Ahvenanmaa on historiaa, yllätyksiä, loistavia ihmisiä ja luovaa hulluutta

For English please see here

* * * 

Ahvenanmaan eri saarilla on kaikilla ihan oma tunnelmansa. Niiltä löytyy historiaa, nähtävyyksiä, loistavia ihmisiä  ja luovaa hulluutta.

* * * 

Maarianhaminan ja Havsviddenin väliin jää paljon nähtävää, ja varsin pian käy selväksi, miksi Ahvenanmaa on niin suosittu kohde polkupyörämatkailijoille. Ensi kerralla hyppään pyörän selkään minäkin ja pistän viilettäen pitkin ja poikin Ahvenanmaan upeita maisemia. Aurinko kasvoja lämmittäen, tuulenvire hiuksissa tuivertaen. Eväskorin kanssa, tietenkin. 

Jos oma pyörä ei sattunut mukaan, voi niitä vuokrata myös paikan päältä Ro-No Rentiltä Maarianhaminan Länsisatamasta (hinta alkaen 10€/ pvä tai 50€/vko). Hotelli Arkipelagissa yöpyvien on lisäksi mahdollista lainata pyörä hotellilta.

Ahvenanmaa hurmaa merellisillä maisemillaan, joiden ihasteluun pyöränselkä onkin ihan paras tapa. 

Eri saarten ja luotojen välimatkat taittuvat nopeasti. Ne myös yllättävät persoonallisuudellaan: jokaisella on ihan oma vibansa.

Ja niitä yllätyksiä Ahvenanmaa on täynnä. Keskeltä ei-mitään löytyy mitä ihastuttavampia helmiä; niinkuin vaikka tämä Lemlandissa sijaitseva  kahvila Stickstugan.

Toinen hykerryttävä tuttavuus oli Gölbystä löytyvä englantilaissyntyisen keraamikon verstas Judy's. 

Antiikkiiliike? Työpaja? Käsityöpuoti? Vintagekauppa? Kahvila? Kyllä. Ja vielä vähän enemmän. 

Juuri tämä ahvenanmaalaisissa on niin riemastuttavaa: joka puolella törmää intohimolla omaa juttuaan tekeviin luoviin ihmisiin. Vähän hulluihinkin. Niin sen tosin täytyy Stallhagenilla tapaamani Christianin, 17. polven ahvenanmaalaisen mukaan ollakin: "jos joku ei ole ainakin vähän hullua, ei sitä kannata tehdäkään!" 

Itse mies on perustanut mm. rockfestivaalin pubinsa rantaan. 

Ihan niinkuin sanoin: vähän hullujahan nuo ovat. Mutta sillä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Velvollisuudentunnosta katsoimme asiaksemme tutustua ruokakulttuurin lisäksi myös ihan oikeaan kulttuuriin historiallisten nähtävyyksien muodossa. Kuten Bomarsundin linnoitukseen Sundissa. 

Kriminsodassa tuhoutunut, venäläisten etuvartiokseen rakennuttama Bomarsund oli aikoinaan koko Ahvenanmaan suurin rakennus. Sodan jälkeen Ahvenanmaa demilitarisoitiin, minkä jälkeen linnoituksia ei tänne ole enää pystytelty.

Osa linnoitusta ja sen ympärille rakentunutta kaupunkimaista yhteisöä on myös Notvikin torni, joka tykkeineen puolusti linnoituksen pohjoista sisääntuloväylää, jonka venäläiset luulivat olevan ainoa reitti, jota pitkin sotalaivat saattoivat Bomarsundiin hyökätä. 

Vaan väärässä oli veli venäläinen: vihollinen saapuikin kaakosta Ängösundin väylän kautta.

Dasvidanija, dorkat!

Vierailu on paikallaan jo merelle ja saaristoon avautuvien hulppeiden näkymien vuoksi. 

PS. Molempiin vapaa pääsy.

Ehkä ainut asia, jota kumpikaan meistä Ahvenanmaalta etukäteen tiesi oli Strömsö-sarjan myötä paatuneimmankin peräpohjolalaismörön hyväntuulisuudellaan hurmanneen Michael Björklundin Smakbyn. 

Mutta koska sinnehän ne kaikki päätyvät, jatkoimme me pyrkimyksiämme osoittaa, että on Ahvenanmaalla muutakin nähtävää. Niinpä päätimme sinnikkäästi keskittyä siihen hengen ravintoon ja historiannälän tyydyttämiseen. 

Siihen erinomainen kohde on Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Helsingin Seurasaaren tavoin se koostuu muualta (Ahvenanmaalta) tuoduista rakennuksista, joilla on pyritty luomaan 1800-luvun jälkipuoliskon talonpoikaistunnelmaa. 

Vapaa pääsy tännekin, lisää tietoa museon sivuilta täältä.

Ihan sen vierestä löytyy toinen mielenkiintoinen kohde ja yksi Ahvenanmaan tunnetuimmista nähtävyyksistä: Kastelholman linna. 

1300-luvun lopulla rakennetussa linnassa ovat asuneet Ruotsin kuninkaallisista niin Kustaa Vaasa, Suomen herttua Juhana III kuin Eerik XIV vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa  - jälkimmäiset kaksi tosin Eerikin veljen vankina. 

1619 tulipalo vaurioitti linnaa pahoin, mutta sitä tuolloin isännöinyt käskynhaltija yritti vielä kunnostaa linnan entistäkin ehompaan kuntoon. 

(Olisiko muuten pikkuisen päheä titteli tuo käskynhaltija? "Hei, olen Erja, käskynhaltija ja ruokabloggari. Hauska tavata." Mitenhän sellaiseksi pääsee? Niin, ja olisiko käskynhaltijalla kätyreitä? Olen aina halunnut itselleni sellaisia!)

Seuraava tulipalo vuonna 1745 tuhosi linnan liki kokonaan. 

Eri ikäiset vierailijat on otettu huomioon - pikkuväki esimerkiksi pääsee pukeutumaan prinsessaleikkeihin. Me, hiukan päälle 120-senttiset saimme tyytyä vain ihailemaan niitä, vaikka tiaratkin meillä olisi ollut omasta takaa.

(Tuo ei muuten ole vitsi: siinä missä muilla on ehkä vieraspyyhkeitä, on Kissabloggarilla luonani oma vierastiara.)

Hienot ovat näkymät täältäkin...

...viereiselle joelle ja ympärillä kumpuileville vehreille maalasmaisemille...

... ja kappas vain: sinne Smakbyhyn. 

No, ehkä tämän rupeaman jälkeen oli jo ihan oikeutettua omistautua sille, minkä osaamme parhaiten: kulinaristiretkeilylle. Ja kyllähän tässä vaiheessa päivää alkoi ruumiskin sitä ravintoa kaivata. 

Smakbyn sijainti ei siis voisi juuri otollisempi olla. Ja onhan se ruokamatkailijalle ihan ehdoton ykköskohde. Paitsi paikan päällä tislatuille alkoholeille rakentuvien cocktailiensa vuoksi...

...myös erinomaisen, konstailemattoman ruokansa ansiosta.

Ei muuten kannata antaa sen Micken lupsakkuuden hämätä: mies on alansa huippua. Vuonna 2011 hän edusti Suomea Bocuse d'Or-kisoissa kisaten komeasti Suomen tuohonastisen historian parhaimpaan sijoitukseen sijalle viisi. 

Paremmaksi on pistänyt tuonkaan jälkeen vain viime vuonna neljänneksi rankattu Matti Jämsén.

Niin, ja jos tarvitsee lisää syitä suunnata tänne, niin onhan niillä vielä se tislaamo, jonne pääsee myös tutustumaan. 

Mukaanviemisiksihän ei tuotteita voi ostaa (koska Suomi...), mutta tiistaista lauantaihin järjestetään täällä drop in-tastingejä (25€/ hlö). 

Ei täältä toki tyhjin käsin (tai vatsoin) täydy lähteä - ravintolan yhteydestä löytyy nimittäin myös ihastuttava, paikallisia tuotteita myyvä puoti. 

Ja pian täältä ei tarvitse poistua lainkaan: Smakby on kuulemma avaamassa myös omaa majataloaan. 

Oma majatalo on suunnitteilla myös toisessa ruokamatkailijan unelmakohteessa: Stallhagenin panimolla. 

Panimon yhteydessä toimii myös nose to tail- ajattelua noudattava gastropubi ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat juuri ruokamatkailijoille suunnatut kierrokset, joilla tutustutaan ravintolan raaka-aineiden takaa löytyviin tuottajiin ja kokataan yhdessä huippukokkien kanssa. 

"Niin no, eihän meistä kumpikaan oikein olutta juo", yritimme vastustella, kun sitä meille tarjottiin. No eipä!

Vastaan ei tullut ainoatakaan olutta, josta emme olisi tykänneet. Voin kertoa, että nyt sitä tulee tilattua aina, kun sitä vastaan tulee. Mantereelta Stallhagenia löytyy reilusta 50 ravintolasta 18 paikkakunnalta. 

Uutuuksia, paikoin varsin veikeänkinkuuloisia tuodaan markkinoille mutaman kuukauden välein. Me ihastuimme mm. vadelmastoutiin ja mustikka-aleen. 

Ehkä suurimmaksi suosikiksemme nousi kuitenkin hedelmäisellä pehmeydellään ja raikkaudellaan yllättänyt Historic Beer 1843, joka hurmaa myös tarinallaan.

Sen resepti on rekonstruoitu maailman vanhimman säilyneen oluen pohjalta, joka löydettiin shampanjalastistaan kuuluisuuteen nousseesta, Silverskärin edustalta löytyneestä hylystä.

Drick mindre, drick bättre. 

"Juo vähemmän, mutta juo parempaa", muistuttaa Stallhagenin portin teksti lähtiessämme. Hyvä pointti. Tuo, niinkuin moni muukin Ahvenanmaalla oppimamme tulee jäämään mieliimme vielä pitkäksi aikaa. 

Ahvenanmaa on löytänyt paikkansa sydämissämme enkä malta odottaa, että pääsemme palaamaan tänne. 

Toivottavasti nautitte Ahvenanmaan kierroksesta yhtä paljon kuin mekin? Mikä oli teidän mielestänne sen parasta antia? Ahvenanmaan sielua hellivät maisemat? Maarianhaminan puuhuvilat? Pääkaupungin nähtävyydet ja ravintolat? Vai sittenkin Havsviddenin hulppea luksusmökkiloma?

Kommentoimalla tätä postausta osallistut reseptejä ja iloa 30 ahvenanmaalaisravintolasta tarjoilevan Matglädje på Åland-kirjan arvontaan, joten muistathan liittää kommenttiisi myös yhteystietosi. Arvonta suoritetaan 11.9.2016.

* Yhteistyössä Visit Åland * 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

Luksusmökkeilyä Havsviddenissä

For English please see here

* * * 

Havsvidden Ahvenanmaan pohjoisosassa tarjoaa sellaista luksusmökkeilyä, ettei sitä oikein todeksi uskokaan. 

* * * 

Luksus on käsitteenä vähän niin kuin gourmet. Termiä käytetään sellaisella liberaaliudella, että melkein toivoisin, että jossain päin byrokratiaa rakastavassa maatamme olisi virkamiestaho, jonka ainoa tehtävä olisi vain valvoa sen oikeaoppista ja perusteltua käyttöä. 

Se, että tympeän vetisenlötkeän pizzan päällä onkin kylmäsavuohta ei vielä tee siitä gourmetpizzaa. Se, että torpasta löytyy sisävessa ei vielä ole syy kutsua sitä luksusmökkeilyksi. 

Harvoin on luksus-sanan käyttö kuitenkin niin paikallaan kuin se on Ahvenanmaan pohjoisimmasta kohdasta löytyvässä Havsviddenissä. 

Jo aikaisemmin matkalla olimme kummastelleet tapaamiemme ihmisten tietävää hymyä ja nyökkäilyä heidän kuullessaan viettävämme viimeisen Ahvenanmaan yömme Havsviddenissä. 

"Kun te suomalaiset niin pidätte siitä yksinäisyydestä ja metsästä ja mökkeilystä..." selitti matkamme järjestäneen Visit Ålandin edustajakin ajaessaan meitä kohti määränpäätämme loputtomalta tuntunutta metsätietä pitkin. 

Vaihdoimme Kissabloggarin kanssa paljonpuhuvan (ja kyllä, hieman pakokauhuakin sisältäneen) katseen. Ei, eivät nämä suomalaiset. 

Katsokaa nyt vaikka tuota edellistä; shampanjan, fine diningin ja kylpylöidenhuuruista reissuamme Latviaan! Mitä ihmettä me täällä tekisimme?

Ajomatka Maarianhaminasta Havsviddeniin kestää alle 40 minuuttia, mutta maisemat ehtivät matkan aikana muuttua radikaalisti. Ympärillä avautuvien karujen kalliomaisemien keskellä oli liki mahdotonta muistaa olevansa yhä saaristossa. 

Muistikuvat lapsuuden mökkilomista Lapissa palautuivat vyöryen mieleen. "Yksi yö", muistutimme toisiamme telepaattisen tuijotuksen välityksellä, miettiessämme kuumeisesti keinoa paeta liikkuvasta autosta vahingoittumatta niin, että kykenisimme vielä überöimään itsemme takaisin sivistykseen. "Yhden yön me pärjäämme vaikka sitten metsässä". 

Hotellin respan nähtyämme aloimme oivaltaa kaikkien niiden ihmisten myhäilyn. Nyt ei taidettukaan olla ihan tavanomaisimmassa mökkikylässä...

Havsvidden koostuu 33 hotellihuonetta käsittävästä hotelliosiosta (huoneet alkaen 125€/ yö) sekä yksityisistä, parhaimmillaan kuusi henkilöä majoittavista kalliohuviloista (koosta rippuen 320€-570€/ yö) 

Yrityksemme epäuskoisen ihastuneiden huokailujemme keskelläkin pitää kiinni sarkastisista itsestämme saivat varsin nopean lopun. Ainoa asia, josta löytyi purnattavaa, oli talon koko. Se kun oli liian suuri mahtuakseen kunnolla kameran linssiin. 

(Ei ole häshtäg #firstworldproblems tainnut traagisempaa tarinaa kuulla...)

Sisällä huvilat jatkavat ulkoasunsa selkeää ja puhdalinjaista tyyliä. Koko seinustan mittaiset ikkunat antavat niille huikeaa valoisuutta ja tekevät tilaa sitä ympäröivälle häikäisevälle luonnolle, joka saa hiljaiseksi vannoutuneimmankin kaupunkilaisen. 

(Myönnän - tässä vaiheessa hiljainen huokailu oli jo vaihtunut hysteerisiin riemunkiljahduksiin. Kyllä, me pärjäisimme täällä yhden yön oikein mainiosti. Vaikka loppuikämmekin, itse asiassa...)

Meidän huvilamme (nro 11) käsitti kaksi kahden hengen makuuhuonetta omine kylpyhuoneineen, joista toisessa (minun!) oli kylpyamme. 

(Täällä minä sitä elämän ihanutta ihmettelin siinä aikaisemmassa postauksessa!)

Huviloita kiertäviltä terasseilta avautuu upeat näkymät merelle.  Ei kukaan koskaan kertonut, että mökkeily voisi olla tällaistakin!

Osassa huviloista on jopa oma porealtaansa. Muita lohduttanee vierassataman läheisyydestä löytyvä, sisäaltaalla ja ulkoilmaporealtaalla varustettu saunaosasto. Muistakaa siis pakata uimapuku mukaan!

Illalla suuntasimme metsäpolkua pitkin takasin hotellille, yhä hieman ymmällämme. Täällä sitä ollaan, metsässä! Seuralainen oli autuaasti unohtanut punkki- ja luontokammonsa ja epäili jopa voivansa harkita mökkeilyä vastaisuudessakin. 

Mitään ei Havsviddenissä ole tehty puolitiehen. Tämä kävi selväksi myös myös hotellin White Guide Nordicin suositteleman ravintolan illallisella. 

Aloitimme shampanjalla (jep, juuri meidän kaltaistamme mökkielämää!).

Muutaman kommunikaatiokatkoksen jälkeen pääsimme tarjoilijan kanssa samalle sivulle tilauksemme kanssa. Alkuruoat koostuivat mm. kampasimpukkaa, skagenröraa ja aasialaisvaikutteista kalaa sisältävästä triosta sekä pistaasijäätelön kanssa tarjoillusta tartarpihvistä.

Jo tartarpihvi oli niin erinomainen, että jää omassa tartar-rankingissäni kakkoseksi vain Tukholman Specerietin versiolle, mutta se pistaasijäätelö. Härreguuuuud, se pistaasijätelö!

Niin kummalliselta lisukkeelta kuin se tartarille kuulostaakin, se ei olisi voinut täydellisempää olla. Juuri oikea tarjoilulämpötila, upea emulsiomainen notkeus... helt suveränt. Keittiön mukaan reseptiä on hiottu ajan kanssa jotta se saataisiin juuri kohdalleen, ja sitä se todellakin on. 

Lampaanpotka olisi kaivannut hieman suolaa, mutta muuten sekin oli kohdillaan. Upea mehevyys.

Jokirapukastikkeen kanssa tarjoiltu kuha oli niinikään kesäisyydessään onnistunut valinta, vaikka hieman sotkuinen ulkomäkö ei ollutkaan ihan sieltä esteettisimmästä päästä.

Tarjoilijamme suosittelema jälkiruokaviini oli nappivalinta, joka toimi niin tyrnimarjajäätelön kuin oman, ihanan mehevän ja liki fudgemaisen tiiviin rakenteen omaavan porkkanakakun kanssa. 

Illallisen jälkeen vetäydyimme ravintolan terassille viimeistelemään viinimme ja ihastelemaan, kuinka mereen laskeva aurinko kultasi kaiken samalla meripihkanvärisellä loistollaan, joka taas hiljensi meidät huokauksiin. Eipä elämä voisi juuri nyt parempaa olla!

Eikä paha mieli jäänyt kyllä aamiaisestakaan. Valikoima ei ollut suurensuuri, mutta sitäkin laadukkaampi. Suurin osa oli paikallisilta tuottajilta. Ainoa asia, jota jäin kaipaamaan, oli se Ahvenanmaan pannukakku, josta en tällä hetkellä vain saa tarpeekseni. 

Ja hei, jos luksusmökkeily mantereella kiinnostaa, kannattaa tsekata Lähdetään taas- blogin kokemukset Saimaalta!

Mitäs sanotte? Tiesittekö Ahvenanmaalta löytyvän tällaistakin?

* Yhteistyössä Visit Åland *

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

      

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!