. Joskus jopa perus cavassa on kivempi jälkimaku. :) Aivan erinomainen hinta-laatusuhde on minusta tasmanialaisessa Janszissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. halvoista skumpista ruthan usein löytyvä hiivainen tunkkaisuus on traumatisoinut eräänkin kuohuviinin silmissäni loppuiäkseni... :-( Jansz kuulostaa mielenkiintoiselta - pitääpä perehtyä!

      Poista
  18. Minä olen reseptien "korvan taakse"-lueskelija. Muutamaa olen kyllä tainnut vähän mukaisltuna testatakin. Minulle ruokablogien lukemisen ilo on sitä, että tulee itselle inspis kokata, vaikka ei eihän tekisikään jonkin tietyn ohjeen mukaan. Ja se suosikki... Crémant d'Alsace tulee mieleen kuohareissa <3
    marialuok@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. rakastan, RAKASTAN Cremant d'Alsacea <3 Yleensä erinomainen hintalaatusuhde ja hurmaava suutuntuma!

      Poista
  19. Voi että, minkä maailman taidankaan menettää, kun viinit eivät minulle maistu, edes kuohuvat. Absolutisti en ole, mutta jostain syystä viinit eivät ole koskaan miellyttäneet, enkä oikein näe pointtia jääräpäisesti yrittää opetella niitä juomaan, kun yhtä pahoilta ovat viimeisen 20 vuoden aikana maistuneet. Parhaiten tämän "menetyksen" huomaa, kun ei voikaan ravintolassa valita maistelumenun yhteyteen ruokiin sovitettua viinimenua. Kerran hypin riemusta, kun tarjolla olikin vastaava drinkkimenu ja kerran alkoholiton juomamenu. Voihan sitä aina tilata jotain muuta juotavaa, mutta ajatus siitä, että juomat on erikseen valikoitu sopimaan kunkin ruokalajin kanssa, on kerrassaan kiehtova :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aijai. enpä ole tainnut sinun kaltaisiasi tavatakaan :-) itse en osaa edes kuvitella hyvää ruokaa ilman hyvää viiniä <3

      Poista
  20. Mukava lukea postauksia, joiden kirjoittaja on perehtynyt itselleen rakkaaseen aiheeseen. Vanhassa työpaikassa oli se hyvä puoli, että joululahjaksi tuli usein pullo Veuve Clicquotia. Muuten shampanjan juominen on jäänyt vähemmälle. Kallistun kuohuvien suhteen yleensä proseccoon, ja siihenkin aika harvoin. Palaan blogiisi, jos joskus tulee tarvetta lähteä shampanja-ostoksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no ei ole kyllä huono työ ollenkaan jos keltaisella leskellä lahjovat :-)

      Poista
  21. Olipas värikäs ja rouhean räikeä kuvaus vinkkujen maailmaan 🍾
    Mahtavaa historiikkia saat ihan lukijan suuta kuivamaan 😄 vaikkakin en ole mikään erityinen fani näihin kupliviin.

    Itse nautin punkuista ja valkkareista mikä nyt milloinkin sopii tilanteeseen. Ennen rottarallia niin oli harvinaista herkkua päästä asiakastilaisuuksissa maistamaan näitä hintavia James Bond litkuja (back in the day kun Sean Connery oli Bond niin sehän lipitti Dom Perignonia 😉).

    Mutta itse nautin enemmän jos juomaa on tarjolla tilaisuuksissa, mutta en ihan tosta vain lähtisi noihin kajoamaan ellei ole tosiaan TOSI special tilaisuus. Kiitos tästä mainion räjähtävästä tarinasta 😊

    IKILOMALLA // Thomas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. viineistä löytyy kyllä sopiva kaveri tilanteeseen kuin tilanteeseen :-)

      Poista
  22. Himpula, nyt myöhästyin tästä arvonnasta, mutta enpä olisi valitettavasti tuonne paikalle päässytkään matkan takia - vaikka syynäsin tapahtuman kalenteriin jo aikaa sitten.


    Sen sijan nuo kirjat tulisivat oikein mukavasti, noh, jos ei nyt tarpeeseen, niin mielitekoon. Kyllähän tuo kuninkaallisten juoma puhuttelee, sillä se on ehdottomasti lempijuomani. Ja on muuten niin himputin vaikea aina kirjoittaa tämän laatujuoman nimi kielenhuoltajien mukaisesti oikein, mutta sitkeästi hammasta purren aina yritän sen silti tehdä, vaikka se näyttää ja kuulostaa ihan väärältä.

    Meillä on muuten yksi vähän vastaavanlainen postaus, jossa tosin enemmän avataan sitä miksi shamppis on niin kallista kun se on, Moët & Chandonin viinitilakäynniltä Australiasta:

    http://www.matkakuume.net/2016/01/domaine-chandon-kuplien-koti.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. upea juoma se on on ja ihan omassa luokassaan <3

      Muistankin tuon teidän Australian viinitilavierailun - sydän sykkyrällä sitä luin jo silloin <3

      Poista
  23. Mikään ei ole kiehtovampaa, kuin samppanjan kuplat kitalaella, jotka räjäyttäen aistien kipinät ajatusten avaruuteen kuljettaen nuo makujen pienet tähdet ympäri vartalon, samoillen kosteus huulilla vierittäen veikeästi makujen viidakkoon, etsien kiihkeästi tietä luokse maun toisen, yhtyäkseen yhdeksi kokonaisuudeksi täyttämään samppanjan arvostetun aromin.:) Rakastan samppanjan tuomaa mielihyvää, olen ajatellut itse valmistaa täydellisen samppanjan ja kirjaan ylös jokaisen päivän koko valmistus prosessin ajalta niin että se jatkuu aina seuraavana päivänä siitä mihin jäi edellisenä, silloin siitä syntyy myös tarina joka on valmis kirja kun samppanja on valmista pullotettavaksi. Ehkä olisi hyvä saada joka päivälle joku seuraamaan ja luomaan omia ehdotuksia valmistus prosessiin, silloin voisi saada oman vuosikerran jokainen osallistuja oikein nimikirjoituksella, tästä olisi tarkoitus saada maailman hienoin ja aidoin samppanja mitä on koskaan valmistettu maan päällä (ja taivaassa)!:))) Vähän tällä hetkellä vaikeaa tehdä koneella kun toi "vitun" virus roikkuu koko ajan siellä, mutta luultavasti teen sen paperi versiona ja jaan vasta valmiina, tai katsotaan nyt miten tämä koneen käyttö kehittyy, näen nykyään kaiken vähän myöhässä tai suljettuna kommentit. Kiitos shampanja tietoudesta sinulle, pidän blogistasi, vaikka ensimmäisen kerran näen vasta nyt :)))

    VastaaPoista