perjantai 16. toukokuuta 2014

Nanna kokkaa oksat pois!

Melko lailla kuka tahansahan nauttii huippukokin ammattilaiskeittiössään tuottamista antimista. Mutta mikä se sellainen ihminen on, joka saa vielä enemmän nautintoa siitä, että joutuukin siellä itse töihin? No se on ruokabloggari. Ammatilaiskeittiöitä varusteleva Dieta Heres kutsui bloggareita eilen tutustumaan tiloihinsa, tarjontaansa ja Porvoon helmen, Bistro Sinnen tähtikokin Kai Kallion laatimaan menuun. Joskin keittiöhenkilökuntaa olikin tällä kertaa käskyttämässä Pohjanmaan voimanainen Nanna Kaikki äitini reseptit- blogista.




Ja kaikki, joilla on koskaan ollut ilo ja kunnia tavata kyseistä rouvaa, tietävät, että hauskaahan siitä tulee. Ja sen, ettei se paikallaan pysy sen vertaa että siitä kunnon kuvaa saisi otettua...





Täysin kotimainen Dieta toimittaa ravintoloille tarvittaessa kaiken laitteista astioihin ja keittiösuunittelusta huoltoon saakka. Pääsimme myös tutustumaan showroomin tarjontaan. Johon olimme varsin kiitollinen yleisö: eihän sellaista ruokabloggaria olekaan, jolla koskaan olisi tarpeeksi astioita...!







Ja onhan siinä loppuun saakka toimivaksi suunnitellussa ammattikeittiössä kaikkine tarvittavine härpäkkeineen hohtonsa. Kyllähän sellaisessa ilolla kokkaisi...





...kuten Sinnen Kai (jonka ravintolan keittiö on juurikin Dietan käsialaa!) myös varmaan huomasi. Opittuaan sitä Nannan avuliaalla johdolla käyttämään...!




Menu perustui Sinnessä juuri vierailleen, Strömsöstäkin tutun iki-ihanan Paul Svenssonin ruokiin. Siinä iloiteltiin niin paikallisilla tuottajilla, sesonkituotteilla, nyt niin trendikkäillä villiyrteillä, perheenjäsenten riistolla (ketunleipä esimerkiksi on Kain isän ravintolaan omin käsin keräämää!), huikaisevilla tekniikoilla, pohjoismaisilla perinteillä ja makujen ja tekstuurien loistavilla yhdistelmillä. Lopputulos oli silkkaa nautintoa kaikille aisteille. Ah.




Ensialkuun oli merirapua. Ihanan lihaisaa. Kastike oli jumalainen. 




Ja sitten kalaa. Tohotettua sellaista. Ja suolaliuoksessa kylvetettyä. ja Luoja ties mitä muuta...




Alkuperäisen suunnitelman siika oli vaihtunut kuhaan. Emme valittaneet. Huikaisevan kaunis ja kesäinen annos, jonka useampikin komponentti sai ihanan loppusäväyksensä ruskistetusta voista.




Onhan se melkein perverssiä, miten hykerryttävää on seurata annosten rakentumista ammattilaisten käsissä. 




Pääruoan tähti oli Alhopakan ankka, joka Herr Svenssonin mukaan on Pohjoismaiden parasta. En mene kiistämään. Lautaselta löytyi lisäksi punajuurta (ah!) ja ankanmaksamoussea (ah JA ah!). Kastike oli keitelty ankanraadoista keitetystä liemestä, confitoidusta koipilihasta (te kaikki tiedätte tunteeni tästä aiheesta!) ja fermentoiduista vadelmista. No kyllähän te tiedätte: sellaista nopeaan nälkään ennen lasten fudistreenejä kotioloissakin helposti toteuttavaa murkinaa...




Burrata oli taivaallisen täyteläistä. Kuusiöljy oli lennossa vaihtunut männynneulasöljyyn ja ihastutti suorastaan koivumaisella kesäisyydellään.





Mutta se jälkiruoka. Se jälkiruoka! Tästä eivät saaneet tarpeekseen edes ne seurueemme jäsenet, jotka "normaalisti eivät ole makean perään". Ahomansikoita, timjamilimemessä kypsennettyä raparperia, turkkilaisesta jogurtista ja kermasta tehtyä moussea, vesihauteessa kypsennettyä sveitsiläistyyppistä marenkia ja mm. lakritsista uuden ulottuuvuuden saavaa kovaa marenkimurua. 




Ja eihän tuossa vielä toki kaikki ollut: Arcus Finlandin baarimikko kehitti jokaisen ruokalajin kylkeen vielä siihen sopivan cocktailin, joissa niin ikään hyödynnettiin tuoreita yrttejä ja harvemmin nähtyjä alkoholeja kuten absinttia ja akvaviittia.





Suurkiitos niin Dietalle, Kaille, Nannalle kuin huikealle illallisseurueelle, josta löytyi tuttuja ja uusia naamoja blogimaailmasta. Olette te upeita!


__________________


 SAISIKO OLLA LISÄÄ?


   

27 kommenttia :

  1. Huh! Ensinnäkin oli huikea ilta, mutta toisaalta äärettömän huikea blogikirjoitus! Valokuvat ja ytimekkäästi esitetty! Taitava! Me Like! Menee muuten linkitykseen..;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no oli! vaikka me arvovaltaiset vieraathan siitä toki tehtiin toki niin mahtavaa, eikö... ;-)?

      Poista
    2. no todellakin, todellakin....

      Poista
    3. nooh, nooh - kyllä nyt olis syytä vähän ylpistyäkin, Pohjanmaan powerhouse :-)!

      Poista
  2. Oooooo! tuli taas vesi kielelle :) olipa kiva tavata ensimmäistä, mutta ei varmasti viimeistä kertaa! (ps. ja nyt niitä laseja tilaamaan!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no sanos muuta! aloin jo eilen illalla tekemään ostoslistaa ;-)

      Poista
  3. Yhyy, ei mua juurikaan harmita eikä kadehduta...Onneksi teillä oli hieno ilta!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no arvaa kuinka mä kiersin siellä ihan salapoliisina lähestyen kaikkia entuudestaan tuntemattomia naamoja että "psst - oletko sinä nyt se Campasimpukka" ;-) Olisi ollut ihana nähdä, mutta veikkaan että vielä siihenkin mahdollisuus avautuu :-)!

      Poista
    2. Mäkin kyselin Nannalta salaa Kuka se on se Campasimpukka ja kuka se Andalusiana.... :) Oli hauska tavata edes toisen kanssa. :) Eiköhän tässä joskus samoihin pileisiin vielä Campankin kanssa eksytä :) Ja nannalle että kivaa oli!

      Poista
    3. ja aivan ihanaa päästä sutkin näkemähän :-) (näin se alkaa pohojaalanen kieli taittumaan!)

      Poista
    4. Joo, se pohojalaasuus on semmosta, kannattaa varoa! :) Sääli että päädyin niin kauas istumaan - olisi ollut ihan kiva vaihtaa useampikin sana :) Mutta toisen kerran varmasti.

      Poista
  4. Nyyh,arvaa olenko kade...hieno postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sun läsnäolos olisi tehnyt tuostakin ENTISTÄKIN hauskempaa :-)

      Poista
    2. Kiitos motek,olisi kiva taas tavata nyt kesällä

      Poista
    3. bevadai! be-emet! ve gam beseder<3

      Poista
  5. Olipas ilo tavata. Eihän sinun naurustasi voi tulla kuin hyvälle tuulelle.
    Just mietin, miten tekisi tuosta jälkiruoasta sellaisen kotikeittiöihin sopivan version. Myös tuo muna-ruskistettu voisysteemi on pakko ottaa testiin kotonakin kalan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ruskistettu voi on niiiiiiiiiiiiiin se juttu. nostaa ihan pottumuusin kaltaiset jutut ihan uudelle tasolle! http://www.andalusianauringossa.com/2014/04/hyvaa-suomesta-poropaimenen-piiras.html mutta kyllä sinä leidi olet sellainen roolimalli että henkeä haukkkoen tässä on blogiasi seurattu jo vuosikausia :-) ps. mulla on (ehkä) aika hyvä idea raparperille muhimassa (sis. vuohenjuustoa!), ehkä... ei, ei kyllä
      siltikään päästä kyllä tuon tasolle ;-)

      Poista
    2. Se raparperihomma oli niiiiin taivaallinen.
      Minä jään odottamaan sinun raparperivuohenjuustohommaa ;-)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. kyllä meillä oli - jopa siinä määrin että alkoi ihan miettiä että onko sitä edes ansainnut noin hienpja juttuja :-)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. no niin oli :-) kyllä teidän seurassanne tuntee itsensä varsin etuoikeutetuksi!

      Poista
  8. Piti tulla vielä paremmalla ajalla kommentoimaan. Kiitos kun osallisituit juttuun, se merkitsi mulle paljon ja kiitos vielä kun jaoit kaiken tässä ihanassa postauksessa. EMK kun mulla ei oo ittellä edes kunnon kuvia. Tuo on niin ihana tuo kuvasarja,missä mä "neuvon" Kaita.

    Seuraavaan kertaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. isosti kiitokset itsellesi - oli kyllä aivan huikaiseva ilta :-)

      Poista