keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

#Ruokakuvan tarina

* * * 

For English please see here

* * * 

Blogimaailmassa on jo jonkin aikaa kiertänyt ruokakuvan tarina - haaste, jossa bloggaajat paljastavat, miten se blogien kuvitus oikein syntyykään.

Juuri ruokakuvaus onkin minulle ehkä se bloggaamisen ihan kaikkein rakkain osa. Kuvia on tullut räpsittyä kuluneiden kahden vuoden aikana tuhansia. Ja uskoakseni jonkinlaista kehitystä on myös tapahtunut. Ihan alkuaikojen kuvia ei kyllä ilokseen katsele...




Kuvaan aina luonnonvalossa. Talvella tuli tosin hankittua päivänvalolamppukin, mutta ei ole aidon tavaran voittanutta. 

Haaveilen ihan erillisestä työhuoneesta, mutta Töölöön neliöhinnoilla tuo jäänee haaveeksi vielä pitkään. Pääasiassa kuvaan keittiössä, mutta toisinaan kuvaustarvikkeet valtaavat myös olohuoneen.

Strateginen rajaus on monen kuvan salaisuus...!








Kun johonkin hurahdan, niin sitten myös hurahdan. On kyseessä sitten New Kids On The Block tai ruokakuvaus.

Kaikenlaista kuvaustarpeistoa on tullut hankittua, tekstiileistä kuvausalustoihin ja taustalevyihin, astioista ruokailuvälineisiin. Kirpparit ja kierrätyskeskukset ovat tähän ihan parhaita. Kaikkea en ole ehtinyt vielä käyttöönkään ottaa - tällä hetkellä ensiesiintymistään odottaa mm. maitotonkka (!)




Kamerani on alusta saakka ollut Canon 7D. Kuvauskalusto on blogin aloittamisen jälkeen täydentynyt kuvankäsittelyohjelmalla (Lightroom), jonka myötä siirryin kuvaamaan RAWina. 

Pääosin käytän nykyään 50-millistä linssiä. Jalustakin on tullut hankittua, mikä on ollut kyllä loistohankinta. Nyt kuvat saa stailattua valmiiksi, eikä lopputulokseen vaadita enää kymmeniä ja kymmeniä otoksia.

Kuvankäsittelyvaiheessa säädän pääasiassa värejä -muuten kuvat ovat hyvin pitkälle sellaisia, mitä kamerasta ulostulleessaan. 

Olen vähän turhantarkka, ja joskus resepti on jäänyt julkaisematta ihan vain koska en ole ollut tyytyväinen kuvaan...




Yleensä minulla on valmiiksi visio siitä, miltä haluan kuvan näyttävän. Joskus ne ovat hyvinkin yksinkertaisia...




... joskus se visio taas elää ja kehittyy (=kasvaa ja rönsyilee) kuvatessa.





Muita ruokakuvan tarinoita löydät ainakin Prinsessakeittiöstä, Appelsiineja ja hunajaa- blogista sekä Kaikki äitini reseptit- blogista


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?


      


9 kommenttia :

  1. Kauniita ruokakuvia on kyllä ilo katsella, kuten näitä sinun! Mun mielestä osa noista rajaamattomistakin on kivoja. Oma tyylini on hieman ahem minimalistisempi, mm. syistä että a) ei ole kuvaustilaa (ja esim. sellaista perusjuttua kuin pöytää), b) kalustoa, c) eikä rekvisiittaakaan nimeksikään. Välillä mietin pitäiskö tehdä asialle jotain mutta noh, siihen asti voi ihailla muiden taidokkaita kuvia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos :-) tarkoitus on juuri tuo: tuottaa ihmisille iloa! ps. ei pöytääkään :-)?

      Poista
    2. Pöydänpaikkaa toimittaa erittäin leveä ikkunalauta :)

      Poista
  2. Hei vitsit, onpa kiva postausidea! Mulla on Lotan tavoin suht minimalistinen kuvaustapa, ois kyllä ihana hankkia kaikennäköistä härpäkettä (haaveilen mm. tollaisista puulevyistä ja vanhanaikaisista keittiöliinoista) mutta anti-hamstraaja sisälläni sanoo tiukan EIn :D Johonkin kierrätyskeskukseen pitäs kyllä tehdä pikku isku, jospa sieltä sais niin hyvän diilin että heltyisin :) Kauniita kuvia sulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ooh - mä olen löytänyt itsestäni ihan superhamstraajan :-) en kyllä pihiyttäni juuri kirppari- ja kierrätyskeskushintojen yli taivu...!

      Poista
  3. Sulla on kyllä tosi hyvin varustettu kotistudio kaikkine tilpehööreineen:) Itsekin tein postauksen samasta aiheesta joku aika sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toda <3 mä linkkasinkin sun postauksen tuohon jutun loppuun :-)

      Poista
  4. Hienoja kuvia ruukaat napsia, sulla on taiteellista silmää yhdistää ruokia ja tavaroita. Mulla on itselläni joku sampan järkkäri ja aina tappelen sen kanssa, ei siis kameran vika, vaan johtunee siitä ku en osaa käyttää sitä, arg.... mutta mukavia kuvaussessioita sulle, täällä päässä arvostetaan kovasti niitä otoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, murunen :-) Pitkä tie tässä on itselläkin takana... ja loputon tie edessä :-)

      Poista