Juhannuskalenterin 22. luukku: Treffipubin brunssi

* * * 

For English please see here

* * * 

Tässä on viime aikoina ollut hienoisen kulttuurishokin aineksia havaittavissa töölöläisen ruokabloggarin pienessä maailmassa. Ensin sitä joutui (taas) nyöntämään, että se Turkuhan on varsin mainio paikka. 

Mutta eihän se siihen jäänyt. Sitten sitä joutui vielä kauhukseen havaitsemaan, että elämää on itä-Helsingissäkin (!!!). Silmille levähti nimittäin tällainen.

Ja mihinpä sitä ei ihminen brunssin perässä lähtisi. Ilmeisesti jopa Herttoniemeen. 

Olin Soppa-Hannalta kyllä kuullut huhuja siitä, että Treffipubin ruokatarjonta olisi metromatkan arvoinen asia, mutta olin skeptinen. Metroradan itäisen pään asemien ympärystä nyt vaan ei ihan ensimmäisenä mieleen tulisi (minkä vuoksi se Kontulan pikku-Jerusalemkin jäi aikoinaan testaamatta...). Eikä tuo nimikään Treffipub & Bistro kummoisia odotuksia herättänyt.

Odotuksia ei ollut omiaan nostattamaan myöskään terassilla ties kuinka monetta aamukaljaansa nautiskelevat paikalliset (11.45 aamulla!), joiden äänentaso ja kielenkäyttö oli kohonnut jo sellaiseksi, ettei Ruoholahdessakaan ollut epätietoisuutta heidän näkemyksistään erinäisten Suomen etnisten vähemmistöjen suhteen.

Ei paikka kyllä sisustuksellaankaan koreile. Mutta yllätykseksemme suurin osa pöydistä oli varattu, joten yleisönsä brunssi on selvästi löytänyt.

Isossa maailmassa aikaa viettänyt Naapurinpoika sanoi paikan muistuttavan Los Angelesista. 

Nämä velikullat tavattuamme aloimme jo olla varovaisen optimistisia.

Viime vuoden marraskuussa laajennettu Treffipub on ihan tosissaan panostanut ruokatarjontaansa. A la varten puolella on tarjolla mm. hummerista, kampasimpukoista ja tiikeriravuista koostuva äyriäislankku (50€ kahdelle hengelle), jota pelkästään edellisenä iltana oli mennyt seitsemän kappaletta.

Keittiömestari Topi Keskisarja on kakkosmiehensä Artun kanssa raskaan sarjan ammattilaisia, joilla on taustallaan pitkä ura Helsingin ravintoloissa, Careliasta lähtien. Brunssi on miesten sydäntä lähellä, ja he ovat olleet siivittämässä niin Klaus K:n kuin Sunninkin brunssia nousua Helsingin kärkikastiin. 

Seuraavana tavoitteena on tehdä Treffipubista kaupungin ykkösbrunssi. Ja kuultuani sisäpiirin tietoa siitä, millä intohimolla miehet suhtautuvat esimerkiksi kananmunan täydelliseen kypsyysasteeseen tai virheettömään pekoniin (!), en epäile yhtään, etteivätkö he tavoitteessaan onnistuisi.

Brunssilla on erinomainen hinta-laatusuhde (25€) ja myös talon viinit (punainen portugalilainen NBNC, valkoinen Etelä-Afrikkalainen African Passion Chenin Blanc, Prosecco Casa Gheller Brut Italiasta) ovat brunssin ajan tarjouksessa 25€/plo. Prosecco olikin varsin toimiva juoma läpi aterian. 

Koska nyt ei olla ihan missä tahansa lähiöpubissa, on myös viskivalikoimaan panostettu. Ja italialaisiin pienpanimo-oluisiin (!)

Ja jos oikein haluaa hemmotella pöytäseuruettaan, niin löytyy tältä shampanjaakin. Joka vaatimattomasti onkin sitten Dom Perignon 2004 (298€).

Kananmunia ja pekonia täällä on tosin turha odottaa. Teema vaihtuu joka viikko poikien fiiliksen mukaan. Edellisellä viikolla se oli ollut suomalainen (koivunmahlashotteineen!), tällä viikolla inspiraatiota oli ammennettu Aasian suunnalta, jossa Arttu viettää joka vuosi muutaman kuukauden.

Teeman mukaisesti brunssi aloitettin kookos-ananasshotein. 

Ja hei - niillä oli prawn crackereitä! 

Salaatteja saatteli ihana korianterivinegrette. Kimchit jätin rauhaan, mutta Naapurinpoika kehui niitä kovastikin. 

Soijamarinointi garilastuineen oli virkistävä tapa tarjoilla lohta, johon olen vähän ehtinyt jo kyllästyäkin. 

Possutempura oli koko alkupalapöydän ihan parasta antia. 

Parsatempurat sen sijaan olivat omaan makuuni liian lötköjä.

Valikoima ei ole suurensuuri, mutta eipä ole paikkakaan. Mutta sitäkin parempaa se kyllä on. Kaikkea myös täytettiin kiitettävästi ja henkilökunnan hyväntuulisuus oli ilmiselvää. Juuri tuo aidon viihtyisä fiilis olikin yksi brunssin ehdottomia vahvuuksia.

Pääruoan lisukkeina tuli höyrytettyjä kasviksia sekä paistettua riisiä katkaravuilla (ja 16 muulla ainesosalla!), jonka reseptin Arttu oli tuonut tuliaisinaan Laosista. Hyvää se olikin, mutta vielä parempaa oli tulossa. 

Pääruokana tarjoiltu bulgogi oli ihan naurettavan hyvää. Opimme sen tajuttoman suussasulavan mureuden salaisuudenkin, mutta en kerro, mikä se on, ennenkuin olen itse päässyt testaamaan. 

No okei, kerronpas.

Eikun...enpäs kerro.

No antaa mennä. Kiivi. 

Liha mureutuu mm. kiiviä sisältävässä marinadissaan kahden päivän ajan ennen hiiligrilliin päätymistään. Ihan tolkutonta. Jokainen satsi katosi nopeammin kuin liput Robbie Williamsin keikalle. 

Lihan kanssa tarjoiltua Gochujang-dressingiä vetäisin vaikka suonensisäisesti. 

Jälkiruokapöydän helmi oli upea limenlehtipossetti. 

Tiukka suositus tälle. Saas nähdä, mitä pojat ensi viikoksi taikovat!

* * * 

Mitä sanotte - kiinnostaisiko päästä testaamaan? No sehän onnistuu - meillä on nimittäin arvonnassa kahden hengen brunssilahjakortti!

Minkälainen on teidän unelmienne brunssi? Aasialaisvivahteinen? Meksikolainen? Amerikkalainen? Shampanjainen? Jotain muuta?

Osallistu kilpailuun vastaamalla kysymykseen kommenttikentässä ja osallistut arvontaan! Arvonta suoritetaan ensi sunnuntaina 14.6.

PS. Voitonmahdollisuuksien maksimoimiseksi kannattaa värvätä kaverikin osallistumaan...!

* * * 

*Yhteistyössä Treffipubin kanssa*

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?