sunnuntai 25. lokakuuta 2015

#Bloginitarina

Koska tässä lihattomassa lokakuussa ei ole haastetta tarpeeksi (!) tartuin myös alunperin Kototeko-blogista lähteneeseen ja  Tämä Matka- blogin Annalta saamaani #blogisitarina - haasteeseen.





Miten blogini sai alkunsa?

Andalusian auringossahan se. Palestiinalaisalueilta Tunisian kautta Espanjaan palattuani oli tulevaisuus vähän hakusessa. Hieman mietitytti myös ennen Tunisiaan muuttoa hankittu järjestelmäkamera: mitä minä sillä nyt tekisin kun ketään ei ammutakaan kuoliaaksi kotiovelleni?

Ystävä ehdotti että perustaisin ruokablogin, kun en kuitenkaan Espanjassa "muuta tee kuin ruokaa". En ollut koskaan kuullutkaan ruokablogeista (*huokaus*). Ystävä selitti, että niissä ihmiset kertovat valokuvien kanssa internetissä ventovieraille ihmisille mitä syövät. Ajatus tuntui älyttömältä. Vielä älyttömämmältä se tuntuu nyt. 

Aloittaessani 2,5 vuotta sitten (voiko siitä tosiaan olla vasta noin vähän aikaa?!) oli se minulle keino dokumentoida elämääni Andalusiassa, ylläpitää ja jakaa ruokamuistoja ja näyttää ihmisille, että Andalusia on niiiiiiin paljon enemmän kuin ne Fuengirolan suomalaiset karaokebaarit.

Kyllä, se on tätä.









Mutta se on myös tätä.









Kuinka blogini on kehittynyt ajan saatossa?

Blogi alkoi ehkä enemmän matkablogina. Elämäni siirryttyä Andalusiasta Töölöön, ruoan ja reseptiikan osuus kasvoi. Myöhemmin myös viini on kasvattanut rooliaan. Päivän asu-kuvia, ripsivärisuosituksia tai vinkkejä treenien jälkeiseen palautumiseen sen sijaan ette tule tästä blogista löytämään vastaisuudessakaan. 

Nimenvaihtoa mietin jossain vaiheessa, mutta lukijat olivat sitä mieltä, että koska blogi oli tullut tunnetuksi juuri tuolla alkuperäisellä nimellään, olisi sitä synti mennä muuttamaan. Ja kai se nyt vähän houkuttelevammalta kuulostaa kuin räntäsateessatöölönkattojenyllä.com?




Itse blogin lisäksi työllistävät niin blogin Facebook-sivu, Instagram, Twitter-tili ja Pinterest. Kaikki näistä asioita, joista tietämättä onnistuin vielä muutama vuosi sitten viettämään ihan mielekästä elämää.

Haluaisin uskoa, että se oma tyyli on hioutunut ajan myötä - niin kirjoittamisen kuin kuvienkin suhteen. Sarkasmia iloisesti viljelevä ja poliittisesta korrektiudesta piittamaton tyylini ei epäilemättä ole kaikille. Vaan eipä ole surströmmingkään. Tai Johanna Tukiainen. 

Kuvaustarpeisto ja kalusto on kasvanut suorastaan naurettaviin mittoihin. Mutta kaltaiselleni pilkunhalkojaperfektionistisuorittajanatsille on ollut palkitsevaa nähdä, että kaikki se harjoittelu ja opettelu on johtanut johonkin. Katsokaa nyt vaikka - tässä ensimmäisiä blogissa nähtyjä kuvia.






Tässä taas tuoreempaa tuotantoa. 







Kova työtä tämä on. Mutta voi, miten hauskaa!

Aikaisempia pohdintoja bloggaamisen todellisuudesta löydät täältä.

Lisää tarinaa kuvieni takaa löydät puolestaan  täältä.


Mitkä ovat olleet blogini merkittävimpiä hetkiä?

Ah. Alle puoli vuotta blogin aloittamisen jälkeen tullut ehdokkuus Gloria Blog Awardseissä parhaaksi ruokablogiksi lähinnä nolostutti - kategorian kanssakisaajat kun tuntuivat olevan niiiiiiin paljon etevämpiä ihan joka tavalla. Mutta ehdokkuuden ansiosta sain varmasti enemmän näkyvyyttä kuin mistä alotteleva blogi olisi voinut uneksiakaan - nykyään kuin blogeja on niin hirvittävä määrä. 

Sydäntä ovat lämmittäneet myös Indiedays Blog Awards-ehdokkuudet (vuonna 2013, 2014 ja 2015), joskin menestys noissakin on ollut samaa tasoa Jamaikan jääkiekkomaajoukkueen kanssa...

Suurimmat muutokset lienevät kuitenkin olleen muutokset yksityiselämässäni ja blogissakin dokumentoidussa rakkauselämässä, joka saa katastrofaalisuudessaan Tsernobylinkin näyttämään hupsulta pikku lipsahdukselta. Tavalla, joka uhmaa terveen ihmisen matikkapäätä on kuluneeseen 2,5 vuoteen jotenkin onnistunut mahtumaan peräti kaksi apukokkia, kihlausta ja varsin dramaattista eroa (lisää täällä ja täällä). 




Kaikella lienee silti tarkoituksensa ja kaikki tapahtunut on varmasi osaltaan kuljettanut kohti seuraavia seikkailuja. 

Bloggaus on myös kehittynyt intohimoisesta harrastuksesta kaiken vapaa-ajan vieväksi elämäntavaksi ja työksi, joskin ei siihen uppoavia tunteja laskiessa todellakaan plussan puolelle jää. Joskus huvittelen miettimällä, mitä vielä kolme vuotta sitten tein kaikella sillä ylimääräisellä ajalla. Sitten huokaisen raskaasti, otan lasin viiniä... ja aloitan seuraavan blogipostauksen. 

Mikä bloggauksessa on parasta?

Lukijat. Ihan ehdottomasti. Teiltä saatu palaute ja tsemppi on jotain ihan käsittämättömän upeaa. Te olette jotain ihan käsittämättömän upeaa! Teidän takianne sitä jaksaa koota itsensä ja pyrkiä tuottamaan parasta mahdollista sisältöä kiitokseksi siitä, että te annatte aikaanne blogini lukemiseen. 

Antakaa siis niiden kommenttien tulla!

Mikä siinä on ikävintä?

Jokainen bloggari tekee omalla kohdallaan linjauksen siitä, kuinka paljon itsestään blogissaan antaa ja kuinka paljon elämästään paljastaa. Monien kohdalla tämä on johtanut varsin ikäväänkin palautteeseen lukijoiden (ja Vauva-keskustelupalstojen) taholta. Itse olen tuolta onneksi säästynyt, mikä on ihan hyvä, koska toisen työni puitteissa saan sitä ihan tarpeeksi. 

Jokseenkin ironisesti suurimpia lukijamääriä ja jakoja ovat keränneet ruokaan liittymättömät postaukset, kuten purkautumiseni erikoisruokavalioista, Suomen alkoholilainsädännön lyhytnäköisyydestä, tasa-arvoisesta avioliittolaista ja monikulttuurisuudesta. Jos olisin fiksumpi, tajuaisin, että universumi ehkä haluaisikin minun kirjoittavan jotain ihan toisenlaista blogia...?





Mihin tästä eteenpäin?

Ulkoasuremontti (blogin nyt ainakin...)? Uusi bloggausalusta? Parempi välineistö (kamera saattaisi kaivata päivitystä ja tietokoneenihan ostin tunnetusti ainoastaan sillä perusteella, että se mahtui käsilaukkuun...)? Näytön kalibrointia ja koodauksen perusteiden opettelua?

Bloggaus joka tapauksessa jatkuu. Ruoasta, viinistä, matkoista niiden perässä... kaikista niistä minulle niin rakkaista asioista, jotka tekevät elämästä niin ihanaa. Nyt suunnitteilla on pitkän ajan jälkeen paluu Andalusiaan ja tutustuminen sen sherrymaahan. Ensi vuoden alussa on tarkoitus valloittaa New York. Haaveissa siintävät myös ainakin Uzbekistan ja Liettua. Ja te olette kaikki tervetulleita mukaan jakamaan matkaani tästä eteenpäinkin  

Ja täältä haaste ponkaisee seuraaviin blogeihin:

Levoton Matkailija

* * * 

Tässä vielä haasteen säännöt:


1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan haluamasi blogit kirjoittamaan oma tarinansa (sen verran paljon tämä haaste on jo ehtinyt ainakin matkablogimaailmassa kiertää, että kysyin ensin halukkaita - jos siis olet halukas, niin myös kommenttikentässä voi ilmoittautua!) 
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.
* * * 


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      



60 kommenttia :

  1. Vaikken mä suo tuntiskaan niin tämä blogi olisi sillä mun lempparillistalla silloinkin. Ja misksikö? No justiinsa sen sarkastisen ja älykkään tekstin, loistavien kuvien ja itse tehdyn reseptiikan takia . Unohtamatta tietenkään niitä ruokaan liittymättömiä juttuja myöskään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no jos en bloggais niin kyllä mulla tulisi hinku tutustua suhun ihan 3d-maailmassa ja vähän rakastua lisää :-) ihana kun oot mun cheerleader <3

      Poista
  2. Sä olet kyllä niin ihana:) Ja ilman tätä emme mekään olisi varmaan tavanneet.Keep it up girl!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fully intend to :-) Kiitos sinullekin kun olet mukana <3

      Poista
  3. Olipa kiva postaus! Heh, tuo on niin tuttua, että tuntuu kuin joku korkeampi taho haluaisi minun kirjoittavan ihan jostain muusta kuin mistä yleensä kirjoitan, sillä kaikki blogin aiheeseen liittymättömät postaukset keräävät selvästi enemmän lukijoita kuin ne tavalliset matkajutut :D. Ja hei, upeita ruokakuvia olet ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mitähän henkimaailman hommia nuokin ovat... :-) taidan silti pysyä valitsemallani tiellä?

      Poista
  4. Vaikka löysinkin sun blogin vasta noin vuosi sitten, jäi se kuitenkin heti kerrasta vierailtavien listalle. Upeat ruokakuvat, kekseliäät reseptit ja hauska "blogiääni" on syy miksi tulen kylään kerta kerran jälkeen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi murunen <3 kiitos :-) ihanaa kun olet mukana matkassa!

      Poista
  5. Näitä blogitarinoita on aina niin kiva lukea :) Ite en ole tätä haastetta vielä saanut, joten voisin sellaisen ottaa :)

    VastaaPoista
  6. Nämä tarinat blogien takana ovat ihania. Mä muuten rakastan hyviä ruokakuvia lähes yhtä paljon kuin hyviä matkakuvia, ehkä siksi että ruoka on mulle ihan mielettömän tärkeä asia sekä matkoilla että kotona. Ihan puhtaasti ruokablogeja ei tule seurattua samalla tavalla kuin muita blogeja, ja siksi tämä sinun linjauksesi on ollut minusta aika onnistunut - mukana on myös persoona ja tietysti kaikki ihanat matkajutut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos sinnekin :-) ruoka on itsellekin yksi suuria syitä reissujen suunnittelun ja määränpäiden valintojenkin kohdalla :-)

      Poista
  7. Niin olen viihtynyt "seurassasi". Ihania ohjeita vaikka niin harvoin niitä tulekaan kokeiltua ja niitä muitakin juttuja on ollut kiva lujea. Paitsi ei niitä joissa kerroit "apukokkien" siirtyneen pois lähikontaktista. Mutta upeita suunnitelmia sinulla on tulevaisuuten, joten mielenkiinnolla odotan jatkoa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en tiedä olenko osannut kertoakaan, kuinka paljon teidän tsemppinne on auttanut selviämään läpi noista vähän synkemmistä jaksoista ja uskomaan siihen, että kyllä se aurinko vielä paistaa - Andalusiassa, Töölösssä tai jossain muualla <3

      Poista
  8. Tällaiset haasteet on loistavia missä pyydetään katsomaan sitä omaa tuotostaan kauempaa ja avaa blogin historiaa ja nykypäivää hyvin myös uusille lukijoille. Ihana tuo vertailu noiden vanhojen ja uusien kuvien kesken, mutta näin se menee, tässä on itse kullakin tarkoitus kehittyä päivä päivältä ja postaus postaukselta. :) Itse on tullut hankittua ihka ensimmäinen järkkärikin (miniversio kylläkin) blogin aloittamisen kautta, joten saas nähdä minkälainen välinelaji tästä vielä kehittyy ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. uskallan veikata, ettei paluuta sielläkään ole :-) taitojen kasvaessa myös nälkä kasvaa!

      Poista
  9. Se on kyllä kiva huomata kehitystä omassa blogissa, kun katsoo pari vuotta taaksepäin. Valokuvaus- ja kirjoitustaidot kehittyvät jatkuvasti. Toisaalta sitä sitten alkaa myös ehkä itsekriittisemmäksi.

    Sulla on niin ihania ruokakuvia, että aina tulee nälkä kun täällä käy lueskelemassa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinhän se on - käsi kädessä menevät nuo kaikki. Eipä sitä valmiiksi tule varmaan koskaan :-)

      PS. Kiitos kauniista sanoistasi x

      Poista
  10. Pienestä johonkin tarpeeseen tulleesta kirjoittelusta varmaan moni blogi saa alkunsa. Sitten alkaa tulla lieveilmiöitä, kuten sitä kalustoa, kaikenlaista some-alustaa, jolla pitäisi olla aktiivinen, ja kohta huomaa, että bloggaamiseen menee enemmän aikaa kuin todellakaan olisi tarpeen. Ihania matkoja tulossa. Uzbekistan on todella hieno!

    VastaaPoista
  11. Ihan mahtava tarina! Ja tykkään siitä kun blogisti antaa itsestään vähän enemmänkin kun vain sen itse aiheen jutuissan. Persoona ja elämä saa näkyä. Muutenhan luettaisiin jotain muuta kun, niin, blogeja. :)

    Mahtavasti huomaa miten kuvissa on kehitystä tullut, mutta niinhän se kuulukin! Huimia kehitysaskeleita voi ottaa nopeastikin. Nin, ja ei varmasti olisi kannattanut lukea tätä maha kurniessa. *GRrrrrRR* :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, kiitos :-) jokainen joutuu tekemään niitä (ajoittain vaikeitakin) päätöksiä siitä, kuinka pajon omasta itsestään ja elämästään näyttää, mjutta juuri siihen se blogien vetovoima perustuukin: siihen henkilökohtaisuuteen.

      Kaikki edistysaskeleet ovat aina tervetulleita, mutta kyllä se vain niin on, että syödessä perfektionistin nälkä kasvaa - tuonkin asian suhteen.

      Poista
  12. Sun blogia on ollut todella kiva lukea, sulla on hauska tyyli kirjoittaa! Ja kuvat ovat niin upeita! En ollut aikaisemmin huomannutkaan tuota Ruokakuvan tarina -postausta, nyt selvis että et sä välttämättä asukaan suuressa kartanossa missä on vähintään 50 erilaista pöytää joiden päälle asetella ruoat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en muuten niin enää asu (ja nyt kadun etten ole tehnyt enemmän töitä tuon illuusion ylläpitämiseksi :-) )

      Lautoja, kankaita... you name it :-)

      Poista
  13. Tosi kivoja kuvia ja oli mukava lukea taustaa blogin synnystä.

    Andalucia on kyllä kiva paikka, itsekin siellä käynyt puolenkymmentä kertaa. Goflkenttien perässä on pyöritty ympäriinsä, mutta perinteiset turistialueet on kyllä muuten siellä käymättä. Itsellä siten Andaluciasta kyllä tosi positiivinen kuva kaiken kaikkiaan.

    P.S. Yritin päivällä kommentoida windows-phonella, ei onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. puhelinkommentointi on tökkinyt kuulemma muillakin ja muidenkin blogeissa.

      Andalusia tulee aina säilymään rakkaana, mutta Fuengirola/ Los Boliches ei tule olemaan to do- listalla seuraavillakaan reissuilla ;-)

      Poista
  14. Heräsi halu aloittaa sun blogisi alusta ja lukea viinilasillisen kanssa pötköön eteenpäin niin pitkälle kuin kerralla jaksaa. Mutta nyt ensin omiin töihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa ja hyvää matkaa sinne arkistojen aarteisiin ja sielun syövereihin - parempi kaataa oikein iso lasi :-) <3

      Poista
  15. Aivan mahtavia kuvia! Kyllä huomaa, että Sinulla on homma hallussa samoin kuin kirjoittamisen suhteen. Vertaus surströmmingiin ja J. Tukiaiseen kirvoitti muuten melkoisen tirskauksen :D

    Oli todella kiva lukea blogisi tarina ja että, tämä Kototeko-blogin Sannalta koppaamani haaste lähti näin mukavasti rullaamaan matkablogeissakin. Histusen jos saivartelen, niin alkuperäisessä haasteessä pyydettiin mainitsemaan sen aloittaja Kototeko-blogi, jonne voi myös linkittää tämän postauksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ah - korjaan asian. en nimittäin muista törmänneeni tuohon Kototekoon missään näkemässäni postauksessa! Kiitos vinkistä!

      Poista
  16. Tässä linkkiä bloginitarinaan, jonka lopussa ohjeet, jotka voi kopioida postauksen loppuun. Postauksen alussa myös linkki Kototeko-blogiin, jonka haastepostaukseen voi käydä lisäämässä oman tarinan. Tähän osallistuneita blogeja onkin jo useammassa genressa kiitettävä määrä! :)

    VastaaPoista
  17. Kiva haaste tähän voisi vastata jossain vaiheessa mutta nyt ei vielä. Pitää laittaa blogisi seurantalistalle, kun itsekin rakastan kokeilla uusia ruokajuttuja ja ne viinit ja tietty vielä ne matkat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no tervetuloa ja welcome and bienvenido :-) kerro toki kavereillekin - mukaan mahtuu <3

      Poista
  18. Tämäpä avarsi paljon tästä blogista! Taisin löytää tänne muuten kunnolla vasta Reissupostaukset-ryhmän kautta, joten taustatieto oli tosiaankin paikallaan kun en niihin vanhoihin lukijoihin kuulu. Siis vau nuo ehdokkuudet! On ne kyllä jo parempia saavutuksia kuin Jamaikan jääkiekkojoukkueella :D Ei voi verratakaan :p
    Täytyy kyllä sanoa, että ompahan kuvissa laatueroa entiseen! Sai todellakin haluamaan itsellekin parempaa kalustoa ja samalla vähän oppia miten sitä kameraa edes käytetään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä puuttuu se mitalitaistoon pääsy :-)

      Onhan se palkitsevaa huomata kehittyneensä - oppia ikä kaikki :-) Tervetuloa mukaan <3

      Poista
  19. Hei! Jes olipa hyvä löytö tämä sinun blogi! Jäin aivan koukkuun! Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo juurikin on olla tavoitteni: se terveellisempi ja perheystävällisempi vaihtoehto crack-kokaiinille :-)

      Poista
  20. Näitä blogitarinoita on joka kerta niin kiva lukea. Aina huomaa myös "oppivansa" jotain uutta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana kuulla :-) ihan samaa mieltä- meitä bloggareita kun on niin moneen junaan ja genreen <3

      Poista
  21. Nämä #blogitarinat on niin mainioita lukea. Kyllähän sitä paljon tietää bloggaajasta, jos on pidempään seuraillut, mutta meissä jokaisessa asuu pieni tirkistelijä ja sitä toivoo, että jotakin paljastuksia saisi lukea : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tiedän tunteen :-) toivottavasti uteliaisuus tuli tyydytettyä vähäksi aikaa ainakin!

      Poista
  22. Ihana kehitystarina blogillasi, ja sinun ruokakuvat onkin niiiiiiin kauniita! Tykkään myös kovasti kirjoitustavastasi. Itse olen myös hurahtanut Espanjaan. Andalusiaa olen aiemmin kiertänyt paljonkin ja nyt Madridissa hetkellisesti asuessani olen tehnyt valloitusmatkoja Pohjois-Espanjaan, joka on ainakin yhtä ihana kuin Andalusia <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi <3

      Minulla taas on pohjois-Espanja ihan täysin korkkaamatta :-o Aikomus on kyllä sinnekin ehtiä kunhan tuon Andalusian on saanut kokonaan koluttua läpi...!

      Poista
  23. Vähän vaikeita välillä nämä linjaukset, kun toisaalta puhutaan, että pitäisi keskittyä ja löytää se oma alueensa.
    Itse aloitimme purjehtimisesta (ohitettuamme "Facebook"-vaiheen, joka blogillamme oli ennen kuin Facebookia oli olemassakaan), mutta sitten vähitellen siirryimme enemmän ja enemmän matkailuun.
    Tuossa välillä taisi lukijoilla olla vähän haasteita: en minä tästä ollut kiinnostunut! Mutta lopulta kai ne lukijatkin taas asettuivat kohdalleen sisältöön nähden.
    Itse en oikein ruokajutuista perusta, mutta jos niissä matkailuosuus on riittävän vahva, niin sitten nekin menevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, olen kuullut että etenkin nykyään jos blogin perustaa, tulisi sen mielellään olla mahdollisimman niche, jotta tavoittaisi tässä nykyisenkaltaisessa blogitulvassa otollisen lukijakuntansa.

      Poista
  24. Niin ihania ruokakuvia, että taas vesi kielellä raahaudun jääkaapille. :)
    Tosi mukava lukea miten kaikki on saanut alkunsa! Hieno tarina ja mukana ollaan jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanaa <3 lukijoiden takia me kaikki tätä tehdään :-)

      Poista
  25. Tasa-arvoinen avioliitto ja maahanmuutto ovat enemmän mun aiheitani kuin mässy. Yleensä en välitä mässystä lainkaan, ellei siihen olla käytetty päsäyttäviä ainesosia, kuten hiiriä, hyönteisiä, ruumiin eritteitä tai liskoja. Kuvat ovat kuitenkin blogissa herkullisia, en minä sillä. Osallistuin Tahdon 2013 -kampanjaan keräämällä nimiä ja maahanmuuttoon suhtaudun myötämielisesti. Jotenkin tällainen näkemys tulee helposti, kun kiertää maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä se pakostakin avartaa sitä maailmaa myös oman pään sisällä ja pistää huomaamaan, että maailmasta löytyy niin monta tapaa tehdä asioita. Suhteellisuudentajua ja nöyryyttä se matkailu on minulle ihan erityisesti opettanut.

      Poista
  26. Ensinnäkin kiitos blogistasi ja kaikesta siitä, mitä se on minulle antanut! Jäin koukkuun heti, kun sen sattumalta löysin. Etsin alunperin espanja-aiheista blogia, ja sainkin sen kaikilla mausteilla, ihastuin etenkin mustekalaresepteihin, sillä sitä rakastan!Blogi kuuluu vankasti elämääni tuoden aina ripauksen haaveita arkeen, siinä yksi elämän suola! Minusta alkuaikojen kuvat ovat yksinkertaisen tyylikkäitä, vähän jopa rustiikkisia. : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooooh, miten kauniisti sanottu - "rustiikkisia" :-)

      Kiitos itsellesi, on ihan mahtavaa tietää että olet mukana - sinun kommenttisi aina piristävät päivää <3

      Poista
  27. Nälkä tulee noita kuvia katsellessa! Näitä haastepostauksia on ollut hauska lukea. :)

    VastaaPoista
  28. Mähän kiittelen nyt ihan jatkuvasti mutta ei vähä mitään :) Kiitos siis vielä kerran (jos toisenkin) - parhaiden reseptien lisäksi sun kuvat ovat UPEITA!!! Josta tuli mieleeni. Olethan ollut jo ruokakirjan tiimoilta kustantajaan yhteydessä? Jos et, mulla on tuttuja WSOY:llä ja mun tiedothan sulla jo olikin :) t. Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos <3 kiitokset otetaan täällä kiitollisuudella aina vastaan :-)

      Poista
  29. Andalusiaa sen enempää tuntematta se näyttää kyllä uskomattoman kauniille paikalle. Sulla on kiva blogi muutenkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia! Andalusia on hieno paikka ja niiiiiiiiiiin paljon enemmän kuin se Costa del Sol..

      Poista
  30. Sulla on niin hauska tapa kirjoittaa, että nauroin useammassa kohdassa :) Kiva blogisitarina, ja tosi kiva blogi!

    VastaaPoista