sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Muusana Museokatu

Olen jo aikaisemminkin julistanut rakkauttani kotikaupunginosaani Töölöön. Mutta aina sieltä vain uutta löytää. Jo Museokatu yksinään ei lakkaa hämmästyttämästä. Naapurinpojan kanssa käytiin tutkailemassa kadun tarjontaa ja.... eihän siihen voi olla rakastumatta.

Ihan oman lukunsa ansaitsee Aito, johon on ekskursio suunnitteilla myöhemmin. Onko teillä muuten kokemuksia?

Nybergin perän yhä haikailevana ei voi kuin ilolla ottaa vastaan kaikki kadun pikkuliikkeet, joille tuntuu olevan kysyntääkin. Tuttavapiirissä peräänkuulutetaan jopa kauppahallia Töölöön. Mutta eipä Anton & Antonilla voi kuin hykerrellä. Valikoimista löytyy mm. niitä Harjun makkaratehtaan tuotoksia. Kokeilkaa vaikka välimerellistä karitsaa. Meille mukaan tarttui sinisimpukoita.






Ja vähintään yhtä hykerryttävä on niiiiiiiiiin monen muunkin blogin hehkuttama Hella & Herkku, jonka kautta ihanaisen Soul Kitchen- blogin Anna elää unelmaansa. Ei voi kuin ihailla. Ja se kauppa? Ihän yltiöihana. Übersuloinen. Jopa Naapurinpoika tietää nyt, mistä ne pastat ja risottoriisit hankitaan.


Tryffelivoi oli harmikseni päässyt loppumaan (voi Jeesus, mistä se ruokabloggarin ravintoympyrä koostuukaan...!), mutta niiden pastojen ja risottojen lisäksi löytyy myös kaikkea muuta yhtä huolella valittua. Ja ihania keittiötekstiileitä ja -keramiikkaa.





Ja kaiken pienen ja ah, niin ihanan perässä oleva ei vain voi ohittaa Petris Chocolate Roomia. Katsokaa nyt vaikka. Ihan överisöpöä! (Kuunnelkaa nyt. Missä luuraavat se sarkastisuus ja kyynisyys jota allekirjoittanut niin usein siinä yrttipuutarhassaan basilikan ja timjamin sijaan viljelee? Mitä sille on tapahtunut?) Vaikka kyllä nuo konvehdit ja tryffelit (kokeilkaa  vaikka lime-kookosta. Ja mustaherukkatryffeliä. Niin, ja paahdettua valkosuklaata. Ja appelsiinia tietenkin!) ovat omiaan herkistämään isommankin miehen.






Ja samaa, nostalgiannälkäisen kivijalkahifistelijän silmiin niin ihastuttavan tunnelmallista ruudullista, niin Anton & Antonista kuin Careliastakin tuttua mustavalkoista ruutulattiaa näkee myös Heinosella. Jonka perinteisyys viimeistään sulattaa sydämen. Se niin tuo mieleen ne Espanjasta rakastamani pienet erikoisliikkeet. 






Oih ja voih. Andalusian anti saattaa (ainakin hetkeksi!) olla taaksejäänyttä, mutta Töölö... tästä saatta hyvinkin tulla jotain suurta...!



___________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      



6 kommenttia :

  1. Museokadulla on kyllä monta helmeä. Annan kauppaa varten kerään taas piiiitkäää ostoslistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no on - sydäntä lämmittää moisten helmien olemassaolo!

      Poista
  2. Ihania paikkoja! Silloin kun minä asuin Töölössä(ihan torin varrella) ei tuollaisia ollut.No en silloin vielä kokannutkaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin ovat! Jos ruoasta on yhtään innostunut niin kyllä se Töölö vain jaksaa ilahduttaa! Ja katsos nyt vain, miten sustakin on tuollainen Masterchef-tasoinen paakari saatu leivottua ;-)

      Poista
  3. "...Olin unsessa useasti mä kadulla koulutien.." Valion jäätelöbaari herätti /nyt Kuukuu . Koulun ruokavälkkärilla kipastiin ostamaan jorsst /hil
    iloporsaat vastapäisestä puodista. Rehtori Jorma Soverin mukaan ristitty. Silloin oli Töölöntori; Töölön Kala, Maanviljelijän maitokeskus , Nyberg ja Elannon häälimppu kova sana. Gustafssonin siirtomaatavaralikke, josta kuivattuja porkkanalastuja ja irto-hivaa. Museota toiseen suuntaan Tunturikadun Astor ja Töölön Kauppahalli / Q-teatteri

    Museokatu rules !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näin on :-) Itsekin kaihoisasti muistelen Nybergiä...

      Poista