Lammasdhansak (intialainen linssi-lammaspata) ja Undurraga Carménère

* * * 

For English please see here

* * * 

Lihattoman lokakuun reseptini saivat blogille paitsi paljon kiitosta, myös uusia lukijoita. Niitä on siis varmasti tulossa myös vastaisuudessa. Mutta vähintään yhtä innostunutta palautetta sain vanhoilta lukijoilta kuukauden päättyessä...!

Ensimmäisenä liedelle lähti porisemaan lammasdhansak, yksi intialaisen keittiön suosikeistani. Lohdullinen ja lämmin tämä pata on, mutta ei kovinkaan mausteinen. Dhansakin juju piileekin sen kastikkeessa, joka saa täyteläisyytensä linsseistä. Linssit ovat huima proteiinia ja kivennäisaineita täynnä oleva raaka-aine, jonka kanssa kokeilut tulevat ihan varmasti keittiössäni jatkumaan. 

Käytin tähän pakasteesta löytyneen 1,2 kg pakkauksen karitsan entrecôtea, joten ruokaa tulikin sitten noin kuuden-kahdeksan yksinasujan tarpeisiin (!) Mutta tämä on juuri sellaista rakkaudentäyteistä ruokaa, joka kuluukin jakaa. Niinpä minä vein omastani alakerran yksinasuvalle mummolle. Siinäpä haaste teille kaikille: tehkää tätä ja kerätkää pöytä täyteen tuttavapiiristänne tai naapurustostanne löytyviä yksinäisiä ihmisiä!

PS. Sarviapilansiemeniä saa vain etnisten kauppojen ihmemaasta, joten jos et löydä niitä, jätä ne pois. Hyvää tulee silti!

Kuudelle- kahdeksalle

Lammasdhansak - intialainen linssinen lammaspata

1,2 kg karitsan entrecôtea tai muuta luutonta lihaa (paistia jne.)

öljyä paistamiseen

3 sipulia
2 vihreää chiliä
1 iso pihvitomaatti
4 isoa valkosipulinkynttä
5 tl hienonnettua inkivääriä
1 ison korianteripuskan varret

1 tl sinapinsiemeniä
1 tl rohtosarviapilansiemeniä (fenugreek)
3 tl fenkolinsiemeniä

2,5 tl kurkumaa
2,5 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
2,5 tl jauhettua juustokuminaa

1 tähtianis
3,75 punaisia linssejä
1 l liha (tai kasvis)lientä

1 rkl garam masala-mausteseosta
suolaa, pippuria
(sokeria)

tarjoiluun:

korianterinlehdet
1 iso sipuli (tai kourallinen rapeaksi paahdettua sipulimurua)
1/2 rkl chilihiutaleita

Leikkaa lammas 2.5 sentin kuutioiksi. Paista muutamassa erissä kuumalla pannulla, suolaa ja pippuroi. 

Jauha sarviapila, sinapinsiemenet ja fenkolinsiemenet hienoksi joko pienessä maustemyllyssä tai morttelissa. Sekoita muihin kuiviin mausteisiin garam masalaa lukuunottamatta.

Halkaise tomaatti ja poista kova kanta. Soseuta sipulin, chilin, valkosipulin, inkiväärin ja korianterinvarsien kanssa tahnaksi. Kuumenna hieman  öljyä isossa kattilassa ja lisää tahna. Kuullota keskilämmöllä kunnes se on pehmeää ja alkaa saada väriä. Lisää sitten mausteseos ja sekoittele muutaman minuutin ajan. 

Lisää liha ja tähtianis. Sekoita niin, että liha peittyy mausteisiin. Kaada kattilaan vielä linssit sekä liemi ja anna kiehahtaa. Laske sitten lämpöä ja anna hautua miedolla lämmöllä kunnes liha on pehmeää - käyttämästäsi lihasta riippuen 1,5-2 tuntia. Pataruoka kun on kyseessä, ei sillä ole niin väliä. 

Sekoita joukkoon garam masala, tarkista maku ja mausta. 

Siivuta tarjoiluun varattu sipuli ohuiksi renkaiksi ja ruskista öljyssä miedohkolla lämmöllä noin 15 minuutin ajan niin, että se saa väriä ja vähän rapsakoituu, muttei pala. Ripottele dhansakin päälle chilihiutaleiden ja korianterinlehtien kanssa.
Tarjoile riisin ja naan-leivän kanssa. Itsetehtyyn naan-leipään on resepti muuten tulossa seuraavaksi!

Jos reseptini tarjoavat mahdollisuuksia kulinaarisiin tutkimusmatkoihin ympäri maailman, niin joskus niitä tarjoavat myös viinit. Tässä blogissa pääroolissa on nimenomaan ruoan ja viinin yhdistäminen, ja niinpä kovinkaan usein en hifistele viinin väriä tai analysoi sen kasvuolosuhteita. 

Tämänkertaisen viinin takaa löytyy kuitenkin varsin jännittävä tarina. 

Carménère on alkujaan Ranskasta, Bordeaux'n Medocin alueelta kotoisin oleva rypäle ja yksi mantereemme vanhimpia lajikkeita. 1800-luvun lopulla suuren osan Euroopan viinitarhoista tuhonneen viinikirvaepidemian luultiin pitkään tuhonneen kokonaan myös Carménère-kannan. 1990-luvulla koettiin kuitenkin yllätys, kun Chileen hyvin kotoutunut ja siellä Merlotina viljelty rypäle paljastuikin DNA-testeissä (!) sukupuuttoon kuolleeksi luulluksi  Carménèreksi. 

Carménère on myöhään kypsyvä lajike ja tuottaa kevyehköjä, pehmeätanniisia punaviinejä. Paikoitellen huomattavastakin marjaisuudesta huolimatta beaujolaismaista mehumaisuutta niistä ei sen sijaan löydy, vaan ne ovat parhaimmillaan hyvinkin persoonallisia. Niistä löytyy paprikaa ja pippurisuutta henkivää mausteisuutta, ja toisinaan jopa savuiseksi yltyvää maanläheisyyttä.

Yleisesti intialainen ruoka saa kurkottamaan oluthyllylle (sen perinteisen lagerin lisäksi esimerkiksi hedelmäinen IPA toimisi myös) eikä Moselin Rieslingkään (tässä siihen hyvä vaihtoehto) huono valinta olisi, mutta Carménère on yllättävänkin hyvä punaviinivalinta monille intialaisen keittiön antimille. Sen marjainen hilloisuus tasapainottaa ruokien mausteisuutta ja korianterin kaltaisten, viilentävien yrttisten elementtien kanssa se viihtyy varsin hyvin. 

Tätä chileläisen Undurragan Carménèreä (7,98€) ei ole hinnallakaan pilattu! Sen paprikaiset sävyt ovat myös hyvä yhdistelmä etenkin paahdettua paprikaa sisältäviin ruokiin, kuten romescon  ja miksei vaikka tämän pähkinäkastikkeessa haudutetun naudan kaveriksi. Tarjoile hieman viilennettynä.

PS. Jos intialainen keittiö on sydäntäsi lähellä, kokeile näitä gluteenittomia kasvissamosia tai vaikka tätä paahdetusta perunasta ja kukkakaalista valmistuvaa aloo gobia (kasvisruoka sekin!)

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?